paniikki-i
Onko täällä kohtalotovereita?
Ahdistaa, masentaa, kiukuttaa, itkettää...
Tuntuu että seinät kaatuu päälle!
Ahdistaa, masentaa, kiukuttaa, itkettää...
Tuntuu että seinät kaatuu päälle!
Turkilmas
Täällä on kokemusta :wave: . Ei omasta, vaan miehen. Olin henkisenä tukena, tsempparina ja vieläpä oikolukijana. Tehtiin siis hyvin pitkälti yhdessä tuota lopputyötä.
Mikä sua ahdistaa? Meillä miehellä oli pahinta se aloittaminen ja sitten epävarmuus että josko vaikka lopputyö onkin ihan surkea.
Työtaakka kannattaa purkaa osiksi. Tee yksi asia rauhassa kerrallaan äläkä mieti ahdistuneena lopputulosta. Ja luota itseesi. Mies sai omasta työstään nelosen :flower:
Mikä sua ahdistaa? Meillä miehellä oli pahinta se aloittaminen ja sitten epävarmuus että josko vaikka lopputyö onkin ihan surkea.
Työtaakka kannattaa purkaa osiksi. Tee yksi asia rauhassa kerrallaan äläkä mieti ahdistuneena lopputulosta. Ja luota itseesi. Mies sai omasta työstään nelosen :flower:
mie
Mulla se kanssa työn alla. Menen ajatuksella "sillat ylitetään yksi kerrallaan". Mulla on aihe valmiina, sen on mentor hyväksynyt jne. Teimme ryhmätyönä viime lukuvuoden aikana opinnäytetyön kokoisen vuosiprojektin. Ok, se oli ryhmätyö ja tämä tehdään yksin, mutta projekti nyt sen verran tuttu, ettei hirvitä enää. Mietityttää eniten psytynkö suoltamaan tarpeeksi ammattimaista englantia...
Turkilmas
Ei muuta kuin purkamaan osiksi koko lopputyö. Vaikka paperille kirjaat mitä kaikkea pitää tehdä ja siitä sitten viivaamaan yli kun joku juttu on valmis. Näin huomaat eteneväsi ja työtaakka tuntuu siedettävältä.Alkuperäinen kirjoittaja paniikki-i:
Kyllä se siitä... meillä mies sai paperit toissapäivänä, eli kyllä se uurastus sitten palkitaan :hug:
täällä yksi kohtalotoveri, elokuun alkuun ollaan sovittu ryhmän kanssa, et teoria olis valmis...paljoa ei enää puuttuis, mut ei millään jaksais nyt innostaa... nooo...otan taas yhden vapaaillan ja sekin homma olis sit tehty...
vieras
TIEDÄN tunteen...mulla se oli edessä maaliskuussa ja voi sitä stressin määrää minkä se aiheutti, mutta kunnialla siintä selvisin!
Sama täällä, tiedän tunteen :hug: Mulla opinnäytetyö roikkui kaksi vuotta kun siinä välissä syntyi esikoinen. Viime vuoden lopulla viimein valmistuin. Hyvää arvosanaa en saanut mutta se olikin mulle ihan sama, periaatteena oli "alta pois"! Mutta fiilikset vaihteli laidasta laitaan tuon kahden vuoden aikana aina ahdistuksesta ja epätoivosta tekemisen iloon...yleensä oltiin kuitenkin siellä negatiivisten tunteiden puolella. Mutta tsemppiä sulle ja tee se mitä pystyt ja jaksat, se riittää =)
äitee
ymmärrän hyvin, minä sain juuri viime perjantaina omani valmiiksi! (mies jätti kuukausi sitten oon raskaana ja pieni lapsi siihen päälle), ja ihan hirveän kamalan kamala sressi opinnäytetyöstä!! ja sitten kun jotain sai aikaiseksi niin sitten tuli takapakkia! se on kamala homma! mutta selviät sinäkin siitä!
minä vain
Itse masennuin, kun tein lopputyötäni. Jouduin syömään masennuslääkkeitä ja käyttämään unilääkkeitä. Se tuntui silloin niin tärkeältä ja epäonnistuminen pelotti. Lisäksi odotettiin jotain ihmettä ja kuviteltiin, että jaksan tehdä 12h päiviä kuukausitolkulla. En saanut kunnon ohjausta ja apua työhöni. Suurin syy masennukseen oli toki minä itse ja liiat vaatimukseni. Jälkeenpäin kukaan ei ole työstä kysynyt mitään ja aika paljon tuli opittua sinä vuotena itsestäni.
Tsemppiä ja ota ihan rauhallisesti. Kyllä se siitä valmistuu.
Tsemppiä ja ota ihan rauhallisesti. Kyllä se siitä valmistuu.
Annuska
No, ei niiden ole tarkoitus olla mitään elämää suurempia juttuja, vaan jonkunlainen todistuskappale siitä, että ihminen ymmärtää, mistä opinnoissa on ollut kyse, ja osaa esittää asioita järkevässä muodossa.
Aikanaan olin jumissa omani kanssa, jolloin sain puhelun enolta, joka ohjee noitä töitä työkseen. Hän totesi: 'Istu alas ja ala kirjoittaa. Tutkielma vaatii enemmä prsettä kuin päätä.'
Opiskelijat nostavat rimaa liian korkealle. Kyllä se oikea tiede ja tutkimus tehdään jossakin muualla, kuin opiskelijoiden lopputöiden äärellä.
Istu siis prseellesi ja ala kirjoittaa.
Aikanaan olin jumissa omani kanssa, jolloin sain puhelun enolta, joka ohjee noitä töitä työkseen. Hän totesi: 'Istu alas ja ala kirjoittaa. Tutkielma vaatii enemmä prsettä kuin päätä.'
Opiskelijat nostavat rimaa liian korkealle. Kyllä se oikea tiede ja tutkimus tehdään jossakin muualla, kuin opiskelijoiden lopputöiden äärellä.
Istu siis prseellesi ja ala kirjoittaa.
vierailija
aivan mahtava neuvo!! Kiitos, otan heti tuon toteutukseen
vierailija
Niin olikin, todella yksinkertaista, jos ei liity millään tavalla johonkin mitä on testattu keinomahalla. Sellaisia on vaikka kuinka paljon, mut eihän ne missään lue :-(
Aika paksua tämäkin, kun sitä ajattelee:
http://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/siilasmaa-tech-dayssa-suomalaispaattajat-passitettava-tekoalyn-maanpuolustuskurssille-pitaisi-olla-mekanismi-pakottaa-6638787
vierailija
Mites siinä sitten kävikään?
vierailija
Ketään ei oikeasti kiinnosta pasgan vertaa ne opinnäytetyöt, ihan sama mitä sontaa laittaa, ne menee kyllä kaikki läpi.
vierailija
Satakunta keskeyttää yhteistyön MOT:n tutkiman konsulttiyhtiön kanssa – ”Epäilyihin suhtaudutaan erittäin vakavasti”
Satakunnan hyvinvointialue keskeyttää yhteistyön epäasiallisesta kohtelusta epäillyn konsulttiyhtiön kanssa.
yle.fi