Ruokkiiko koululaisesi kaverinsakin teillä?

.On jokaisen oma valinta, että syöttääkö muiden mukuloita vai ei

Kyse on koululaisista, jotka ovat olleet koulupäivän jälkeen yksin kotona! Ei sillä ole mitään tekemistä äidin tai isän oman valinnan kanssa.

 

Ensin söivätkin oikeaa välipalaa (joka on ok), ja nämä jädet halusivat vielä extrana, joka sekin oli ok. Sitä yritin pojalla tolkuttaa, että annoin luvat jäätelöihin ja vain niihin -kuten puhelimessakin hänelle mainitsin. Eiköhän tuo nyt taas vähän opikseen ottanut

Toivottavasti otti opikseen. Ja yksi keino tietysti on, jos muu ei auta, vähentää niiden houkutusten hankkimista varastoon. Eli kaappeihin vain sellaista, mitä lapsi saa sieltä ottaa. Meillä tämä syöminen ja kavereiden syöttäminen ei ole loppunut vieläkään, vaikka poika täyttää jo 19 v Mutta onneksi tuli aikoinaan aika, jolloin saatoin jättää pöydälle vain rahan ja poika haki itse haluamansa syömiset kaupasta eikä mun tarvinnut niska limassa raahata kassikaupalla ruokaa kotiin.

 

Saa ruokkia, ihan vapaasti Meillä herkkuja ei juuri ole, ja jos on, eivät koskaan ole korvamerkittyjä - eli saa ottaa vapaasti ja tarjota kavereille myös

Meillä ongelmana tuolla kohta 13v tytöllä on pikemminkin huono syöminen, joten onnellinen olisin vaan, jos kelpaisi. Pitäneekin ostaa jätskiä pakkaseen - ihan hyvä välipalahan jäätelökin on.

 

poika on kutsunut kaverin koulun jälkeen kotiin. pitäisikö kaverin katsoa nälkäisenä kun poika mussuttaa vieressä ruokia .tämmöistä epäkohteliaisuutta suomalaiset lapsilleen opettavat. Käsittämätöntä on myös jos lapsi on kylässä niin perhe istuu pöytään mussuttamaan, mutta kylässä olevalle kaverille ei tarjota. niin kylmää ja epäkohteliasta. puistattavaa. suomalaiset on just tämmösiä itsekkäitä ja epäileviä,, , muutenkin aina turparullalla ..ei hymyillä, katsota silmiin, eikä osata olla kohteliaita!

 

Meillä lapset eivät koske herkkuihin koskaan ilman lupaa. karkkipäivä on käytössä.
leipää ja maitoa saavat antaa vapaasti kavereillekin.
surullisen kuuloista juttua teillä, meillä vaan yksi töissä ja silti on varaa tarjota välipalaa.

 

Meillä se on itsestäänselvyys, että jos kaveri tulee koulun jälkeen (varsinkin jos tulee suoraan koulusta) niin myös kaverille tarjotaan syötävää. Siitä ei olla koskaan edes keskusteltu.

 

Mua ärsyttää kun pojalla on kaveri joka syö aina meillä kun on kylässä mutta sen kaverin luona kun ovat niin ei meidän poika saa ruokaa ( eikä se kaverikaan kuulemma silloin ikinä syö )

 

Niin ja mielelläni tarjoan välipalan ja päivällisenkin jos siihen aikaan on joku kaveri kylässä. Herkkuja eivät kyllä omine lupineen saa mennä ottamaan.

 

Meillä ei ruokita vieraita lapsia,hyvä kun omille saa ruuan ostettua.Jokainen syökööt kotonaan.

 

[QUOTE="akka";21992931]Meillä ei ruokita vieraita lapsia,hyvä kun omille saa ruuan ostettua.Jokainen syökööt kotonaan.[/QUOTE]

tuo on kyllä surullista kyllä nyt jokaisella on varaa edes yksi voileipä vieraalle tarjota. mekin ollaan pienituloisia ja aina on kaveri syönyt meillä silloin kun oma lapsikin syö, hirveetähän se on katella vierestä

 

Sillon kun lasten kavereita on kylässä, he syövät samaan aikaan, kun me muutkin. Ihan samoja eväitä, kun meillä muutkin syö. Usein myös jotain ekstraa tarjotaan sillon, kun on kavereita. Meillä eivät tosin ole koskaan päineen täällä, vaan aina on jompi kumpi meistä tai anoppi paikalla. Eli ap:n kuvailemaa tilannetta ei voisi edes tulla.

 

Kuulostat sellaselta äidiltä jota kaverit vihaa Tai ainakin mun lapsuudessa tollasten lasten luo ei tehny mieli mennä leikkimään. Meillä pojat saa tulevaisuudessa tarjota kavereille mitä itsekkin syövät, tai oikeestaan pitääkin tarjota.

 

Jos toi kavereitten syöttäminen on jatkuvaa, niin kyllä siinä tulee taloudellisestikin ongelmia ainakin vähävaraiselle. Muistelen omia lapsiani, kun toivat koulun jälkeen kavereita kotiin ja leivät, leikkeleet ja juustot yms. oli yhteisvoimin syöty, kyllä suututti kun tulin töistä.

 

tuo on kyllä surullista kyllä nyt jokaisella on varaa edes yksi voileipä vieraalle tarjota. mekin ollaan pienituloisia ja aina on kaveri syönyt meillä silloin kun oma lapsikin syö, hirveetähän se on katella vierestä

Mulla ei ole.Ja meillä ei tule vieraat lapset ruokapöytään tuijottamaan kun meidän lapset syö.Ne menee siksi aikaa lastenhuoneeseen tai ulos.Mun murrosikäiset lapset syö jo itse paljon ja jatkuvasti,jos mä alan siinä syöttämään vielä muita suursyömäreitä,meillä ollaan osa kuukaudesta nälässä.

 

En jaksanut lukea kuin aloituksen, mutta mielenkiinnosta kysyn: mitä muuta lapset olivatkaan syöneet, kuin luvatut jäätelöt? Rahastako tässä on kyse? Onko niin tiukilla elämä, ettei voi välipalaa lapsensa kaverille tarjota? Jos on, niin sitten kai tuo purkaus on tarpeen.. Minulla on 9-vuotias poika. Koska heillä on kolmeen asti koulua parina päivänä viikossa, lupasi opettaja, että he saavat ottaa niinä päivinä eväitä kouluun. Koska 9-vuotiailla on jo siinä ajassa nälkä! Meillä tarjotaan lasten kavereille samaa mitä omillekin... vaikka itse vielä opiskelen. Mukavia kavereitahan nuo kaverit ovat ja vaikka joka viikko joku on kylässä, niin ruokaa ja herkkuja on ollut tarpeeksi tarjottavaksikin. Asumme melko pienessä kaupungissa. Voi olla että isoissa kaupungeissa ei ole tällainen tapa.

 

7 vuotias tyttäreni soittaa ja kysyy, saavatko ottaa pakastimesta jäätelöt, jos ovat kaksin kavwerinsa kanssa. Muita herkkuja ei oteta sitten. Leipää nyt saa ottaa, jos leikkivät meillä ja tulee nälkä, siitäkin tyttö kyllä soittaa. Jos teen ruokaa omilleni ja tyttäreni kaveri kylässä, tarjoan ilamn muuta kaverillekin

 

ap, olisin mäkin hermostunut.
Meillä lapsella on kaveri/kavereita melkein joka päivä kylässä, ja kyllä se näkyy ruokalaskussa kun syövät välipalaa meillä. Varaa on kun ei osteta herkkuja ym välipalaksi vaan leipää ym. Vastavuoroisuutta ei ole, tuon yhden kaverin kohdalla siis.
Mielellään silti syötän mut jos olisivat ilman lupaa vetäneet keksit sun muut vierasvarat mitä meilläkin kaapeissa on, niin tulis valitukset ja kavereille porttari joskin viikoks.
Ja tarjoan satunnaisesti tuolle kaverille ruuan ja tarkistan läksyt kun tuntuu ettei hänen kotonaan aina niin välitetä että en mä itseäni minään nipona tai inhottavana suostu pitämään vaikkei lapset saakaan herkkuja kaapeista tyhjätä.