Jos pph:lla on monta pientä hoidossa, niin ei siinä riitä kädet ja syli kaikille. Hoitajan pitää tehdä itse myös ruoka, joten aika 'heitteillä' lapset ovat. Usein pph:t vielä kävelevät puistoihin, mikä ei ole välttämättä kovin turvallista. Varahoito on ongelmallista pph:lla. Hoitajalla on lomia, sairaslomia ja vapaita tämän tästä. Silloin lapsi on kiikutettava outoon paikkaan varahoitoon, mikä on pienelle järkytys.
Meille sattui pph:ksi ihminen, joka vaikutti oikein mukavalta, mutta ulkopuolisten tekmien ilmiantojen takia hänet siirrettiin toisiin tehtäviin. Ihan hirvittää ajatellalkin, mitä pikkuiseni on joutunut siellä kokemaan, kun ei raukka vielä osannut silloin puhuakaan.
Päiväkoti on parempi, koska hoitopaikka pysyy aina samana. On myös useampi valvova silmä. Meidän päiväkodissa ainakin sai syliä. Varmasti jopa enemmän kuin monessa pph-paikassa.
Itse seurasin parin vuoden ajan hoitovapaalla ollessani perhepäivähoitajien toimintaa leikkipuistossa. Lasten itku jätettiin tylysti huomiotta, pudonneita kenkiä ei menty korjaamaan heti, vaan lapsi sai olla jalka paljaana talvipakkasella, itkevää lasta pidettiin rattaissa ja pph:n kommentti olil, että aina se kuitenkin känisee, kun yksi ehdotti, että ottaisi lapsen syliin. Tädit vain juoruilivat keskenään, eikä lasten touhuja valvottu. Yhtä poikaa kiusattiin niin, että hän sai lopulta avohaavan päähänsä, kun toisen hoitajan lapsi työnsi hänet aitaa päin.
Näiden kokemusten jälkeen en enää ikinä vie lapsiani perhepäivähoitoon, enkä suosittele sitä kenellekään muullekaan, ellei tunne hoitajaa satavarmasti ja ole saanut hänestä suosituksia. Tosin suosituksiinkaan ei voi luottaa. Tiedän kaksi 'hirviömäistä' hoitajaa, joita pari äitiä on kehunut. Ehkäpä näillä hoitajilla on synkannut tiettyjen lasten kanssa ja he ovat olleet erityisasemassa.