Päivähoitoon valmistautuminen

Lapseni hoitoon vieminen lähestyy :'( ja nyt mietityttää nuo käytännön asiat. Te jotka olette vieneet lapsenne päivähoitoon: miten olette valmistautuneet uuteen tilanteeseen? Miten olette tutustuttaneet lapsenne uuteen hoitajaan ja millaisella aikataululla? Mitä omia tavaroita olette vieneet hoitopaikkaan? Muita hyviä vinkkejä? Kiitos avustanne.
 
viikkoa ennen sitä varsinaista alkua,on tyttö pari päivää tutustumassa tuntu pari kerrallaan.se oli vaikee paikka jättää sinne sitten koko päiväks...kun tyttö jäi huutamaan,tuli itellekki tippa linssiin...ei muuta tarvii viedä ku vaihto vaatteet ja sitte se unikaveri,pari ekaa viikkoa oli vaikeeta mut kyllä se siitä sitten
 
Meillä poika aloitti päiväkodin siinä 2,5 vuotiaana. Oltiin ensin 3 päivää yhdessä siten että 1.pvänä molemmat n 2 h (leikkiä sisällä 1h ja ulkona 1h). Seuraavana päivänä annoin tätien viedä hänet ryhmän kanssa ulos ja katselin sisältä ikkunasta jonkin aikaa miten menee. 3. päivänä menin vielä mukaan 1h sisäleikkeihin ja sitten vilkuttaen jätin hänet sinne ulos leikkimään. Meni tosi hyvin ja poika oli riemuissan. Meillä myös "ennakkomarkkinointiin" päiväkotia ylistävin sanoin: suosikkiserkkusi xx käy myös päiväkotia ja siellä on tosi kivaa kun saa leikkiä ja syödä hyvää ruokaa ja sitten sen ja sen jälkeen isi tai äiti tulee hakemaan sinut.

Seuraavalla viikolla jätin sitten hänet heti aamusta. Koen että oli tärkeää itse olla iloinen ja määrätietoinen. Eli riisuin ulkovaatteet ja vein ryhmän luo. Joku tädeistä otti hänet aina silloin vastaan ja yleensä syliin. Sitten hyvästelin ja kerroin että tulen hakemaan hänet tyyliin "välipalan" jälkeen. 3-4 päivää hän jäi itkien tädin syliin, mutta joka päivä hän osoitti jotain merkkejä että helpottaa tilanne. Ja hän lopetti aina itkemisen heti kun olin poistunut näkyvistä.
Meidän tilanteessa koin etteii kannata jäädä siihen liiaksi voivottelmaan tai lohduttelemaan, se osoittaa vaan lapselle että "juu olet oikeassa tämä on kurja paikka". Parempi oli osoittaa ettei tässä ole mitään hätää. Ja aina kun haki niin tosi iloisesti tervehtien ja kysyen miten päivä oli mennyt.

Kannattaa olla 2 setit kaikkia ulko- ja kuravaatteita. Tarhaan jätetään 1 ylimääräinen setti sisävaatteita. Ja lisäksi unilelu. Ja jos käyttää vaippoja niin toki paketti sellainen.

Kun käytte tutustumassa ja totuttelemassa, niin tädit kyllä kertoo mitä tarvitsette.

Onnea ja jaksamista - alku on rankkaa, mutta onneksi ei mene kauaa kun lapsi jo hinkuaa sinne myös viikonloppuisin! :) ...tai näin ainakin meillä (voi toki olla ikäkysymys myös).

 
meillä ei vielä mennä hoitoon, mutta päiväkodissa työskennelleenä voisin vinkata seuraavaa..

- eli käykää tutustumassa tulevaan hoitopaikkaan vaikka ensin yhdessä ja sitten niin, että lapsi on siellä muutaman tunnin yksin
- mukaan unilelu tai -rätti, vaikkei sitä ehkä kotona käyttäisikään
- yrittäkää jo kotona elää pari viikkoa päiväkodin aikataulujen mukaisesti
- JonnaP:n vinkki tosta jäähyväisten jättämisestä kannattaa ottaa tosissaan. usein on niin, että mitä kauemmin äiti/isä siinä heiluttelee ja halailee, niin sitä enemmän lapsi itkee. yksi hali ja pusu sekä hyvänpäivän toivotukset, vilkutus ja menoksi. itku kyllä loppuu kun äiti/isä katoaa näkyvistä ja löydetään joku leikki
- kysele lapsen päivästä henkilökunnalta ja lapselta itseltään
- ja muista olla itse reipas :D

jaksamisia, eiköhän se hyvin mene! =)
 
tyttö oli melkein 2 kun päivähoito alkoi: ensin käytiin kolmena peräkkäisenä keskiviikkona pari tuntia yhdessä päiväkodilla. kun eka oikea viikko alkoi, oltiin ekoina päivinä pari tuntia yhdessä. kolmantena - viidentenä päivänä olin ensin hetken siellä tytön kanssa (n puoli tuntia), jonka jälkeen tyttö jäi pariksi tunniksi yksin. seuraavilla viikoilla vein tytön aina niin, että ehdin istuskella siellä pienen hetken (otetiin esim muovailuvahat esiin yhdessä, joskus osallistuin myös aamunavaukseen). Mitään ongelmia ei missään vaiheessa ollut, eikä tullut, mutta osasyynä helppouteen varmaan sekin, että paikka on puolipäiväinen joten päiväunet nukkuu vasta kotona. esikoisesta muistan että tuo päiväunille oppiminen tarhassa oli se hankalin vaihe.
 

Yhteistyössä