Onko maalla elämä minkälaista verrattuna kaupunkielämään?

  • Viestiketjun aloittaja agagasgasga
  • Ensimmäinen viesti
agagasgasga
Mä olen täysin kaupunkilaistyttö ja maalaiselämästä saanut viitteitä lähinnä tuttavilta, ja tältä palstalta.

Yritän pitäytyä pois kliseistä, vaikka se vaikeaa onkin eikä taida onnistua. Muutama väite tässä, kertokaa, pitääkö paikkansa!

- maalla ollaan aika konservatiivisia ja katsotaan kieroon jos joku pukeutuu massasta poikkeavasti (miksi?)
- erilaisuusinho näkyy myös homovihassa - suurkaupungissa asuvana en näe mitään merkitystä sillä, onko joku homo, transu tai ihan mitä vain, koska "ei ole mun elämäni"
- matkailusta maailman ääriin ei olla kiinnostuneita
- ollaan hieman hämmästyneitä, jos joku haluaa kouluttautua pitkälle, esim. tohtoriksi
- maalla asuessa kolmekymppistä pidetään jo aika vanhana (vrt. kolmekymppiset nuoret sinkkunaiset kaupungissa)
- maalla ajatellaan, että kaupunkilaiselämä on kylmää ja tunteetonta sekä vaarallista
- maalla on aina paljon tekemistä eikä aika käy pitkäksi
- kulttuuria pidetään enemmän tai vähemmän turhana hömpötyksenä
- puhutaan suoraan niin kuin asiat on sanoja säästelemättä
- pukeutumistrendeistä ei olla niin kauhean kiinnostuneita

Mitäs ootte mieltä?
 
- maalla ollaan aika konservatiivisia ja katsotaan kieroon
- maalla ajatellaan, että kaupunkilaiselämä on kylmää ja tunteetonta
- maalla on aina paljon tekemistä eikä aika käy pitkäksi
- pukeutumistrendeistä ei olla niin kauhean kiinnostuneita

noi ny voi osaltaan. mut esim meillä on täällä aika tiivis 10-15 äidin ja nuorenperheen (30v puolin ja toisin) yhteisö jossa jokainen onomanlaisensa. toiset tavallisia verkkarimutseja ja toisilla aina helmet kaulassa ja sit mä jolla päällä just se mitä sattu aamulla kouraan tulemaan.

muoti on aika kaukainen asia. mitäpä sitä uutta mekkoaan peuroille tai naapurin vaarille esittelemään.

moni vanhempi ihminen on matkustellut vähän, jotkut ei lainkaan, sit taas on noit vanhoja merimiehiä jotka nähneet maat ja mannut.

suurin osa on tyytyväisiä elämäänsä juuri siinä missä ovat.
 
"emäntä"
Tämän täytyy olla provo tai sitten olet pahasti vieraantunut oikeasta elämästä.

Olen kotoisin niin maalta kuin voi ja aikuisella iällä opiskelujen ym. jälkeen olen muuttanut takaisin maaseudulle, eri paikkakunnalle. Olen korkeasti koulutettu kuten kaikki sisaruksenikin, ja olen huomannut, että melko usein maanviljellijäperheistä lapset kouluttautuvat korkealle.

Käsityksesi maalaiselämästä lienee peräisin jostain Suomi-filmistä? Listasi täytti melko hyvin perusjuntin tuntomerkit, ja heitähän löytyy niin maalta kuin kaupungistakin.

Olisi varmasti sinunkin aika avartaa näkemyksiäsi, oikeasti.
 
Maaseutua on ihan erilaista eri puolilla Suomea. Voin kertoa vain omasta kylästä, Kaakkois-Suomessa.
- En ole huomannut tulevani kieroonkatsotuksi, sen sijaan voin mennä juttelemaan ohikulkevan naapurin kanssa ihan rönttövaatteissakin, eikä ne siitäkään pahasti
- Meidän kylällä asuu homopari ja lesbopari, enkä ole kuullut kumpiinkaan kohdistuvia vihapuheita. ainoa ongelma oli, että Marttakerho ei tiennyt kumman miehistä kutsua kokoukseen.
- Matkailevat ne maalaisetkin. Ja joillain on kesämökit toisella paikkakunnalla vaikka maalla asuvat jo valmiiksi.
- Opiskelusta en tiedä sen tarkemmin, mutta kun valmistuin ylioppilaaksi, sain onnitteluja ja shekkejä kyläläisiltä joiden kanssa en ollut edes jutellut. Korkeakoulutettuja asuu maallakin.
- Koska kylämme keski-ikä on normaaliin maaseutupaikkakunnan tyyliin varmaan lähempänä 50 vuotta, ei minua kolmekymppistä kyllä vanhana pidetä, vaan tyttönä.
- Itse ajattelen, että kaupunkilaiset ei välitä huolehtia toisistaan ja valittavat toisilleen (naapureilleen) kaikesta turhasta, maalla ollaan vapaampia, rennompia ja jopa suvaitsevaisempia erilaisiin elämäntyyleihin. Siihen osansa tekee se, että ei asuta toisen ikkunassa kiinni ja pihojenkin välillä on pelto tai metsää. On tilaa hengittää, eikä nouse testosteronitasot.
- Tekemistä on aina jos asuu omakotitalossa, oli se sitten maalla tai kaupungissa.
- Kylämme järjestää kulttuuriretkiä teattereihin. Taiteilijoita on kylällä useampiakin, mutta ei siitä tehdä isoa numeroa.
- Asiat puhutaan suoremmin, ja uskalletaan kysellä naapurin asioistakin, mutta tämän ansiosta myös autetaan herkemmin toisia. Kun ei ole kaikkia palveluja nurkan takana ostopalveluna, moni asia hoituu naapuriapuna.
- Juu ei trendit paljon ahista :D Käytännöllisyys on tärkeintä.
 
No, maalla ei ole julkisia kulkuyhteyksiä eli minnekään et pääse ilman omaa autoa,mopoa,moottiripyörää,mönkijää traktoria tai talvella moottorikelkkaa.

Maalla on ihanaa, kaupungissa kaameeta :D

Terveisin pääkaupunkiseudulla kasvanut ja aikuisena maalle muuttanut eikä takasin lähtis.
 
  • Tykkää
Reactions: HoitoonVaan
wut
Hehe, melkoisen listan olit saanut aikaiseksi. Joku erakko, jossain 300km päässä lähimmästä naapurista voisi ajatella noin. Muuten ihmiset maalla ovat ihan samanlaisia ihmisiä kuin kaupungissakin ja eroavat toisistaan aivan samalla tavalla kuin Helsinkiläinen Turkulaisesta tai Rovaniemeläisestä. Eli erilaisuuttakin on.
 
"vieras"
Kärjistetysti täällä asuvat voi jakaa kahteen osaan: niihin, jotka ovat aina asuneet maalla, koko suku samalla seudulla, ehkä joku opiskeluvuosi korkeintaan asuttu kaupungissa; näihin pätee useimmat aloituksessa esiintyvistä piirteistä. Sitten on paljon ihan meitä muualta tulleita, jotka ollaan syystä tai toisesta päädytty maalle, tai maalla syntyneitä jotka ovat aikuisiällä eläneet jonkin aikaa muualla, ja sulaudutaan ja suhtaudutaan ihan normaalisti "kaikkiin muihin". Olen huomannut, että se vaikuttaa paljon, onko esimerkiksi omat vanhemmat (ja sisarukset) aikoinaan oleilleet muuallakin, kouluttautuneet korkeammalle jne. vai ovatko niitä jotka eivät ole koskaan kivenheiton matkaa kauemmaksi kotoa poistuneet.
 
Aikaimoinen lista. Itse en allekirjoita tuosta kuin tuon erilaisuuden, esim. homot, transut yms. vois monen silmä levätä liiankin kauan maalla =)
Sitten se että sanotaan usein asiat suoraan, niin kuin ne on, mutta kyllä poikkeuksiakin löytyy..
Sekä suurkaupungissa asuneena että nyt n. 2000 asukkaan maalaiskunnassa asuvana olen huomannut joitakin eroja mutta voihan niitä olla enemmänkin.. en vain ole etsimällä etsinyt eroavaisuuksia..
Kaupungissa ihmiset ovat omissa oloissaan mutta täällä maalla tervehditään ( ilman että ketään katsottaisiin vinoon kuten kaupungissa =) )vastaantulijoita, jutellaan tuntemattomillekin, lämmin yhteishenki ja yhteisöllisyys, mikä puuttuu isommista kaupungeista kokonaan.
maalla ei ole kiire minnekään, kaupungissa aina jne.
Kyllä ainakin tässä meidän kunnassa pukeudutaan ihan normaalisti, ei mitenkään retkuihin. Kaupungissa on enemmän pinnallisia ja itseään täynnä olevia ihmisiä.
Julkisia ei kulje kovinkaan täällä, kaupungissa taas koko ajan..
 
"vieras"
- maalla ollaan aika konservatiivisia ja katsotaan kieroon jos joku pukeutuu massasta poikkeavasti (miksi?)

--> Riippuu paikkakunnasta, mutta mm. Pohjanmaalla on aika paljon uskovaista sakkia, ja vanhoillisuus on voimissaan. Vähitellen on varmaan konservatiivisimmat ajatukset alkaneet hellittää, eikä enää ole niin vaikeaa olla erilainen kuin muut. Tuskin katsotaan kieroon, sillä melkein kaikki on nähty jo maaseudullakin!

- erilaisuusinho näkyy myös homovihassa - suurkaupungissa asuvana en näe mitään merkitystä sillä, onko joku homo, transu tai ihan mitä vain, koska "ei ole mun elämäni"

--> Ks. edellinen vastaus. Maalla ollaan vieläkin luultavasti suvaitsemattomampia kuin kaupungeissa, mutta asenteet ovat muuttumassa, kun nuoret ovat yhä rohkeampia ja avoimempia.

- matkailusta maailman ääriin ei olla kiinnostuneita

--> Väärin, kyllä ollaan. Tietysti on olemassa niitä junttieinareita, jotka eivät ikinä ole missään käyneet eikä kuulemma tarvitsekaan, Esson baari on aina riittänyt jne. Kyllä maaseudun asukkaatkin matkustelevat (vaikka Hki-Vantaalle onkin matkaa...)!

- ollaan hieman hämmästyneitä, jos joku haluaa kouluttautua pitkälle, esim. tohtoriksi

--> Öö, bullshit. Kyllä maaseudultakin on lähdetty kaupunkeihin opiskelemaan ja ollaan kouluttauduttu pitkälle. Tietysti tohtoreita on harvemmassa, mutta tunnen kyllä myös omasta pikkukylästäni lähtöisin olevia tohtoreita! Yhä harvemmassa ovat ne vanhan sukupolven jäärät, joiden mielestä kouluttautuminen olisi turhaa ja riittää että perheen vanhin poika jatkaa sukutilan pitoa...

- maalla asuessa kolmekymppistä pidetään jo aika vanhana (vrt. kolmekymppiset nuoret sinkkunaiset kaupungissa)

--> Täh? Kyllä kolmekymppisiä sinkkunaisia ja -miehiä on aika paljon maaseudullakin, eikä siinä sen kummempaa ole. Tietysti pariutumuspaineita voi olla hiukan enemmän maaseudulla, kaupungissa on ehkä helpompi elää sinkkuelämää ja juosta eri tapahtumissa ja riennoissa.

- maalla ajatellaan, että kaupunkilaiselämä on kylmää ja tunteetonta sekä vaarallista

--> Noh, kyllä minullla on se stereotyyppinen mielikuva ainakin pääkaupunkiseudun ihmisistä; vaikuttavat jotenkin aneemisilta juostessaan metrotunneliin ja takaisin. :D Väitän, että maaseudulla löytyy paikoin enemmän yhteisöllisyyttä ja välittämistä kuin kaupungeissa, toisaalta ne kaupungit yhteisöt voivat olla esim. saman kerrostalon väkeä, jotka tuntevat toisensa ja auttavat naapureitaan jne. Ei kaupungissa ole automaattisesti tunteenta menoa ja maalla sitten jotain pullantuoksuisia lämpöisiä naapuruussuhteita. :D

- maalla on aina paljon tekemistä eikä aika käy pitkäksi

--> Luulisin, että tämä väite olisi toisin päin. Kaupungeissa on aina tekemistä, maalla vain traktorit jyrräävät ja käydään kerran viikossa kauppa-autolla... Paikkakunnasta riippuen vapaa-aikaan on panostettu paljonkin, nuorille on omat tilat ja tekemistä, kylät ovat kehitelleet omia hankkeitaan jne. Tietysti valinnanvaraa ja harrastusvaihtoehtoja on vähemmän kuin kaupungeissa, mutta aktiiviset ihmiset ovat saaneet paljonkin aikaan. Enää ei ole pakko harrastaa vain Pohjanmaan ylpeyksiä eli pesäpalloa tai painia, on niitä muitakin lajeja...

- kulttuuria pidetään enemmän tai vähemmän turhana hömpötyksenä

--> No oli se Kiasman näyttely aika hömpötystä kun itse viimeksi kävin. ;) No ei sentään, maallahan on pitkät perinteet ainakin kesäteattereissa, kotiseutumuseoita on alettu kunnostaa viime aikoina, ja paljon tunnettuja taitelijoita löytyy maaseudultakin. Kovin korkealentoista kulttuurielämää maaseudulta tuskin löytää, mutta mielestäni kulttuuria kyllä arvostetaan.

- puhutaan suoraan niin kuin asiat on sanoja säästelemättä

--> Tervetuloa Pohjanmaalle. Suoraan puhuminen on kuitenkin minusta käytöstapojen puutetta eikä mitään "ollaan tässä nyt rehellisiä pohjalaisia". Mun kokemusten mukaan maaseudulla puhutaan suoraan lähinnä selän takana... Aika paljon juoruillaan ja kadehditaan, mutta toisaalta osataan olla myös lämminhenkisiä ja vieraanvaraisia, puheliaita vieraiden kanssa. En tiedä ymmärsinkö väitteen oikein, mutta ei hienovaraisuus ja kohteliaisuus ole välttämättä asuinpaikasta kiinni.

- pukeutumistrendeistä ei olla niin kauhean kiinnostuneita

--> Jos on maaseudulla asuva maataloustyöntekijä, niin työ- ja arkivaatteet ovat varmasti mitä sattuu. Mutta se ei tarkoita sitä, etteikö muuten osattaisi pukeutua ja laittautua juhliin jne. Töiden jälkeenkin käydään suihkussa ja vaihdetaan siistit vaatteet päälle, eikä lähdetä edes kauppaan mikään navettalippis päässä. Netistä saa tilattua vaatteita ja pysyttyä trendien mukana jos tahtoo. Matkustellessakin voi tarttua mukaan paljon ideoita. Yleensä ottaen maalla ollaan kuitenkin käytännönläheisempiä?
 
  • Tykkää
Reactions: heebah
njoo
riippuu kai miten "maalla " asuu, asun ite lohjan ja turun kaupungin välimaastossa . mutta omakotitalo alueella taajamassa pikku kylässä. vastauksia nyt kumminkin:
- maalla ollaan aika konservatiivisia ja katsotaan kieroon jos joku pukeutuu massasta poikkeavasti (miksi?) en ole huomannut.
- erilaisuusinho näkyy myös homovihassa - suurkaupungissa asuvana en näe mitään merkitystä sillä, onko joku homo, transu tai ihan mitä vain, koska "ei ole mun elämäni" homous varmaan pidetään enemmän omana asiana

- matkailusta maailman ääriin ei olla kiinnostuneita
kyllä ollaan :)
- ollaan hieman hämmästyneitä, jos joku haluaa kouluttautua pitkälle, esim. tohtoriksi
no ei olla hämmästyneitä
- maalla asuessa kolmekymppistä pidetään jo aika vanhana (vrt. kolmekymppiset nuoret sinkkunaiset kaupungissa)
no ainakin 30 kymppiset äidit pitää itteensä vanhana :D
- maalla ajatellaan, että kaupunkilaiselämä on kylmää ja tunteetonta sekä vaarallista
ei ajatella
- maalla on aina paljon tekemistä eikä aika käy pitkäksi
meillä on iso omakotitalo ja iso piha,muutamalemmikki ja muksu,tekeminen EI todellakaan lopu kesken.
- kulttuuria pidetään enemmän tai vähemmän turhana hömpötyksenä
ei suinkaan , jotain teatteri esityksiä läheisessä isossa tilassa n.kerrna kuussa
- puhutaan suoraan niin kuin asiat on sanoja säästelemättä
tämä on luonne kysymys
- pukeutumistrendeistä ei olla niin kauhean kiinnostuneita
no mammat ainakin pukeutuu osa ihan muoti juttuihin ja pukevat lasensa esim miikkariin,ja sit no ihan normaali tuulivaate mammoja kanssa.
 
peräkylä
Näin Länsi-Suomessa:

- En ole huomannut, että kieroon katsotaan ketään erikoisesti pukeutuvaa. Maaseudunkin teinit tuntevat alakulttuureja ja pukeutuvat aatteidensa mukaan.

- Meidänkin pitäjässä asuu avoimseti homoja ja yksi naispari, en ole huomannut että heitä mitenkään syrjittäisiin tai heistä sen kummemmin juoruttaisiin.

- Kylläpäs matkaillaan, ehkei meidän perheessä niin paljon rahatilanteen takia, mutta aika paljon maailmaakiertäneitä lähipiirissä on.

- Luuletko oikeasti, että maalla ei asu korkeasti koulutettuja? Mitenkähän täällä saadaan koulut, kirjastot, kunnallishallinto, terveydenhoito ym. pyörimään? Yrityselämästä puhumattakaan. Olen valmistunut yliopistosta, samoin mieheni ja lähipiirissä paljon koulutettua porukkaa.

- Kolmekymppistä on pidetty varmasti vanhana esim. naimakaupoissa joskus sata vuotta sitten. Niin maalla kuin kaupungissakin. Molemmat isoäitini menivät kolmikymppisinä naimisiin, maatalon emäntiä molemmat.

- Me maalaiset olemme käyneet kaupungeissa. Vaarallista voi olla missä vain jos niikseen tulee

- Meidänkin perähikiällä kulttuuria harrastetaan melko ahkerasti. Jos ei harrastajateatteri iske, niin muitakin mahdollisuuksia on kun on netti ja autot keksitty.

- Suorapuheisuus lienee olevan ennemmin alueellista.

- Pukeutumistrendeistä. Kotiäitinä huomasin, että täälläpäin oli aika monella kotiäidillä Me&i-uniformu, tai sitten perustuulipukua ym. Sitten kun näin samoja äitejä esim. kaupungilla tai työkuvioissa, en aina edes meinannut tuntea, sen verran trendikästä porukkaa. Eli tilanteen mukaan pukeudutaan.
 
entinen maalainen
JOs maalaiskylään muuttaa muualta, niin yhteisöön ei koskaan täysin pääse "sisälle". Ne, jotka on kylässä asuneet sukupolvesta toiseen, katsovat tietävänsä kaiken paremmin ja haluavat hallita kaikkea.

Talvet on karmeita, pimeitä, pitkiä, kuraisia, jäisiä.

Lenkillä täytyy kulkea maantien vartta edestakaisin.

Leikkipuistoja ei ole.

Harrastusmahdollisuudet huonot.

Lapsille ei välttämättä löydy kavareita, tai asuvat kaukana. Pitäs olla aktiiviset vanhemmat jotka jaksaa kuskata lasta kavereille. Lapsen omat liikkumismahdollisuudet hanurista, jos asuu syrjässä. Teini-iässä tekemisen ja kaverien ja harrastusten puute masentaa.

Keväällä haisee paska pelloilta ja kesällä ei voi olla ulkona, kun sääsket ja paarmat kiduttaa.

Terveisin 20 vuotta pikkukylässä asunut, 20 vuotta kaupungissa. En lähtisi enää maalle.
 
  • Tykkää
Reactions: Marakatti
Mun lista:
-kaupunkilaaset tekee typeriä yleistyksiä maalaasista
Ja täähän ei tietty toimi kumpaankin suuntaan? Esim. moni tuolla P-Karjalassa tuomitsi Helsingin paikaksi, joka aivan liian vaarallinen lapsille ja että yksin ei voi teinikään stadissa liikkua, koska vaaroja niin kamalasti. Sitte ite P-Karjalassa alle 10-vuotiaalle voidaan antaa ajettavaksi mönkijä ja leikittäväksi käsiase. Jotka ei tietty oo lainkaan vaarallisia.
 
Ja täähän ei tietty toimi kumpaankin suuntaan? Esim. moni tuolla P-Karjalassa tuomitsi Helsingin paikaksi, joka aivan liian vaarallinen lapsille ja että yksin ei voi teinikään stadissa liikkua, koska vaaroja niin kamalasti. Sitte ite P-Karjalassa alle 10-vuotiaalle voidaan antaa ajettavaksi mönkijä ja leikittäväksi käsiase. Jotka ei tietty oo lainkaan vaarallisia.
Totta kai yleistämistä on puolin ja toisin, mutta on hemmetin ärsyttävää ku yleistään kaikki maalaaset tietynlaasiksi. Ei tajuta, että ei asia todellakaa oo niin. Ja Pohjanmaalla asuu kuulemma kaikkein kateellisimmat ja paskimmat ihmiset. Just joo. Kannattaisko kattoa peiliin jos tuntuu ettei porukkaan pääse mukaan koska kyllä moni muu on siinä onnistunu...
 
  • Tykkää
Reactions: heebah
no tuota
mä olen täysin kaupunkilaistyttö ja maalaiselämästä saanut viitteitä lähinnä tuttavilta, ja tältä palstalta.

Yritän pitäytyä pois kliseistä, vaikka se vaikeaa onkin eikä taida onnistua. Muutama väite tässä, kertokaa, pitääkö paikkansa!

- maalla ollaan aika konservatiivisia ja katsotaan kieroon jos joku pukeutuu massasta poikkeavasti (miksi?) mä luulen että maalla katsotaan säälien jos joku pukeutuu tilanteeseen sopimattomasti, eli vaikka mustikkametsään korkokengissä.... Maallahan siis muuten pukeudutaan just niinkuin halutaan, esim tuulipukuun :d
- erilaisuusinho näkyy myös homovihassa - suurkaupungissa asuvana en näe mitään merkitystä sillä, onko joku homo, transu tai ihan mitä vain, koska "ei ole mun elämäni" no täällä se asia kiinnostaa enempi siinä kun kaikki on kaikkien naapureita/tuttuja/sukulaisia/työkavereita. Että tietää millä tittelillä kutsuu herran ja herran kaffelle :d
- matkailusta maailman ääriin ei olla kiinnostuneita toki ollaan, jos siellä on jotain miksi mennä. Usein se kaikki on jo ihan käden ulottuvilla...
- ollaan hieman hämmästyneitä, jos joku haluaa kouluttautua pitkälle, esim. Tohtoriksi no ei olla, täällähän on paljonkin ihan mummoikäisiäkin opiskelijoita, täällä tehdään vaan asiat eri järjestyksessä.
- maalla asuessa kolmekymppistä pidetään jo aika vanhana (vrt. Kolmekymppiset nuoret sinkkunaiset kaupungissa) päinvastoin, kolmikymppiset kaupunkilaissinkut ne vasta elähtäneitä onkin, maalla silloin eletään elämän nuoruutta vielä.
- maalla ajatellaan, että kaupunkilaiselämä on kylmää ja tunteetonta sekä vaarallista en mä tiedä tunteettomuudesta, mutta kyllä mua kaikki se tuntemattomuus pelottaa, kun ei tunneta välttis edes naapureitaan. Maalla hiipparitkin tunnistetaan jo kävelytyylistä kaukaa "ai jaa se on pökö-pekka, ei siit ole vaaraa" kilomterin päästä...
- maalla on aina paljon tekemistä eikä aika käy pitkäksi tekemistä on, mutta osataan ottaa myös kevyesti keskellä päivää!!
- kulttuuria pidetään enemmän tai vähemmän turhana hömpötyksenä kulttuuria tehdään itse, naama totisena ja hiki tursuten
- puhutaan suoraan niin kuin asiat on sanoja säästelemättä suoraan puhutaan, mutta sillä tyylillä kun haluais itsellekin puhuttavan. Että niinkuin "se teidän matti näytti eilen lintsaavan koulusta kuule. Mutta kyl myö tästä selvitään, otakko lissää kahvia ni mietitään tätäki".
- pukeutumistrendeistä ei olla niin kauhean kiinnostuneita epäkäytännöllisistä ei kiinnostu kukaan, mutta maalla on omat trendit ja ne perustuukin silkkaan kokemukseen eikä näkemykseen :)

mitäs ootte mieltä?
kirjoitin isoilla kirjaimilla että erottui :d
 
Nämä taas ovat minun näkemykset;

Mä olen täysin kaupunkilaistyttö ja maalaiselämästä saanut viitteitä lähinnä tuttavilta, ja tältä palstalta.

Yritän pitäytyä pois kliseistä, vaikka se vaikeaa onkin eikä taida onnistua. Muutama väite tässä, kertokaa, pitääkö paikkansa!

- maalla ollaan aika konservatiivisia ja katsotaan kieroon jos joku pukeutuu massasta poikkeavasti (miksi?) tai ihan mitä vain, koska "ei ole mun elämäni"
Siellä mistä minä olen kotoisin, asui kylässä mm. mies, joka pukeutui naisten vaatteisiin. Saa elellä tavallaan.

- erilaisuusinho näkyy myös homovihassa - suurkaupungissa asuvana en näe mitään merkitystä sillä, onko joku homo, transu tai ihan mitä vain, koska "ei ole mun elämäni"
En tunnista tätä. Myös homot ja lesbot ja jo edellä mainittu naiseksi pukeutuva mies ovat saaneet elää omaa elämäänsä rauhassa. Jos heidän kanssaan on ongelmia ollut, niin ne ongelmat on johtuneet ihan eri asioista.

- matkailusta maailman ääriin ei olla kiinnostuneita
No tämä ei ainakaan pidä paikkaansa meillä päin. Yhden talon isäntä taisi olla vasta Etelä-Amerikassa, toinen porukka Kanadassa ja kolmannet olivat muistaakseni Prahassa.

- ollaan hieman hämmästyneitä, jos joku haluaa kouluttautua pitkälle, esim. tohtoriksi
Ei, vaan ylpeitä. Esimerkkinä minun ikäluokastani kaikki kirjoittivat ylioppilaiksi. Kylässä myös kerätään jokavuosia rahaa, jolla palkitaan kaikki oman kylän ylioppilaat.

- maalla asuessa kolmekymppistä pidetään jo aika vanhana (vrt. kolmekymppiset nuoret sinkkunaiset kaupungissa)
No tämä on osittain totta. Toisaalta aika vähän ainakaan meillä päin on kolmikymppisiä sinkkuja :D Mutta eipä tuokaan nyt ihmetyksen aihe ole.

- maalla ajatellaan, että kaupunkilaiselämä on kylmää ja tunteetonta sekä vaarallista
Minä en ainakaan ajattele, en tiedä muista.

- kulttuuria pidetään enemmän tai vähemmän turhana hömpötyksenä
Ei pidä paikkaansa. Kulttuuria harrastetaan, on mm. jokavuotisia taidenäyttelyitä, museoita, runokilpailuja, paikalliskirjallisuutta jne.. Tiedän yhden pikkukylän, jossa joka vuosi järjestetään myös ooppera paikallisvoimin.

- maalla on aina paljon tekemistä eikä aika käy pitkäksi
No on kai sitä tekemistä kaupungissakin. Samalla lailla ehtii palstailemaan :D

- puhutaan suoraan niin kuin asiat on sanoja säästelemättä
No miten ne pitäisi puhua? Kaupunkikulttuuriin verrattuna maalla ehkä puhutaan vieraille enemmän..

- pukeutumistrendeistä ei olla niin kauhean kiinnostuneita
Toiset on, toiset ei. Eipä sitä navettaan kannata trendikamppeissa mennäkkään. Nuoriso kyllä on muodin perään ja miksei vanhemmatkin. Maalla ehkä pukeudutaan käytännöllisemmin ja enemmän sään mukaan.
 
Kyllä maalla on mukava :D ja siellähän ne kaikkein erikoisimmat ja eilaisimmat tyypit vasta onkin!
Nimenommaan! Mun kokemuksen mukaan maalla saa olla hullumpi kuin kaupungissa, ilman että tulee syrjityksi. Persoonallisuutta mahtuu maalle kun on tilaa hengittää.

Olen asunut lapsuuteni maalla, aikuisena 15 v. kaupungissa ja nyt taas maalle palanneena voin sanoa että en taho kaupunkiin :)
 
No niissä maaseutupitäjissä missä olen asunu, en tunnista noita ap:n väittämiä. Oikeastaan vaan se oli välillä ärsyä että muut ties sun asiat paremmin kun sä itse. Sielä oli hyvä olla ja me ei meinatakaan jäädä kaupunkiin, ei olla sopeuduttu.
 
JOs maalaiskylään muuttaa muualta, niin yhteisöön ei koskaan täysin pääse "sisälle". Ne, jotka on kylässä asuneet sukupolvesta toiseen, katsovat tietävänsä kaiken paremmin ja haluavat hallita kaikkea.

Talvet on karmeita, pimeitä, pitkiä, kuraisia, jäisiä.

Lenkillä täytyy kulkea maantien vartta edestakaisin.

Leikkipuistoja ei ole.

Harrastusmahdollisuudet huonot.

Lapsille ei välttämättä löydy kavareita, tai asuvat kaukana. Pitäs olla aktiiviset vanhemmat jotka jaksaa kuskata lasta kavereille. Lapsen omat liikkumismahdollisuudet hanurista, jos asuu syrjässä. Teini-iässä tekemisen ja kaverien ja harrastusten puute masentaa.

Keväällä haisee paska pelloilta ja kesällä ei voi olla ulkona, kun sääsket ja paarmat kiduttaa.

Terveisin 20 vuotta pikkukylässä asunut, 20 vuotta kaupungissa. En lähtisi enää maalle.

Samoin, paitsi et toisinpäin. EN enää lähtis takaisin kaupunkiin.
No, hyttysiä ei täällä ekskellä peltoa kylläkään ole, mtu kärpäsiä sja paarmoja sen ki eestä, vaikka aina tuulee sen verran ettei niistä pahemmin haittaa ole :p
 
kaupunkilainen&maalainen
Olen asunut sekä maalla ja kaupungissa ja näin näkisin tilanteen itse.

- maalla ollaan aika konservatiivisia ja katsotaan kieroon jos joku pukeutuu massasta poikkeavasti (miksi?)
En ole huomannut tällaista. Ei päde ainakaan omassa tapauksessa.

- erilaisuusinho näkyy myös homovihassa - suurkaupungissa asuvana en näe mitään merkitystä sillä, onko joku homo, transu tai ihan mitä vain, koska "ei ole mun elämäni"
En ole huomannut tällaistakaan.

- matkailusta maailman ääriin ei olla kiinnostuneita
Useimmat eivät varmaan olekaan, tosin en näe asiassa mitään pahaa. Lähes kukaan ei käy joka vuosi ulkomailla, eikä edes joka toinen vuosikaan. Yleisin trendi on varmaan että kerran 5-10 vuodessa käyvät ihmiset ulkomailla. Monet ovat sitä mieltä, että eivät koko ajan jaksa olla minnekkään lähdössä.

- ollaan hieman hämmästyneitä, jos joku haluaa kouluttautua pitkälle, esim. tohtoriksi
Ei olla. Aina ollaan kouluttautumissaavutuksesta onniteltu ja esimerkiksi asiaan liittyvissä juhlissakin vierailtu.

- maalla asuessa kolmekymppistä pidetään jo aika vanhana (vrt. kolmekymppiset nuoret sinkkunaiset kaupungissa)
Ei eroa mitenkään kaupunkilaiskäsityksestä.

- maalla ajatellaan, että kaupunkilaiselämä on kylmää ja tunteetonta sekä vaarallista
En oikein usko.

- maalla on aina paljon tekemistä eikä aika käy pitkäksi
On ja ei.

- kulttuuria pidetään enemmän tai vähemmän turhana hömpötyksenä
Enpäs tiedä.

- puhutaan suoraan niin kuin asiat on sanoja säästelemättä
Aika lailla joo. Mutta mitä sitä turhia kiertelemään.

- pukeutumistrendeistä ei olla niin kauhean kiinnostuneita
Tarvitseeko ollakkaan? Ei vaatteet ihmistä tee. Maalla ollaan avoimempia sen asian suhteen.
 

Yhteistyössä