Ovatko hyvät tukiverkot nykyään harvinainen asia?

hyvät tukiverkot löytyy. olen yh. isovanhemmat on mukana monin kappalein, mun omat vanhemmat eniten ja tosi paljon. nytkin mökillä ollaan ja itse saisin vapaaillan heti jos tahtoisin. (lähdetkös anatolia terassille? :D )

myös mun ystäväperheillä, joilla on lapsia on kaikilla hyvät tukiverkot. en itse tunne ketään sellaista, jolla ei ole tarvittaessa mahdollisuutta saada lasta hoitoon.
Anatolia oli just mun kanssa terassilla. :D
 
her
Veikkaanpa, että paremmin ihmisillä on tukiverkkoja nyt kuin esim vanhemmillamme. Ainakin omat isovanhempani ovat olleet jo haudassa synnyttyäni, tädit ja sedät kaukana omissa perhe-elämissään jne. Parempi tukiverkko minun perheelläni on kuin vanhemmillani aikoinaan.
 
Kyllä. Ja usein ne joilla ei ole tukiverkkoja, pyrkii jotenkin sillä katkeruudellaan ja keteudellaan sitten jotenkin lyttäämään. Voi että oon taas niin täynnä sitä ihmisten onnettomuutta, jota ne sylkee ympärilleen.
 
vier
Kyllä sanoisin että minulla on hyvät tukiverkot. Rakentuvat lähinnä ystävistä kun lapsuudenperhe asuu siellä vanhalla paikkakunnalla. Mutta tiedän että hädän tullen vanhempani vaikka lentäisivät sieltä avukseni.

Ystäviäni autan ja saan heiltä apua, mitä nyt milloinkin tarvii ja kuka osaa. Autonkyytiä autottomille, muuttoapua, kukkien kastelua, kodin elektroniikan asennusta, vaatteiden korjausta, kaupassa käyntiä jos joku on sairaana jne.

Lapsia ei ole, mutta olen semmoisen ovelan järjestelyn tehnyt että kun järjestän yh-äiti-ystävälleni lapsivapaata aikaa niin vastineeksi saan mielin määrin leikkiä hänen poikansa kanssa =)

Tosin tämän kuvion pohjustamisen aloitin jo 30 vuotta sitten, ja nyt se siis kantaa hedelmää.
 
meillä olis hyvät tukiverkot jos asuttas jomman kumman kotikaupungissa, mutta ku työt ja koulu vei toisaalle. Täälä on vakityöt molemmilla ja hyvin on 7v ajan pärjätty. Joskus paremmin ja joskus huonommin, mutta aina selvitty.

Molempien vanhemmat ja mun lähisuku ovat niin aktiivisesti mukana kuin vaa välimatkalta voivat olla. Usein juuri työt/opinnot ovat vieneet aikoinaan muualle suomeen.
 
Meillä on hyvä tukiverkko, varmaan palstan mittapuulla erinomainen.

Itseasiassa mun ystäväperheistä tulee mieleen oikestaan vain yksi,
jolla ei ole erityisen hyvät tukiverkot,
mutta kyllä heilläkin on esim. hoito järjestynyt kun ajoissa tietää tarvitsevansa apuja.
 
Saraldo
Mun vanhemmat asuvat lähellä ja olisivat valmiit auttamaan milloin tahansa. Myös sisko asuu n. 40km päässä ja olisi tarvittaessa valmis auttamaan. Miehen vanhemmat myös, asuvat n. 20km päässä. Lisäksi meillä on pari ystäväperhettä, joiden kanssa pystyttäisiin auttamaan puolin ja toisin. Eli joo, meillä on hyvä tukiverkosto ja me emme jäisi ilman apua, jos tarve olisi.
 
sossu bummi
On hyvät tukiverkot.
On isovanhemmat, minun sisarukseni perheineen, lasten kummit, jo aikuistuneet lapseni puolisoneen ja joitain ystäviä, joihin hyvä luottaa.

Pidän tukiverkkoja, vanhempien omaa ja kahdenkeskistä aikaa tärkeänä.
Ja vaikka tajuan, että kaikilla verkkoja ei ole, säpsähdän aina vähän, jos kuulen jonkun sanovan ettei lapsillaan ole muita läheisiä aikuisia kuin he itse.
Puutteen voi luullakseni kompensoida (sillä kompensoimmehan muitakin puutteita: Täydellisiä vanhempia, täydellistä kotia ja täydellisiä olosuhteita kasvulle ei ole kenelläkään), mutta en ole varma oivaltavatko kaikki, että se ylipäätään on merkittävä puute lapsen elämässä.
Tuntuu kuin osa suorastaan ylpeilisi sillä, että lapsillaan ei verkkoa turvanaan...

Sellainen kuulostaa kovin surulliselle.
Mielummin me muutettiin pois molempien kotiseudulta kun ei löydy töitä ei miehelle eikä minulle,
mutta mikäs siinä näkeehän näitä palstallakin kenelle on tärkeämpää että jomman kumman suku asuu naapurustossa ja itse loisitaan sossunrahoilla ja sitten vingutaan kuinka ei ole rahaa.
Jos näille joku ehdottaa töihin menoa valitetaan että ei voi hankkia töitä kuin sieltä mistä toinen puoliso on kotoisin tai sieltä missä nyt jo asutaan kun täällä asuu toisen puoliskon koko suku.
Minä mielummin hoidan lapseni itse ja laitan maksulliseen päiväkotiin ja hankin sitä vapaa aikaa hankkimalla maksullisen hoitajan kuin se että jomman kumman suvun riesaksi muuttaisin ja eläisin sossun rahoilla.
Se että asutaan uudella paikkakunnalla tuo omat haasteet.
Vuosien myötä sitä tutustuu ihmisiin mutta eipä täällä vieläkään ole sellaista jolle työnnät lapsen lennossa,
haluan nyt kuppilaan bilettämään hoitakaa muksu
(kuten ehkä nämä voi joilla koko suku asuu samassa kylässä)
Silti en kaipaa oloa työttömänä ja silti meillä on molepien sukuun hyvät välit ja silti meillä toimii hyvin isovanhempien välit,
puhelimet on onneksi keksitty.
Toki vaatii ennakointia jos jonnekin haluat kumppanin kanssa kahden mennä, eli et yleensä pysty päivän varo ajalla hankkimaan lapsenvahti.
 
sossu bummi
Mielummin me muutettiin pois molempien kotiseudulta kun ei löydy töitä ei miehelle eikä minulle,
mutta mikäs siinä näkeehän näitä palstallakin kenelle on tärkeämpää että jomman kumman suku asuu naapurustossa ja itse loisitaan sossunrahoilla ja sitten vingutaan kuinka ei ole rahaa.
Jos näille joku ehdottaa töihin menoa valitetaan että ei voi hankkia töitä kuin sieltä mistä toinen puoliso on kotoisin tai sieltä missä nyt jo asutaan kun täällä asuu toisen puoliskon koko suku.
Minä mielummin hoidan lapseni itse ja laitan maksulliseen päiväkotiin ja hankin sitä vapaa aikaa hankkimalla maksullisen hoitajan kuin se että jomman kumman suvun riesaksi muuttaisin ja eläisin sossun rahoilla.
Se että asutaan uudella paikkakunnalla tuo omat haasteet.
Vuosien myötä sitä tutustuu ihmisiin mutta eipä täällä vieläkään ole sellaista jolle työnnät lapsen lennossa,
haluan nyt kuppilaan bilettämään hoitakaa muksu
(kuten ehkä nämä voi joilla koko suku asuu samassa kylässä)
Silti en kaipaa oloa työttömänä ja silti meillä on molepien sukuun hyvät välit ja silti meillä toimii hyvin isovanhempien välit,
puhelimet on onneksi keksitty.
Toki vaatii ennakointia jos jonnekin haluat kumppanin kanssa kahden mennä, eli et yleensä pysty päivän varo ajalla hankkimaan lapsenvahti.
Ja kamalaa, me vielä maksetaan sille lapsenvahdille :O Tosin onhan hän vieraskin mutta kuitenkin. Monellahan tuntuu sekin olevan kynnyt,
lapsenvahtia kaivataan mutta ilmaiseksi sekin pitäsi saada :(
 
"nana"
[QUOTE="eee";24281884]Tässäkin ketjussa muuten tosi harva mainitsee omia tai puolisonsa sisaruksia, kun on puhe omista tukiverkoista. Miksei sisaruksia mielletä tukiverkoiksi?[/QUOTE]

Kaikilla niitä ei välttämättä ole joko siitä syystä, että he ovat ainoita lapsia tai sisarukset ovat kuolleet. Tai sisarukset voivat asua kaukana, jopa toisessa maassa tai tehdä olla ylikuormittuneita oman elämänsä (lasten, työn, harrastusten ja omien verkostojensa) kanssa. Sama juttu omien vanhempien kanssa. Kaikki vanhemmat eivät ole niitä täydellisiä keskiluokkaisia vanhempia vaan voivat olla huonossa kunnossa olevia (fyysisen tai psyykkisen sairauden seurauksena), päihdeongelmaisia tai persoonallisuudeltaan sellaisia, että heidän vastuulleen ei mielellään jätä elämänsä tärkeintä asiaa.
 
"nana"
Itselläni kynnys jättää lapseni vieraalle ihmiselle hoitoon on hyvin korkea. En ole koskaan käyttänyt MLL:n hoitajia tai muita lapsille vieraita hoitajia, koska en yksinkertaisesti luota jättää lastani kenen tahansa hoiviin. Ennemmin hoidan itse ja jätän joitain asioita väliin, otan lapsen/lapset mukaani tai odotan, milloin lähiverkostolleni sopii hoidon järjestyminen.

Tähän asenteeseeni vaikuttaa se, että nuorempana pari ystävääni toimi perheissä hoitajina. Sen myötä päätin, että en päästä kotiini ventovieraita ihmisiä penkomaan paikkoja, esittelemään niitä ystävilleen ja kertomaan kaikkia lapsesta ja heidän perheistään tietoonsa saamiaan asioita ystäväpiirilleen.
 
[QUOTE="huh";24287194]Eikö anatolialla ole ystäviä kun pitää hengailla jonkun juuri teini-iän ohittaneen tytön kanssa? Toisaalta en yhtään ihmettele ettei ole.[/QUOTE]

häh? pitääkö ystävien olla samaa ikäluokkaa kuin itse on? en tiedä minkä ikäinen anatolia on mutta mitä hittoa sillä on väliäkään? mulla on ainakin eri ikäisiä ystäviä, ikä on ihan sivuseikka kaverisuhteissa.

ja mullakin on ystäviä tosi paljon, silti esim juuri nyt ei ole ketään kenen kanssa lähteä vaikka tänään terassille koska olen mökillä enkä siellä missä ne omat ystävät ovat. ja kas kummaa, olen niin ihmisrakas, että voisin lähteä sinne terassille kenen kanssa vaan, jonkun joka on kaltaiseni avoin ja ennakkoluuloton ihminen, yleensä sellaisten kanssa on mukavaa vaikka ei oltaisi ennen tavattukaan.
 
Me ihan lapsen suunnitteluvaiheessa jo pohdittiin tätä asiaa, koska minusta tukiverkosto on todellatodella tärkeä.
En varmaa olisi yritystä alottanut vailla mitään tukiverkostoa.
Isovanhemmat onneksi ottavat pojan koska vaan jos tulee tarve tai miehen siskot ja ihan "hankkimalla hankin" kavereita lähistöltä jotka myös äitejä, mulle on ollut tosi tärkeää etten ole täällä "äitiyden maailmassa" yksin vaan on joku. Pari niistä jäikin ystäviksi ja yhden kanssa nähdään monta kertaa viikossa.
 
"näin meillä"
Ei ole kun miehen sisko joka ottaa joskus yökylään (huom. todella todella harvoin kun on itse yh, eikä siis ymmärrettävästi jaksa)..
Mun vanhemmat asuvat samassa kaupungissa mutta ovat hyvin selvästi ilmasseet että eivät halua ottaa lapsia hoitoon.
Miehen vanhemmat asuvat myös samassa kaupungissa mutta sairastelevat niin emme sinne viitsi edes kysyä lapsia hoitoon. Jos joku ihan pakollinen lääkärikäynti jne niin saan veljeni katsomaan mutta ei hän pärjää kun max tunnin...

Että keskenään on selvittävä. Mutta on tähän jo totuttu, lapset kulkee mukana joka paikassa ja me kyllä aika paljon liikutaankin ja tehdään perheenä asioita. Jotkut asiat kuten
marjastus ja sienestys onnistuisi parhaiten ilman lapsia, mutta
pakko vaan ottaa mukaan!

Onhan se aika surkeaa lapsenkin kannalta kun ei sitten synny kunnon sidettä isovanhempiinkaan, mutta minkäs teet. Asian kanssa on jo opeteltu elämään.
 
"..."
Alkuperäinen kirjoittaja PölyEsteri;24284399:
Kyllä. Ja usein ne joilla ei ole tukiverkkoja, pyrkii jotenkin sillä katkeruudellaan ja keteudellaan sitten jotenkin lyttäämään. Voi että oon taas niin täynnä sitä ihmisten onnettomuutta, jota ne sylkee ympärilleen.
No ihan tyypillistähän se on. Kyllä itselläkin ketuttaa kun kaveri kertoo kuinka mummot ja papat vie lapsia milloin minnekin reissuun tai muuten vain ottavat yöksi. Ihana asiahan se on,
mutta tulee surku omasta ja omien lasten puolesta...

Veikkaan että ihan samaa kelailisit jos itselläsi ei olisikaan sitä tukiverkostoa ympärillä...
 
"vieras"
Meillä periaatteessa on tukiverkostoa, ainakin sukulaisista, mutta käytämme sen tarjoamaa tukea ja apua hyvin, hyvin harvoin. Oikeastaan vain todella pakollisten menojen vuoksi ja silloinkin lähinnä omia vanhempiani, jotka asuvat melko lähellä meitä. Kaikilla muilla tuntuu olevan tekemistä omankin perheen kanssa, töiden ja harrastusten parissa, joten en oikein osaa tai halua rasittaa heitä lastenhoidolla omien menojemme vuoksi. Niinpä yleensä miehen kanssa sumplimme menot niin, että toinen on sitten sen aikaa lasten kanssa. Lapsemme ovat vielä pieniä ja melko vauhdikkaita ja temperamenttisia tapauksia, joten heidän hoitamisessaan ja vahtimisessaan on melkoinen homma. Toisaalta pitäisi sitten vastavuoroisesti olla valmis hoitamaan toistenkin lapsia, ja tällä hetkellä meidän perheen voimavarat on pakko suunnata vain omaan perheeseen.
 

Yhteistyössä