Onko tämä nyt sitä uhmaikää vai odotettavissa isompia kiukkuja?

Tuntuu, että tuo2,5 v saa nykyään järkyttävän itkukiukkuraivarit asiasta kuin asiasta. Ei saa vaatteiden merkkauskynää pöydältä (vieressä lattialla omat tussit) niin heittäydytään lattialle huutamaan kuin päätä leikattaisiin irti ja samalla potkitaan eikä syli kelpaa. Kysyn haluaako välipalalla banaanin vai päärynän. Haluaa päärynän mutta kun se on kuorittu päärynä lentää lattialle ja on saatava banaani. Ei saa puettua hattua nukelle, taas raivarit.

Tuntuu, että meillä on yhtä kiukuttelua ja tahtojen taistelua joka välissä. Onko tämä nyt sitä kuuluisaa 3 v uhmaa vai onko odotettavissa vielä pahempaa?

 

En tiedä paheneeko teillä tuosta, mutta meillä tasaraha samanlaista. Lapsi lähemmäs 3v.

 

Oi tätä lystiä! Meillä eletään juuri samanlaisessa tilanteessa kohta kolme täyttävän MINÄ-tytön kanssa. Lasken minuutteja, että tämä joskus loppuisi. Noin kaksi kertaa päivässä huuetaan ja mikään ei ole hyvin, ei siis mikään! Onko aamupuurolla oikeanlainen lusika ja onko tuoli hyvin.. varpaillaan yritetään selvitä aamiaisesta ja sitten saa huutaa. Haluaa itse pukea, mutta kaikki solmussa huutaa apua, mutta ei saa koskea!!!!!!ARGH!!! Syli ei kelpaa, mutta ei saa lähteä vierestä. Toisinaan on pakko poistua hetkeksi, ettei aivan hermot mene minäminä, eikun MINÄ!-tyttöön. Esikoisella samanlainen jakso ja alkoi 1,5v ja loppui 2v. Joten odotan noin puolen vuoden rankkaa jaksoa ja sitten palaa rauha hetkeksi.

Ei kestä loputtomiin onneksi Joten laskemaan minuutteja ja päiviä rauhassa