Pystyisitkö elämään näin suuren salaisuuden kanssa?

Nyt on hyvät neuvot tarpeen. Haluan asiallisia kommentteja, en piruilua. Eli tilanne on tämä. Minulla oli avioliiton ulkopuolinen lyhyt suhde tässä keväällä joka loppui hieman vajaa 2 kk sitten. Tämän jälkeen en ole pitänyt tähän mieheen mitään yhteyttä ja sovittiin, että kumpikin jatkaa tahoillaan (myös mies on naimisissa). No nyt sitten viime viikonloppuna tein positiivisen raskaustestin ja olen raskaana tälle "hoidolleni". Omalle miehelleni en voi olla sillä olemme harrastaneet varsinaista yhdyntää viimeksi alkuvuonna.

Sanokaa mitä tässä tilanteessa nyt olisi parasta tehdä? Ja joo tiedän, että sitä saa mitä tilaa ja itse olen soppani keittänyt ja plaa plaa, mutta nyt ei jeesustelu auta vaan on tosi tilanne päällä.

Aborttia en aio tehdä se on varma se. Mutta elänkö valheessa ja annan mieheni luulla, että lapsi on hänen (hän ei muista viimeistä seksikertaa varsinkaan kun meillä on kuitenkin ollut suuseksiä jne. niin hänellä menee ne sekaisin siis milloin on tehty mitä, tiedän sen)? Vai paljastanko salasuhteeni miehelle ja otan hyvin ison riskin, että eroamme (meillä on 4v poika) ja samalla rikon toisen perheen kertomalla oikealle isälle tilanteen?

Voi paska mikä tilanne

 

Mie en ainakaan pystyisi elämään tuollaisen salaisuuden kanssa :/

 

Tekisin abortin ja that's it. Älä pilaa omaa, miehesi ja poikasi elämää.

 

hässi sen oikean miehes kanssa tänään ja sit väitä tullees raskaaksi

 

En voisi koskaan elää tuollaisen salaisuuden kanssa, Varsinkin kun asia saattaa selvitä myöhemmin...

 

En pystyisi salaamaan.

 

En kyllä tiedä, mieti kuitenkin ensin tarkkaan ennen kuin päätät mitä kerrot ja kenelle! Tsemppiä!

 

Tekisin abortin ja that's it. Älä pilaa omaa, miehesi ja poikasi elämää.

NÄin. Hullu saa olla muttei tyhmä.

 

hässi sen oikean miehes kanssa tänään ja sit väitä tullees raskaaksi

Niin tämäkin olisi yksi vaihtoehto, varsinkin kun mieheni ei ole mistään ajankohdista ja viikoista ollenkaan tarkka, hänelle riitti ekalla kerrallakin et minä tiesin ne. Mutta valheessa joutuisin sitten aina elämään....hmm.

 

Voi ei mikä tilanne . En kyllä pystyisi elämään valheessa. Ja kauheaa miehelle jos hän kasvattaisi lapsen omanaan ja saisi joskus tietää totuuden. Kyllä mä varmasti kertoisin ja ottaisin riskin, että liitto hajoaa. :/

 

En mä pystyysi elämään tuollaasen salaisuuden kanssa. Se söis mua sisältä päin ja olis niin helvetin huono omatunto.

 

Mä pitäisin lapsen ja kertoisin miehlleni suhteesta ja siitä ettei lapsi ole hänen. En pystyis tekeen aborttia, mutta en myöskään pystyisi kantamaan tuommoista salaisuutta.

 

Minulla saattaa olla sama tilanne, mutta toivottavasti ei...

 

älä oleta miehesi puolesta, siinä menee jo metsään.
tee keskeytys ja ole hiljaa tai kerro asiallisesti tilanne miehellesi.

 

pystyisin elämään helpostikin.

 

voi ei mikä tilanne, jos et halua tai pysty kertomaan miehelle etkä myöskään meinaan tehdä aborttia niin ei montaa vaihtoehtoa taida jäädä

 

mun mielestä on sairasta ees ajatella tuota ekaa vaihtoehtoa..

 

Pystyisin mutta tiedän ihan elävästä elämästä samantyyppisen tapauksen ja se päättyi itsemurhaan eli en uskaltaisi ottaa riskiä että salaisuus selviäisi vuosien päästä ja aiheuttaisi vakavia seurauksia.

 

Se oli ainakin hyvä päätös, ettet aio tehdä aborttia. Pienihän on syytön. Mitä kysymykseesi tulee, en pystyisi pitämään noin suurta salaisuutta.

 

Mun äiti on antanu mulle yhden hyvän elämänohjeen, ja se on kyllä kannattanut: ole rehellinen. Kerro miehellesi, ja miettikää yhdessä, mitä teette.

 

Jos ei mies lapsesta näe, että ei ole itsensä näköinen, niin en kestäisi, jos mies pitäisi lasta omanaan luullen olevansa biologinen isä.

Eihän toinen perhe välttämättä rikkoudu: ehkä miestä ei kiinnosta lapsenne ja hän jatkaa elämäänsä. Eri asia, jos hänen vaimonsa saa tietää..

 

En voisi elää noin ison salaisuuden kanssa, ja mun mielestä isällä ja lapsella oikeus tietää toisistaan. Itsellä oli myös suhde, ja suhteen loputtua saimme lapsen mieheni kanssa. Suhteesta en ole kertonut, enkä kerro, vaikka sekin asia vähän kalvaa..

 

Itse en koskaan vois tehdä sellaista temppua että uskottelisin miehelle lapsen olevan hänen vaikka se sit maksais avioliiton. Eikä se avioliittonne taida kovin kummoinen olla jos vieraissa pitää juosta. Itse päätät kannatko vastuun teostasi vai oletko mieluummin valehtelija. Myös sun "hoitos" on ihan itse vastuussa teostaan ja itse rikkoo liittonsa et sinä.

 

Joten toivottavasti saat pääkoppasi kuntoon.

 

Tekisin abortin ja that's it. Älä pilaa omaa, miehesi ja poikasi elämää.

NÄin. Hullu saa olla muttei tyhmä.

Voi itku. Olen aina vastustanut abortteja ja ajatuskin saa minut voimaan pahoin. En tosiaan tiedä mikä olisi parasta, mutta pikaisesti pitäisi päätös tehdä