Päästäisitkö lapsesi isovanhempien luokse joita lapsi on nähny 1 kerran?

  • Viestiketjun aloittaja en päästäny
  • Ensimmäinen viesti
en päästäny
Miehen vanhempien kans välit on menny jo esikoisen raskaus aikana. ovat nähneet esikoisen kerran, kuopusta ei ollenkaan. Miehen äiti soitti ja pyysi esikoista luokseen 1 viikoksi 1000km päähän, mökkeileen heijän kans. Poika on 3,5v , ei etes tiä ihmisiä jotka luokseen pyysivät. Arvatenki ei luvattu, ja pyydettiin ottamaan yhteyttä sitten kun lapsi on tarpeeksi iso päättääkseen itte asiasta. Oisitko sinä päästäny lapses täysin tuntemattomien ihmisten tykö, ja joihin et luota?
 
En mä noin pientä päästäisi.

Oman 5½-vuotiaan voisin "postittaa" isoäitinsä luo pariksi kolmeksi viikoksi, vaikkei tyttö ole nähnyt häntä kuin kerran, eikä tunne edes maan kulttuuria ja tapoja kunnolla...eikä osaa kieltäkään läheskään niin hyvin kuin suomea.
Shokkihoitoa, mutta kyllä tuo siellä pärjäisi ja viihtyisi.
Ja mä luotan kyllä anoppiin 100%.
 
--
En tietenkään.

Vaikka kuinka ovat "verisukulaisia" niin lapsen kannalta olisi ollut sama olisinko lähetänyt hänet matkaan isovanhempien vai kaupantätin kanssa.

Mutta jos tuo oli vähän niin kuin anteeksi pyyntö ja haluaisivat taas rakentaa teihin välit kuntoon.
 
Ihanainen
EN! Oma äitini, jonka lapsi tuntee hyvin ja jonka seurassa viihtyy, on jo kysellyt, että joko saa lähteä lapsen kanssa viikon reissuun sukulaisiin enkä tosiaan raaski antaa. Lapsi on vasta puolitoistavuotias ja vaikka äidistäni tykkää ja luotan äitiini, niin en silti voi noin pientä laittaa yli kahdeksi yöksi pois kotoa. :(
 
ap
Miehen sisko oli aivan ymmällään kun ei päästetty lasta sinne.. asuvat siis lähekkäin. Mies on pyytäny vanhempiaan jättämään meijät rauhaan. onneksi nouvattavat pyyntöä, aina melkein. monet asiat saivat aikaseksi sen ettei olla yhteyvessä. esim: pyysivät meiltä omistamastaan talosta enemmän ku niille joille lopulta myivät. asuttiin talossa, rempattiin tosi paljon ja saatiin piha kuntoon niin laittovat myyntiin...
 
bdt
Alkuperäinen kirjoittaja en päästäny:
Miehen vanhempien kans välit on menny jo esikoisen raskaus aikana. ovat nähneet esikoisen kerran, kuopusta ei ollenkaan. Miehen äiti soitti ja pyysi esikoista luokseen 1 viikoksi 1000km päähän, mökkeileen heijän kans. Poika on 3,5v , ei etes tiä ihmisiä jotka luokseen pyysivät. Arvatenki ei luvattu, ja pyydettiin ottamaan yhteyttä sitten kun lapsi on tarpeeksi iso päättääkseen itte asiasta. Oisitko sinä päästäny lapses täysin tuntemattomien ihmisten tykö, ja joihin et luota?
Eikö tässä nyt voisi olla kompromissin paikka ja vaikka mies itse menisi lapsen mukana edes moikkaamaan. Tylyltä kuulosta tuo "pyydettiin ottamaan yhteyttä sitten kun lapsi on tarpeeksi iso ", haluatteko tosiaan että ottavat sittenkään yhteyttä. Jos haluatte, niin tehkää jotain nyt ennen kuin on liian myöhäistä. Ja tosiaan , sanon näin nyt tietämättä mikä asia välit on sotkenut joten pyydän jo etukäteen anteeksi jos haukkaisin liian ison palan.
 
Mama the Strange
En lähettäisi missään nimessä. Itsellä on sama tilanne, eli poika 3 vee ei tunne isän puolen mummoaan ollenkaan. En lähettäisi poikaa hänen luokseen yksin, tosin toivon, että mummo pitäksi poikaan yhteyttä, mutta tapaamisissa pitäisi olla mukana myös pojalle tuttu henkilö.
 
ap
Alkuperäinen kirjoittaja bdt:
Alkuperäinen kirjoittaja en päästäny:
Miehen vanhempien kans välit on menny jo esikoisen raskaus aikana. ovat nähneet esikoisen kerran, kuopusta ei ollenkaan. Miehen äiti soitti ja pyysi esikoista luokseen 1 viikoksi 1000km päähän, mökkeileen heijän kans. Poika on 3,5v , ei etes tiä ihmisiä jotka luokseen pyysivät. Arvatenki ei luvattu, ja pyydettiin ottamaan yhteyttä sitten kun lapsi on tarpeeksi iso päättääkseen itte asiasta. Oisitko sinä päästäny lapses täysin tuntemattomien ihmisten tykö, ja joihin et luota?
Eikö tässä nyt voisi olla kompromissin paikka ja vaikka mies itse menisi lapsen mukana edes moikkaamaan. Tylyltä kuulosta tuo "pyydettiin ottamaan yhteyttä sitten kun lapsi on tarpeeksi iso ", haluatteko tosiaan että ottavat sittenkään yhteyttä. Jos haluatte, niin tehkää jotain nyt ennen kuin on liian myöhäistä. Ja tosiaan , sanon näin nyt tietämättä mikä asia välit on sotkenut joten pyydän jo etukäteen anteeksi jos haukkaisin liian ison palan.

et haukanu :) mies ei halua olla heijän kans tekemisissä. ovat tehneet paljon "pahaa" tuli aivan puuntakaa tuo pyyntö, meni hetki ennen kun ymmärsin mitä halusivat.
 
Saraldo
En missään nimessä antaisi. Vaikka he ovatkin verisukulaisia, niin tuntemattomia he sille lapselle ovat. Ja kirjoituksistasi päätellen hyvä niin. Uskoisin, että teillä on ihan hyvät syyt olla pitämättä heihin yhteyttä. Kiinnostaisi kyllä tietää, miksi he nyt yhtäkkiä haluaisivat lapsen sinne? Halutaanko häntä näyttää ihmisille kuin lemmikkiä vai haluavatko he jonkun liittolaisen perheestänne? Ja tuo tuhat kilometriä on ihan liian pitkä matka. Miten he ajattelivat saada lapsen sinne? Ja mitä sitten, kun lapselle tulee koti-ikävä? Kuka lähtee kuskaamaan häntä takaisin?
 
ap
Alkuperäinen kirjoittaja Saraldo:
En missään nimessä antaisi. Vaikka he ovatkin verisukulaisia, niin tuntemattomia he sille lapselle ovat. Ja kirjoituksistasi päätellen hyvä niin. Uskoisin, että teillä on ihan hyvät syyt olla pitämättä heihin yhteyttä. Kiinnostaisi kyllä tietää, miksi he nyt yhtäkkiä haluaisivat lapsen sinne? Halutaanko häntä näyttää ihmisille kuin lemmikkiä vai haluavatko he jonkun liittolaisen perheestänne? Ja tuo tuhat kilometriä on ihan liian pitkä matka. Miten he ajattelivat saada lapsen sinne? Ja mitä sitten, kun lapselle tulee koti-ikävä? Kuka lähtee kuskaamaan häntä takaisin?

en uskalla etes ajatella millä poika ois pitäny matkaan laittaa :( sähköpostiin on tullu pojan syntymän jälkeen viesti jossa uhoavat kertoa pojalle oman näkemyksensä asioista -> eivät ole tehneet mitään väärää.... esittävät sukulaisille että kaikki on hyvin, eli esittely hommiin menis pojan siellä olo :( oksettaa ajatuski!


 
En missään tapauksessa täysin tuntemattomaan paikkaan ja noin pitkäksi ajaksi. Lapset voivat olla pois yksi päivä per ikävuosi eli maksimissaan siis puolet tuosta ehdotetusta ajasta teidän 3,5 vuotiaanne.
En voisi kuvitellakaan, että lähettäisin kuin postipaketin lapseni täysin tuntemattomien ihmisten luokse viikoksi.
 
Saraldo
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja Saraldo:
En missään nimessä antaisi. Vaikka he ovatkin verisukulaisia, niin tuntemattomia he sille lapselle ovat. Ja kirjoituksistasi päätellen hyvä niin. Uskoisin, että teillä on ihan hyvät syyt olla pitämättä heihin yhteyttä. Kiinnostaisi kyllä tietää, miksi he nyt yhtäkkiä haluaisivat lapsen sinne? Halutaanko häntä näyttää ihmisille kuin lemmikkiä vai haluavatko he jonkun liittolaisen perheestänne? Ja tuo tuhat kilometriä on ihan liian pitkä matka. Miten he ajattelivat saada lapsen sinne? Ja mitä sitten, kun lapselle tulee koti-ikävä? Kuka lähtee kuskaamaan häntä takaisin?

en uskalla etes ajatella millä poika ois pitäny matkaan laittaa :( sähköpostiin on tullu pojan syntymän jälkeen viesti jossa uhoavat kertoa pojalle oman näkemyksensä asioista -> eivät ole tehneet mitään väärää.... esittävät sukulaisille että kaikki on hyvin, eli esittely hommiin menis pojan siellä olo :( oksettaa ajatuski!
Niin että he haluaisivat 3,5-vuotiaalle kertoa oman näkemyksensä siitä, miksi vanhemmat ja isovanhemmat ovat huonoissa väleissä? Ei lapsia vedetä mukaan aikuisten asioihin |O !!! Toisin sanoen: lapsi olisi siellä näyttelyesineenä ja aivopestävänä. Fiksusti teette, kun ette päästä!

Ilmeisesti miehesikään ei suostu lähettämään lasta sinne? Hänen siskosi ei sitten ole tainnut kokea mitään ikävää heidän osaltaan tai sitten hänetkin on aivopesty... Onko se oikeasti lapselta pois, jos ei tunne heitä? Hänelle voi sitten myöhemmin selittää, miten asiat on, jos alkaa kyselemään isän vanhempien perään.
 
En. Kivahan se olisi jos välit taas saataisi kuntoon (mikä sitten ollutkaan syy siihen miksi välit menivät..jos jotain tosi tramaattista, niin asia on ihan toinen)..Mutta lapseen tutustuminen alotettaisiin pikku hiljaa..tulisivat vaikka käymään. Ehkä tulevaisuudessa lapsi saisi mennäkin, sitten kun välit ovat malillaan ja luottamus on syntynyt. Näin mä ajattelisin, jos mun lapsista olisi kyse.
 
ap
piettiin aivan eriarvosinna, siskonsa on biologinen lapsi, mieheni on adoptoitu prheeseen. mies ei halua heitä meijän elämään, siskonsa ei usko vanhemmistaan mitään pahaa. siskonsä pääsi vaihto oppilaaksi mieheni jotu ottaan opinto lainan, ei siinä lainan otossa ole mitään pahaa mutta tuoss tulee se eriarvosuus lapsia kohtaan :(

pojalla on yhet isovanhemmat, lisäksi on 2 isomummoa ja ukki. se riittää meijän mielestä. iso kiitos vastanneille.
 

Yhteistyössä