Onko kenellekään muulle käynyt niin, että ei muista useamman vuoden takaisia tapahtumia?

Mulle on. Mä asuin n.8v sitten eri paikkakunnalla, ku nytten ja mun veli ja sisko kävi aina välillä siellä mun luona kylässä.

Sit me kuulemma käytii yhessä tekemässä joitain reissuja muihin kaupunkeihin. Ja ku mun veli kertoo niistä, ni mä oon vaa että, ai ööh, käytiin vai... Siis ei mitään havaintoa eikä muistikuvaa noista yhteisistä reissuista.:O

Muuten kyllä muistan paljonkin niiltä ajoilta asioita, mutta jotkut asiat on jääny ihan pimentoon. Mikä ihme black out.

Onko muillle käynyt näin?

 

On. En oikein muista sieltä 9-12 ikävuodesta paljoa, ehkä olen vain blokannut ne mielestäni kun oli vähän hankalaa aikaa.
Teinivuosien 14-18 blackoutit taas on ihan itse aiheutettuja.

 

Käy useinkin.

 

On paljonkin...joskus ihmettelen kun niin moni tuntuu muistavan kaikkea lapsuudestaan, mulle se on ihan pimennossa monelta osalta.

 

Kyllä, itselleni on käynyt näin.
En oikeastaan muista raskausajastani mitään ultrat muistan ja neuvolan, mutta en muita tuntemuksia. enkä muista ajasta paljoakaan sen jälkeen.
Entisen miehen kanssa alkoi avioliitossa kriisi raskausaikana. Meni vain sukset ristiin ja siitä suosta ei päästy ylös vaikka yritettiin sinnitellä yhdessä pari vuotta lapsen synnyttyä.

En muista oikein mitään mieli blokannut kaiken pois
mutta nyt on erottu ja elämä lapsen kanssa sujuu ja olen onnellinen

 

Mulla on sellaisia asioita, jotka on muistunut mieleen vasta aikuisena... Ihmisen aivot on niin erinomaiset, että ne osaa piilottaa ne pahat muistot ja palauttaa ne mieleen vasta sitten, kun ihminen on tarpeeksi kypsä niitä käsittelemään.

Joitain asioita on mullakin silti sellaisia, ettei kyse ole mistään traumasta/huonosta muistosta, mutta silti en vaan kyseistä asiaa pysty muistamaan. Kai se on ihan normaalia?

 

On! Ja yleensä siksi, että olen halunnut unohtaa tietyt ajat tai silloin on tapahtunut jotain todella mieltä järkyttävää.

 

En muista millainen esikoiseni (nyt 19 v.) oli lapsena ja kuinka hyvin hellin häntä. Nyt en muista edes sitä millainen sää viime kesänä oli. Muistan kyllä tunnelmia. Minulla siis ei ole muistisairautta ja tällainen outo piirre mulla on ollut aina.

 

No kun muistais nyt edes viime vuoden tapahtumat. Tai edes eiliset.

Ei mulla ole koskaan hajuakaan siitä, että mitä olen säätänyt. Varsinkin, jos päivä on ollut vähänkin hektisempi, niin siitä jää puolet ihan unholaan. En muista missä kaupoissa kävin, saati että muistaisin kovinkaan hyvin, että mitä ostin.

Ruokaa tehdessäni joudun tarkistamaan ohjeen monta kertaa, vaikka ainesosia ei olisi kovinkaan montaa. Mun mielessäni ei pysy, kuin se yksi asia aina kerrallaan, joten jos ohjeessa lukee 3 dl maitoa ja 2 munaa, joudun ensin laittamaan sen 3 dl maitoa ja sitten tarkistamaan, että montako munaa se olikaan.

 

[QUOTE="femin";29362724]Mulla on sellaisia asioita, jotka on muistunut mieleen vasta aikuisena... Ihmisen aivot on niin erinomaiset, että ne osaa piilottaa ne pahat muistot ja palauttaa ne mieleen vasta sitten, kun ihminen on tarpeeksi kypsä niitä käsittelemään.

Joitain asioita on mullakin silti sellaisia, ettei kyse ole mistään traumasta/huonosta muistosta, mutta silti en vaan kyseistä asiaa pysty muistamaan. Kai se on ihan normaalia?[/QUOTE]

Minä unohdin koko siihen astisen elämäni, lähinnä traumaattisen lapsuuteni, mutta elämän ennen omia lapsiani.
Se tuntui todella oudolta.
Sitten , kun terapiassa aloimme käsitellä asioita, ne pikku hiljaa palautuivat ja olen alkanut ymmärtämään enemmän muistini oikuttelevaisuutta,
sillä niin vaikeita asioita sieltä löytyy, mitä ennen pidin normaalina.

 

Mulla on melkein koko lapsuus ja osa yläaste ajoista, ja jopa ammattikoulu ajoista ihan pimennossa tietty jotain kohokohtia ja tapahtumia jäänyt mieleen. Mäkin oon joskus miettiny et onko mun päässä jotain vikaa kun en muista paria vuotta taakse päin kunnolla. Ehkä mä tuhosin mun aivosolut sillon teininä liialla ryyppäämisellä....

 

Tavallista kait jos vaikea elämänvaihe, "elää kuin sumussa". Tai joskus muutenkin.
Mulla taas sellaista että unohtelen arkipäivässä "itsestäänselviä" asioita: unohdan ostaa kaupasta sen mitä lähdin hakemaan, unohdan eväät ottaa mukaan, unohdan ovikoodin jne. Ei lääkitystä joka selittäisi. Suvussa alzheimeria, säikähdin kun näin Iltalehden otsikon että se voi tulla jopa nelikymppiselle. Toivottavasti ei kuitenkaan...