Raskausviikkosi, olotila ja mietteet? :)

Täällä olisi viikkoja vasta 6+0 ja olo on oikein hyvä, mitä nyt välillä hieman alavatsaa vihloo. Kovin innoissani olen ja tänään soitin neuvolaan ja varattiin aika. Millään ei jaksaisi odottaa.. varsinkaan sinne ensimmäiseen ultraan!

 

Rv 34 menossa.

Pari viikkoa enää äitiyslomaan! Hyvässä kunnossa olen, ja vieläkin jaksan tehdä töitä hyvin. Toki raskausajan vaivat lisääntyy loppua kohti. Viikonlopun suonenvedon jäljiltä pohje on vieläkin kipeä, ja joka yö närästää. Liitoskipuihin olen jo tottunut, että jos ei tästä pahene, niin ei paha ollenkaan niiden suhteen.

Vauva potkii ja pyörii paaaaaaaaaaaljon..

 

41. (40+2) olo kypsä ja vittuuntunut. Ei mitään merkkejä, että vois synnytys olla lähellä. Ei yhtään mitään. Mikään ei kiinnosta.

 

25+jotain, koko ajan johonkin sattuu ja paha olo tekee aika usein elämästä helvettiä. Mutta mieliala on sentään hyvä

 

Rv 34 menossa.

Pari viikkoa enää äitiyslomaan! Hyvässä kunnossa olen, ja vieläkin jaksan tehdä töitä hyvin. Toki raskausajan vaivat lisääntyy loppua kohti. Viikonlopun suonenvedon jäljiltä pohje on vieläkin kipeä, ja joka yö närästää. Liitoskipuihin olen jo tottunut, että jos ei tästä pahene, niin ei paha ollenkaan niiden suhteen.

Vauva potkii ja pyörii paaaaaaaaaaaljon..

Monesko lapsi sulla on tuloillaan? Muistan itse ensimmäisestä raskaudesta myös yölliset suonenvedot ja kauhulla niitä "odotankin".. Ne tekee kyllä uskomattoman kipeetä.

 

41. (40+2) olo kypsä ja vittuuntunut. Ei mitään merkkejä, että vois synnytys olla lähellä. Ei yhtään mitään. Mikään ei kiinnosta.

Jaksamisia sinne, toivottavasti pian pääsisit synnyttämään!

 

41. (40+2) olo kypsä ja vittuuntunut. Ei mitään merkkejä, että vois synnytys olla lähellä. Ei yhtään mitään. Mikään ei kiinnosta.

Voimia sinne! Muistan tuonkin tunteen ensimmäisen lapsen kohdalla. Loppujen lopuksi sitten syntyi vasta käynnistyksellä 42+1. Toivottavasti tämä seuraava ei ihan niin kauan antais itseään odotuttaa..

 

28+4
Vekara liikkuu alvariinsa,potkuista osa niinkin napakoita,että melkeen sattuu.Närästää paljon.

Nyt näin räkätautisena olo on tosi vetämätön,väsyttää,rasittaa...

 

25+jotain, koko ajan johonkin sattuu ja paha olo tekee aika usein elämästä helvettiä. Mutta mieliala on sentään hyvä

Voimia sinnekin!

 

[QUOTE="Helge";29860269]Monesko lapsi sulla on tuloillaan? Muistan itse ensimmäisestä raskaudesta myös yölliset suonenvedot ja kauhulla niitä "odotankin".. Ne tekee kyllä uskomattoman kipeetä.[/QUOTE]

Meillä on 3 lasta. Nuorin on 1,5v. Itse autuaasti unohdin jo kaiken tällaisen edellisestä raskaudesta vaikkei siitä edes ole kauaa . Mutta hengissä selvittiin siitäkin. Ikääkin kun on jo 42v, mutta hyvin kaikki on mennyt iästä huolimatta. Jaksan hyvin, eikä ole radia tai muutakaan "todellista" vaivaa.

 

[QUOTE="Helge";29860279]Voimia sinne! Muistan tuonkin tunteen ensimmäisen lapsen kohdalla. Loppujen lopuksi sitten syntyi vasta käynnistyksellä 42+1. Toivottavasti tämä seuraava ei ihan niin kauan antais itseään odotuttaa..[/QUOTE]

Niin, meilläkin meni edellinen viikoille 42+3..ei ollut herkkua odotella tankin kokoisena.

 

15+0, toinen lapsi tulossa. Maha näkyy jo niin selvästi, että on pakko kertoa raskaudesta vaikka ei vielä haluaisi. Mulla oli ekassa raskaudessa tällainen maha vasta loppuvaiheessa. Pahoinvointi hellittämässä, onneksi.

 

Niin, meilläkin meni edellinen viikoille 42+3..ei ollut herkkua odotella tankin kokoisena.

Ei totisesti ollut joo. Ja oloa ei todellakaan helpottanut kun joka päivä useampi ihminen kyseli, että "no eikö se nyt vieläkään oo syntynyt?"

 

34+4.

Helpottunut olo. Supistukset rauhoittuneet ja kävin äsken jopa 3 km:n kävelylenkillä! Äitiysloman aloitin virallisesti vappupäivänä, saikulla olin vähän ennen sitä.

 

[QUOTE="mä vaan";29860315]15+0, toinen lapsi tulossa. Maha näkyy jo niin selvästi, että on pakko kertoa raskaudesta vaikka ei vielä haluaisi. Mulla oli ekassa raskaudessa tällainen maha vasta loppuvaiheessa. Pahoinvointi hellittämässä, onneksi.[/QUOTE]

Miksi et vielä haluaisi kertoa? Sullahan on kumminkin ihan mukavasti jo viikkoja. Milloin tuli maha selkeästi esiin? Itse jännitän jo nyt, että kuinka pian on pakko kertoa ihmisille.. Kunhan sinne ultraan asti sais edes pidettyä salassa niin oisin tyytyväinen.

 

Tutuille kerron mielellään, oon vähän liian avoin puhumaan kaikesta. Mutta sitten on kaikki esikoisen muskarit, vauvauinnit, leikkipuistotutut jne. Jos jokin meneekin pieleen, ihan sitten nolottaa leikkipuistossa, jos maha onkin kadonnut. Tämmöisiä älyttömiä ajatuksia.

 

Viikkoja nyt 33 ja ensimmäinen lapsi tulossa. Alkuraskaus oli hirveää kun oksensin 24/7 ja kävin mutkia sairaalassa tiputuksessa.
Sairaslomalla olen ollu jo helmikuun alustalähtien kun supistuksia on jatkuvasti. Nyt alkaa jo tämä kotona olo tympästä tosissaan!
mitään kun ei hirveästi pysty tekemään, päivät menee lähinnä maatessa.
Lääkäri käski jaksaa vielä pari viikkoa ottaa rauhallisesti, ja sitten ei kuulemma enään tarvi syöksyä lepäämään joka supistuksesta vaan saan alkaa tekemään enemmän eikä haittaisi vaikka lapsi syntyisi.

Vauva liikkuu toisina päivinä tosi paljon ja reippaasti koko päivän, välillä taas saattaa olla parikin päivää välissä että liikkuu vain aamusta ja illasta. Mulla on kyllä istukka edessä, terkkari sanoi että se voi vaikuttaa siihen että en tunne läheskään kaikkia liikkeitä. Onko muita jotka ei tunne jatkuvasti/joka tunti lapsen liikkeitä?
Hoksaa että vauvalta alkaa vissiin tila loppua kun liikkeet ei ole enään niin voimakkaita, vaan enemmänkin "silittelyä" ja mönkimistä

 

Viikkoja nyt 33 ja ensimmäinen lapsi tulossa. Alkuraskaus oli hirveää kun oksensin 24/7 ja kävin mutkia sairaalassa tiputuksessa.
Sairaslomalla olen ollu jo helmikuun alustalähtien kun supistuksia on jatkuvasti. Nyt alkaa jo tämä kotona olo tympästä tosissaan!
mitään kun ei hirveästi pysty tekemään, päivät menee lähinnä maatessa.
Lääkäri käski jaksaa vielä pari viikkoa ottaa rauhallisesti, ja sitten ei kuulemma enään tarvi syöksyä lepäämään joka supistuksesta vaan saan alkaa tekemään enemmän eikä haittaisi vaikka lapsi syntyisi.

Vauva liikkuu toisina päivinä tosi paljon ja reippaasti koko päivän, välillä taas saattaa olla parikin päivää välissä että liikkuu vain aamusta ja illasta. Mulla on kyllä istukka edessä, terkkari sanoi että se voi vaikuttaa siihen että en tunne läheskään kaikkia liikkeitä. Onko muita jotka ei tunne jatkuvasti/joka tunti lapsen liikkeitä?
Hoksaa että vauvalta alkaa vissiin tila loppua kun liikkeet ei ole enään niin voimakkaita, vaan enemmänkin "silittelyä" ja mönkimistä

Täällä toinen :wave: Istukka myös edessä joten kaikkia liikkeitä en tunne.

 

[QUOTE="Helge";29860279]Voimia sinne! Muistan tuonkin tunteen ensimmäisen lapsen kohdalla. Loppujen lopuksi sitten syntyi vasta käynnistyksellä 42+1. Toivottavasti tämä seuraava ei ihan niin kauan antais itseään odotuttaa..[/QUOTE]

Kiitos! Meillä esikoinen syntyi 39+4, ja raskaus oli ehkä maailman helpoin, samoin tuo lapsi muutenkin. Ja tää toka paukkuu yli. Raskausaika ollut tuskaa, kauheat liitoskivut alkoi hyvissä ajoin ennen puoliväliä, hyvä kun kävelemään pääsee. Turvotus on jotain ihan hirveetä ollut viimiset viikot, ja kädet aivan puuduksissa saman aikaa turvotuksen kanssa. Mikään ei auta. Ahdistaa kaikki. :ashamed:
Ei sais valittaa, ja pitäis nauttia ja olla onnellinen, mutta...

 

[QUOTE="mä vaan";29860398]Tutuille kerron mielellään, oon vähän liian avoin puhumaan kaikesta. Mutta sitten on kaikki esikoisen muskarit, vauvauinnit, leikkipuistotutut jne. Jos jokin meneekin pieleen, ihan sitten nolottaa leikkipuistossa, jos maha onkin kadonnut. Tämmöisiä älyttömiä ajatuksia.[/QUOTE]

Höpsistä. Hyvin kaikki varmasti menee! Unohdat nyt tuommoset ajatukset kokonaan niin tulee paljon parempi mieli. (Tiedän, että on helpommin sanottu kuin tehty..)

 

Kiitos! Meillä esikoinen syntyi 39+4, ja raskaus oli ehkä maailman helpoin, samoin tuo lapsi muutenkin. Ja tää toka paukkuu yli. Raskausaika ollut tuskaa, kauheat liitoskivut alkoi hyvissä ajoin ennen puoliväliä, hyvä kun kävelemään pääsee. Turvotus on jotain ihan hirveetä ollut viimiset viikot, ja kädet aivan puuduksissa saman aikaa turvotuksen kanssa. Mikään ei auta. Ahdistaa kaikki. :ashamed:
Ei sais valittaa, ja pitäis nauttia ja olla onnellinen, mutta...

Kyllä saa valittaa! Sitä ei moni ymmärrä, mitä raskaana oleva kokee silloin kun se raskaus ei ole pelkästään vaan ihanaa vauvan odotusta.. Toivottavasti sulla olo pian helpottuu ja pääset pientä nyyttiä pitämään sylissä!

 

Viikkoja nyt 33 ja ensimmäinen lapsi tulossa. Alkuraskaus oli hirveää kun oksensin 24/7 ja kävin mutkia sairaalassa tiputuksessa.
Sairaslomalla olen ollu jo helmikuun alustalähtien kun supistuksia on jatkuvasti. Nyt alkaa jo tämä kotona olo tympästä tosissaan!
mitään kun ei hirveästi pysty tekemään, päivät menee lähinnä maatessa.
Lääkäri käski jaksaa vielä pari viikkoa ottaa rauhallisesti, ja sitten ei kuulemma enään tarvi syöksyä lepäämään joka supistuksesta vaan saan alkaa tekemään enemmän eikä haittaisi vaikka lapsi syntyisi.

Vauva liikkuu toisina päivinä tosi paljon ja reippaasti koko päivän, välillä taas saattaa olla parikin päivää välissä että liikkuu vain aamusta ja illasta. Mulla on kyllä istukka edessä, terkkari sanoi että se voi vaikuttaa siihen että en tunne läheskään kaikkia liikkeitä. Onko muita jotka ei tunne jatkuvasti/joka tunti lapsen liikkeitä?
Hoksaa että vauvalta alkaa vissiin tila loppua kun liikkeet ei ole enään niin voimakkaita, vaan enemmänkin "silittelyä" ja mönkimistä

Ohhoh! No ei ole sullakaan mikään helppo raskaus ollut.. Kovasti jaksamisia! Onneksi pääset parin viikon päästä taas liikkeelle.

 

[QUOTE="Helge";29860375]Miksi et vielä haluaisi kertoa? Sullahan on kumminkin ihan mukavasti jo viikkoja. Milloin tuli maha selkeästi esiin? Itse jännitän jo nyt, että kuinka pian on pakko kertoa ihmisille.. Kunhan sinne ultraan asti sais edes pidettyä salassa niin oisin tyytyväinen. [/QUOTE]

No, mulla - kuten todella monella muullakin - määräaikainen työsuhde loppui raskauden takia. Eli syy voi olla ihan taloudellinenkin.

Itsellä menossa rv 36. Vielä viime viikolla voin hyvin, nyt olen fyysisesti todella kipeä (kävely on helvetillistä). Vauva on laskeutunut ja kiinnittynyt, vatsa on kadonnut, ei supista, ei merkkiäkään että synnytys olisi edessä lähiaikoina. Olo on turvonnut ja pöhöttynyt. En tunnistanut itseäni peilistä...

Vittumaisinta on se, että mun vointi tuntuu olevan kaikkien asia!!!! En jaksa valittaa kaikille montaa kertaa päivässä näitä olotiloja. Puhelin soi koko ajan, vähintään kerran päivässä joku tulee katsomaan vointia ja kokoajan on huono omatunto siitä kun en ole saanut mitään tehtyä. Pahin kysymys oli "onko paha paikka - onko maha paikka"... en siis ihan oikeasti jaksa vetää huumoria.

 

[QUOTE="Helge";29860461]Kyllä saa valittaa! Sitä ei moni ymmärrä, mitä raskaana oleva kokee silloin kun se raskaus ei ole pelkästään vaan ihanaa vauvan odotusta.. Toivottavasti sulla olo pian helpottuu ja pääset pientä nyyttiä pitämään sylissä! [/QUOTE]

Kiitos!
Sehän tässä vielä jännittääkin, ettei ole mikään pieni painoarvio edellisviikolla oli 4,2kg :headwall: no, onhan siinä se virhemarginaali, muttei se paljon lohduta...

 

Rv 10+6, juuri alkoi verenvuoto, eli aika surkeat mietteet nyt. Keskenmeno pelottaa kamalasti. Alavatsakipujakin on, eli aika huonolta näyttää.