"ihhahhaa"
Oksennan joka kerta kun näen noita naapureita. Kertakaikkisen oksettavia ihmisiä. Ottaisin mieluummin noiden tilalle rappioalkoholistin, mustalaisperheen, narkomaaneja, ihan ketä vaan.
Noi on kai täältä lähtöisin kai ja tunsivat toisensa ennen tänne muuttoa. Kaksi perhettä tien toiselta puolelta.
Asutaan uudella alueella ja tontit on pieniä ja pihat. No nehän keksi, että niiden pihat säilyy parempana jos ne laittaa lapsensa tuohon meidän pihan viereen, ja samoin sitten niiden omat naapurisuhteet säilyy hyvänä rajanaapureihin. Ne siis tuli hiekkalelujen kanssa tuohon meidän pihan viereen. Talvella ne lykäs omilta pihoilta lumet tuohon meidän pihan viereen. Toinen perhe osaksi meidän tontille ja tulivat sitten siihen aivan pokkana jo aamutuimaan oikein koko perhe lumileikkeihin. Joskus vielä yhtä fiksun tuttavaperheensä kanssa (ennen kuin kuntaan otin yhteyden)
No nää perheet on sellaisia, että toisten tekemiset kiinnostaa kovasti. Siis aivan mahdottomasti. Nää kyselee, että miten teidän lapsilla koulussa menee, kertoilee, kuka perhe ei ulkoile riittävästi lastensa kanssa, mullekin ne on kertoneet kuka meillä tekee pihatöitä ja vastaavaa. Työt varmaan sellaisia että se jää töihin, eli aikaa ja voimia riittää vatvoa toisten asioita.
No minä menin heiltä kysymän, että voisivatko he mahdollisesti viettää joskus aikaa myös muualla (esim. oma piha, oman pihan viereinen kunnan viheralue, alueen leikkipuisto). Nämä alkoivat sitten siitä lähtien oikein ohjata lapsiaan aivan tonttimme viereen. Kädellä osoitettiin että mene tuonne. Kun huomasivat sen ärsyttävän, kuten ärsyttäisi jokaista ihmsitä. Ei nyt omia lapsia voi ohjastaa kenenkään toisen pihan viereen, kuten ei ravintolassakaan viedä omia jonkun toisen pöydän viereen roikkumaan ja itse kaikessa rauhassa nautita kahden hengen pöydässä.
Lisäksi nämä perheet levittävät huhua että minä olen pelottava ihminen. Joo, kyllä tässä tilanteessa on hermo mennyt. Kun tiellä näiden jälkikasvu hosuu kepeillä muita ihmisiä, lapsiani, niin huudan tai jos ei pääse kulkemaan tiellä. Jostain syystä he silti yrittävät työntää jälkikasvuaan juuri meidän pihan viereen, pelottavuudesta huolimatta. Itsekin viihtyvät siis kotimme vieressä paremmin kuin omalla pihallaan. Ja rouva selittää että minä oksetan häntä. Kun olen omalla pihalla. Miksi ihmeessä hänen pitää katsoa meidän pihalle, jopa meidän sisälle kurkkivat ja laittavat lapsensa kurkkimaan.
tässä on kyseessä hyvät taustat omaavat perheet. Jotka elävät kaikin tavoin kuin kuseskelevat koirat. (levittäydytään joka puolelle, ei koske heitä säännöt jotka muita, lainaillaan, teetetään muilla) Jopa tämä rouva jota oksettaa minut, (totesin tuohon että mene töihin niin ei tarvitse katsella koko päivää meille), lällätteli että hänen piha on parempi kuin meidän. siis? Miksi vertaa meitä toisiimme, en halua olla hänen kanssaan missään tekemisissä, ei kiinnosta hänen pihat, ainoa asia mikä kiinnostaa, on että ei tarvitisisi nähdä.
Aiemmin nämä perheet vahtivat kun olin kotiäiti, milloin avaan verhot. Kyselee missä meidän lapsi, monelta herää, miksi ei käy kerhossa, miten menee toisen koulut. Minua kiinnostaa heidän perhe tasan tarkkaan sen verran etttä voi kun ei tarvitsisi koskaan nähdä.
Inhoan ilkeitä juoruajia. Muut ihmiset menettelevät. Nämä ihmiset ovat saastaa jota en haluaisi ksokaan nähdä. Samoin näiden jälkikasvu.
ymmärsitkö edes mitään? Meillä ei ole tukiverkkoja täällä, näillä on. Toinen näistä perheistä jotenkin rauhoittui kun olin yhteyttä asian tiimoilta virallisiin tahoihin, toinen on vakuuttunut siitä, että hänen jälkikasvunsa kuuluu tien toiselle puolelle. Luulen että tämä perhe ainakin on kehitysvammaisia. Tai muuten vähä-älyisiä. Puheet sitä tasoa. He siis on viimeisen vuoden seisseet tiellä värväämässä porukkaa tuohon meidän pihan viereen. Katukirppispäivänäkin vieraille ihmisille jotain mölisivät minusta. Naureskelevat vaatteilleni kuin pikkupennut, arvostelevat meidän tavaroita.
Miten olla oksentamatta kun nuo ovat vauhdissa?
Noi on kai täältä lähtöisin kai ja tunsivat toisensa ennen tänne muuttoa. Kaksi perhettä tien toiselta puolelta.
Asutaan uudella alueella ja tontit on pieniä ja pihat. No nehän keksi, että niiden pihat säilyy parempana jos ne laittaa lapsensa tuohon meidän pihan viereen, ja samoin sitten niiden omat naapurisuhteet säilyy hyvänä rajanaapureihin. Ne siis tuli hiekkalelujen kanssa tuohon meidän pihan viereen. Talvella ne lykäs omilta pihoilta lumet tuohon meidän pihan viereen. Toinen perhe osaksi meidän tontille ja tulivat sitten siihen aivan pokkana jo aamutuimaan oikein koko perhe lumileikkeihin. Joskus vielä yhtä fiksun tuttavaperheensä kanssa (ennen kuin kuntaan otin yhteyden)
No nää perheet on sellaisia, että toisten tekemiset kiinnostaa kovasti. Siis aivan mahdottomasti. Nää kyselee, että miten teidän lapsilla koulussa menee, kertoilee, kuka perhe ei ulkoile riittävästi lastensa kanssa, mullekin ne on kertoneet kuka meillä tekee pihatöitä ja vastaavaa. Työt varmaan sellaisia että se jää töihin, eli aikaa ja voimia riittää vatvoa toisten asioita.
No minä menin heiltä kysymän, että voisivatko he mahdollisesti viettää joskus aikaa myös muualla (esim. oma piha, oman pihan viereinen kunnan viheralue, alueen leikkipuisto). Nämä alkoivat sitten siitä lähtien oikein ohjata lapsiaan aivan tonttimme viereen. Kädellä osoitettiin että mene tuonne. Kun huomasivat sen ärsyttävän, kuten ärsyttäisi jokaista ihmsitä. Ei nyt omia lapsia voi ohjastaa kenenkään toisen pihan viereen, kuten ei ravintolassakaan viedä omia jonkun toisen pöydän viereen roikkumaan ja itse kaikessa rauhassa nautita kahden hengen pöydässä.
Lisäksi nämä perheet levittävät huhua että minä olen pelottava ihminen. Joo, kyllä tässä tilanteessa on hermo mennyt. Kun tiellä näiden jälkikasvu hosuu kepeillä muita ihmisiä, lapsiani, niin huudan tai jos ei pääse kulkemaan tiellä. Jostain syystä he silti yrittävät työntää jälkikasvuaan juuri meidän pihan viereen, pelottavuudesta huolimatta. Itsekin viihtyvät siis kotimme vieressä paremmin kuin omalla pihallaan. Ja rouva selittää että minä oksetan häntä. Kun olen omalla pihalla. Miksi ihmeessä hänen pitää katsoa meidän pihalle, jopa meidän sisälle kurkkivat ja laittavat lapsensa kurkkimaan.
tässä on kyseessä hyvät taustat omaavat perheet. Jotka elävät kaikin tavoin kuin kuseskelevat koirat. (levittäydytään joka puolelle, ei koske heitä säännöt jotka muita, lainaillaan, teetetään muilla) Jopa tämä rouva jota oksettaa minut, (totesin tuohon että mene töihin niin ei tarvitse katsella koko päivää meille), lällätteli että hänen piha on parempi kuin meidän. siis? Miksi vertaa meitä toisiimme, en halua olla hänen kanssaan missään tekemisissä, ei kiinnosta hänen pihat, ainoa asia mikä kiinnostaa, on että ei tarvitisisi nähdä.
Aiemmin nämä perheet vahtivat kun olin kotiäiti, milloin avaan verhot. Kyselee missä meidän lapsi, monelta herää, miksi ei käy kerhossa, miten menee toisen koulut. Minua kiinnostaa heidän perhe tasan tarkkaan sen verran etttä voi kun ei tarvitsisi koskaan nähdä.
Inhoan ilkeitä juoruajia. Muut ihmiset menettelevät. Nämä ihmiset ovat saastaa jota en haluaisi ksokaan nähdä. Samoin näiden jälkikasvu.
ymmärsitkö edes mitään? Meillä ei ole tukiverkkoja täällä, näillä on. Toinen näistä perheistä jotenkin rauhoittui kun olin yhteyttä asian tiimoilta virallisiin tahoihin, toinen on vakuuttunut siitä, että hänen jälkikasvunsa kuuluu tien toiselle puolelle. Luulen että tämä perhe ainakin on kehitysvammaisia. Tai muuten vähä-älyisiä. Puheet sitä tasoa. He siis on viimeisen vuoden seisseet tiellä värväämässä porukkaa tuohon meidän pihan viereen. Katukirppispäivänäkin vieraille ihmisille jotain mölisivät minusta. Naureskelevat vaatteilleni kuin pikkupennut, arvostelevat meidän tavaroita.
Miten olla oksentamatta kun nuo ovat vauhdissa?
