Pariskunnista joka kolmas jakaa yhteiset menot tasan puoliksi

Tätä palstaa vain kun lukee, niin tuntuu että 99% jakaa aina kaikki menot suhteessa tuloihin. Ja 100% tapauksissa se tarkoittaa siis sitä, että nainen maksaa vähemmän ja niin sen "pitää ollakin". Totuus on näemmä toinen.

HS-kysely: Joka kolmas pariskunta jakaa menot tasan puoliksi

 

Meillä enemmän tienaava maksaa enemmän, näin elämä on helpointa ja pystytään nauttimaan elämästä parhaiten.

 

Me molemmat laitetaan joka kuukausi yhteiselle tilille 350€ ja siitä maksetaan vuokra, netti, lämmitys, sähkö ja vesi. Ruuan maksaa pääasiassa mies koska mä olen pienituloisempi, varsinkin nyt kun olen työtön. Liiton rahani on suht ok ja töissäkin ollessa saisin vähemmän palkkaa kuin mies. Molemmilla on yksi lapsi.

 

Elämä olisi ihan kamalaa, jos moistakin pitäisi pohtia. : /

 

Äkkiä sitä tajusi, että tässä on paljon rahaa tärkeämpiä asioita ja ettei tuollaiseen jaksa laittaa energiaa ja vaivaa kun kaikki on kuitenkin yhteistä, niin mitä väliä. Ei siinä kumpikaan voi menettää mitään.

 

Me kuulutaan tähän kolmannekseen, mutta eihän se reilua ole esim. vanhempainvapaan aikana sille kotona lapsia hoitavalle osapuolelle.

 

Jos tutkimuksessa on mukana aika nuoriakin pareja, on se ymmärrettävää. Esim. opiskeleva pariskunta, vaikka asuisikin yhdessä, voi olla ihan eri asia kuin vakiintuneempi pari. Ja toisaalta, jos on suunnilleen samanlaiset ja etenkin jos on kohtalaisen pienet tulot, tuollainen menee sujuvammin kuin jos toinen olisi suurempituloinen.

 

Tätä palstaa vain kun lukee, niin tuntuu että 99% jakaa aina kaikki menot suhteessa tuloihin. Ja 100% tapauksissa se tarkoittaa siis sitä, että nainen maksaa vähemmän ja niin sen "pitää ollakin". Totuus on näemmä toinen.

HS-kysely: Joka kolmas pariskunta jakaa menot tasan puoliksi

Mistä revit tuon 100%? Meillä minä maksan reilusti enemmän kuin mieheni, ja tuskin olemme ainoa perhe, jossa menee näinpäin.

 

Siitä asti kun yhteen muutettiin, niin kaikki on ollut yhteistä. Aluksi tehtiin niin, että mies siirsi mun tilille lähes koko palkkansa ja mä hoidin sitten ihan kaikki menot ja laskut. Nykyään se maksaa, jolla on tilillä enemmän rahaa. Koska kumpikaan ei tienaa miljoonia ja meillä on palkkaeroa kuukaudessa muutamia satasia, niin kummankin tiliä käytellään ihan yhtälailla.

 

Lapset muuttaa tuonkin kuvion. Nuorena avoliitossa jaksaa tehdä noistakin asioista isoja...

 

Huhhuh, tuo voi minusta toimia silloin kun suhdetta aloitellaan, mutta entäs sitten kun on yhteinen talolaina, yhteiset lapset jne jne. Meillä kaikki mikä tulee on yhteistä ja tietenkin minä pienituloisempana olen tästä kiitollinen.
Ajatelkaapas tällaista tilannetta. Mies on hyvätuloinen (esim lääkäri) ja on mennyt nuorena naimisiin ja halunnut ison perheen. Naisella on tutkinto, mutta ei ole koskaan ehtinyt luomaan uraa, koska on hoitanut näitä lapsia (esim kuusi) kotona yhteisestä sopimuksesta. Miten teidän mielestä tuollaiseen kuvioon istuisi se, että mies käyttää ansaitsemansa rahansa (päivystää paljon) ja nainen ei saisi käytännössä mitään vaikka hoitaa kodin lähes yksinään.

 

"...Yleisimpiä tapoja ovat kulujen jakaminen keskeltä kahtia ja suhteessa puolisoiden tuloihin. Kumpaakin käyttää yli kolmannes vastanneista pariskunnista.

Kannatusta saa myös kulujen jakaminen menoerien mukaan: toinen maksaa esimerkiksi kauppalaskut, toinen vuokran.

Menojen jakaminen suhteessa puolisoiden tuloihin korostui alle 30-vuotiaiden ja 31–39-vuotiaiden ryhmissä...

...Selvää suosikkitapaa kulujen jakamiseen ei löydy oikeistosta eikä vasemmistosta, kaupungeista eikä maaseudulta. Puoluekannan mukaan jaoteltuna nousee esiin yksi ero: perussuomalaisten kannattajat panevat muita yleisemmin kulut keskeltä kahtia...

...Tärkeintä on Raijaksen mukaan se, että pariskunnat sopivat kulujen hoidosta tavalla, jonka molemmat hyväksyvät.

"Ristiriidat syntyvät yleensä siitä, että asioista ei ole sovittu ja toinen turhautuu tilanteeseen. Ei pidä vain ajautua hoitamaan asioita jollain tavalla."..."
Kolmannes pariskunnista jakaa menot keskeltä kahtia - Oma talous - Kotimaa - Helsingin Sanomat

 

Me laskettiin ennen pilkuntarkkaan mutta lopetettiin sitte kun rakennettiin talo - ja mä pääsin varakkaisiin töihin...hmm onkohan mua höynäytetty?? No pitkään on kuitenki näin menty ja jatkuu, tienaan paljon ja maksan paljon. Mies tekee osansa myös täysin.

 

Tällä palstalla kirjoittelee paljon pienten lasten äitejä, jotka ovat kotona perhevapailla. Ei siis ole yllättävää, että täällä on keskusteluissa yleisempää se, että työssäkäyvä parempituloisempi (useimmiten mies) maksaa suuremman osan kuluista. Perhevapaiden aikana se on minustakin reilu ratkaisu, ainakin jos päätös siitä kumpi jää kotiin ja kuinka pitkäksi aikaa on ollut yhteinen. Lasten kulut muutenkin tulisi minusta jakaa lähinnä tulojen suhteessa, sillä ei ole lapsille kohtuullista, että heidän elintasonsa kärsii vanhempien epätasaisen tulojakauman vuoksi. Hehän eivät voi asiaan mitenkään vaikuttaa.

Minulla on aiemmassa lapsettomassa parisuhteessa ollut käytössä pilkuntarkka kulujako. Nykyisessä suhteessakin kulut on jaettu pääosin puoliksi, lyhyttä hoitovapaajaksoa lukuun ottamatta. Nyt on tosin siirrytty menoeräkohtaiseen kulujakoon, eli minä maksan kaikki juoksevat laskut ja nykyisen asuntomme kulut. Ruokakaupassa maksaa se joka sattuu siellä käymään, minä useammin. Mies taas käyttää kaikki "ylimääräiset" tulonsa talon rakentamiskuluihin. Meillä on siis aina jäänyt rahaa säästöön, mutta tällä hetkellä kun minä maksan kaikki laskut, minulta ei toki jää rahaa säästöön ja miehen säästöön jäävä osuus menee siis rakennettavaan taloon.

Mutta nykyisessä suhteessa jako ei koskaan ole ollut pilkuntarkka. Asumiskulut on aiemmin maksettu puoliksi (sitä muutaman kuukauden hoitovapaata lukuun ottamatta), muut laskut suurpiirteisesti jakaen ja ruokakaupassa miten sattuu.

 

Tuossa jutussa ei ole taidettu eritellä, onko kyseessä lapsiperhe vai vain pariskunta? Varmasti tilanne mutkistuu, jos on lapsia perheessä, ja se että on kaksi aikuista ilman lapsia. Kuinka tarkkaan tuossa tutkimuksessa elämäntilanteetkin on selvitetty? Onhan silloinkin tilanne hiukan eri, jos toinen on työtön/opiskelee/jotain muuta ja toinen työelämässä. Toisella on rahaa käytettäväksi ja toisella ei.

Meidän lapsiperheessä menee niin, että toinen maksaa asumiskulut sekä toinen lasten kulut ja ruuan. Molemmat ollaan kuitenkin työelämässä. Tarkkaan ei lasketa, miten puoliksi kustannukset jakautuu, mutta suurin piirtein puoliksi ne menevät kun miettii kuinka paljon kumpikin rahaa kuukaudessa yhteisiin kuluihin pistää. Omistussuhteet taas menee kaikessa yhteisessä omaisuudessa puoliksi.

 

Meillä on aina mennyt yhteiset menot puoliksi tuloihin katsomatta. Ja ei se ole mahdotonta lapsiperheessä, kun lasten menot katsotaan yhteisiksi menoiksi. Toki jos on pitkään kotona, niin jotain tuloihin pohjautuvaa menojakoa voisi harkita. Toisaalta se on pitkälti oma valinta jäädä vuosiksi kotiin lasten kanssa. Tai tietenkin jos mies vaatisi vaimoaan jäämään kotiin ja pois töistä, voisi vaimokin vaatia miestä maksamaan enemmän perheen menoista.

Entisen miesystävän kanssa taas oli toisin. Ei ollut lapsia ja käytettiin vain yhtä yhteistä tiliä. Raha hupeni pleikkarin peleihin, kaljaan, uusiin farkkuihin ja ties milloin mihinkin. Aina oli "pakko" tietenkin ostaa se, mikä oli ostettu. Kun minä jonain kuukautena yritin tehdä samoin, käytti mies rahaa entistäkin hövelimmin ja etenkin nopeammin. Ajatuksena oli varmaan, että kun äkkiä ne tuhlaa niin on vielä mitä tuhlata. Loppukuusta syötiin sitten näkkileipää ja nuudelia.

Parempi kun yhteiset menot jaetaan ainakin suunnilleen tasan. Jos sitten jää noiden menojen jälkeen rahaa ostaa ne uuden prätkävaatteet, niin ostakoot. Ja oli jako kummin päin tahansa.

 

meillä mies laittaa mulle rahaa tilille joka kuukausi. Minä sitten maksan omalta tililtäni kaikki asumiskulut mukaanlukien vesimaksut, sähkön ja autopaikan. Lisäksi ostan pääsääntisesti ruuat. Asumiskuluista mies maksaa noin puolet mikä tulee muuten useita satoja euroja halvemmaksi kuin tulivat silloin kun mies asui vielä omassa asunnossaan.
Loput rahat sitten mies käyttää kuten parhaaksi katsoo. Kuten minäkin teen omille rahoilleni.

 

Omat tilit mut silti yhteiset rahat ja täydet käyttöoikeudet toistemme tileille

 

Tätä palstaa vain kun lukee, niin tuntuu että 99% jakaa aina kaikki menot suhteessa tuloihin. Ja 100% tapauksissa se tarkoittaa siis sitä, että nainen maksaa vähemmän ja niin sen "pitää ollakin". Totuus on näemmä toinen.

HS-kysely: Joka kolmas pariskunta jakaa menot tasan puoliksi

Eli mielestäsi reilu tapa olisi äidin tili tyhjäksi perheen kuluihin ja isältä loput, jonka jälkeen hän viettäisi laatuaikaa lopulla "säästämällään" rahalla?

Itse tunnen tällä hetkellä yhden perheen, jossa toimitaan niin että isän ja äidin rahat ovat totaalisen erilliset. Äiti miettii menojaan sitä mukaan mitä jää puolikkaan talon lainan ja perheen kulujen jälkeen, isä shoppailee moottokelkkoja ja moottpryöriä ylimmääräisillä rahoillaan.

 

Meillä maksaa se jolla enemmän rahaa, käytännössä minä maksan vuokran ja ruuat, mies laskut, rahat omilla tileillä mutta yhteisiä.
Olisi aika kohtuutonta jakaa kulut puoliksi, jos toisella on pienemmät tulot, meillä esim siksi että mies tekee osa-aikaista yhteisen pienen alakoululaisemme vuoksi. Tai silloin kun hän oli kotona kotihoidontuella