Saako teidän mielestä eron harkinta-aikana seurustella jo toisen kanssa?

[QUOTE="Hellurei";29630948]Vastauksien perusteella tänne ei saa antaa muuta vastausta kun että siitä vaan..et tee mitään väärää ja tottakai käy kiinni mieheen kun sikalimppuun ja näytä sille ex akalle!!! Ei tarvitse välittää miltä exästä tuntuu... Eihän se ole sinun tehtäväsi ja hei.. Mieshän on päättänyt erota! Näin haluat kuulla.. Ja ilmeisesti muutkin ovat sitä mieltä. Eli siitä vaan mitä sitä täältä edes kysymään??[/QUOTE]

Se, että joku on kanssasi eri mieltä ei tarkoita sitä, etteikö vastakkaisia näkemyksiä sallita. Ainut herneitä nokkaan imevä ja eriäviä mielipiteitä vähättelevä vastaus ketjuun on lainattu yläpuolelle...

 

Mielestäni tähän ei ole yhtä oikeaa vastausta. Monesti, kun aviopari pistää eron vireille, on eroa mietitty jo pitkään ja voitu jo asuakin eriosoitteissa vuosiakin. Tällöin en näe mitään syytä julkisesti julistaa jo uusi seurustelukumppani.
Mutta jos ero on tehty hetkenmielijohteesta tai se on tullut toiselle yllätyksenä, voi olla että heistä kumpikaan ei vielä ole valmiita uuteen vakavaan suhteeseen. Tällöin voi myös olla mahdollista, ettei lopullista eroa tulekaan.

 

Kaikki deittipalstat on pullollaan miehiä, jotka ovat "asumuserossa". Tarkoittaako tämä sitten niitä, jotka ovat vielä virallisesti avioliitossa vai jotain avoimia suhteita. Itse en sekaantuisi mieheen, jonka harkinta-aika on vireillä. Ja se, kuinka hän erotilanteessa kohtelee nykyistä kumppaniaan kertoo ihan hitosti kyseisestä miehestä, mutta ei yhtään mitään heidän avioliitostaan, eroon johtaneista syistä jne. Kukapa nyt tunnustaisi uudelle deitille pettäneensä vaimoaan mennen tullen tai kertoisi kohdelleensa kumppaniansa kuin roskaa.

Miksi juuri tuo eron harkinta-aika sitten on sinusta tärkeä? Ajatteletko, että hän on silloin vielä parisuhteessa? Käytännössä hän on edelleen avioliitossa, mutta ei se tarkoita, että hänellä enää mitään parisuhdetta olisi.

 

Niin mutta mitä helvettiä se naisen luonne tähän liittyy? Se kertoo siitä että sulla on tarve olla parempi , miksi muuten tarvetta kirjoittaa exän luonteesta...olet aika naiivi..selvästikään ei ole vielä elämästä kokemusta. Kun elämä opettaa , oppii kunnioittamaan muita ihmisiä. Se et katsos erotaan ei tarkoita sitä että se olisi helppo kokemus .. Mä toivon sulle että saat itse kokea tämän miehen kanssa saman. Kyllä se sutkin jättää aikanaan ja toivottavasti uuden naisen kera

 

Miksi juuri tuo eron harkinta-aika sitten on sinusta tärkeä? Ajatteletko, että hän on silloin vielä parisuhteessa? Käytännössä hän on edelleen avioliitossa, mutta ei se tarkoita, että hänellä enää mitään parisuhdetta olisi.

Saati että olisi enää asuttu yhdessä pitkään aikaan. Se harkinta-aika on ihan puhdasta juridiikkaa.

Mutta se tuntuu olevan palstamammoille ihan liian vaikea juttu tajuta.

 

[QUOTE="Hellurei";29631000]Niin mutta mitä helvettiä se naisen luonne tähän liittyy? Se kertoo siitä että sulla on tarve olla parempi , miksi muuten tarvetta kirjoittaa exän luonteesta...olet aika naiivi..selvästikään ei ole vielä elämästä kokemusta. Kun elämä opettaa , oppii kunnioittamaan muita ihmisiä. Se et katsos erotaan ei tarkoita sitä että se olisi helppo kokemus .. Mä toivon sulle että saat itse kokea tämän miehen kanssa saman. Kyllä se sutkin jättää aikanaan ja toivottavasti uuden naisen kera [/QUOTE]

Jestas mitä pahansuopia idiootteja täällä onkaan :O

 

[QUOTE="a p";29630965]
Miksi mun pitäisi odottaa ja kunnioittaa sellaisen naisen tunteita josta mies on jo eronnut vaikka virallisesti vielä naimisissa ovatkin? Ero on tullut ja paluuta vanhaan ei ole koska mies ei halua suhdetta enää jatkaa. Yhteisiä lapsia heillä ei ole joten sitä ei tarvitse miettiä.

[/QUOTE]



Miksihän ihmisen tunteita yleensäkään pitäisi kunnioittaa. Mieti vähän sitä. Kunnioita edes seurustelukumppanisi toiveita, sillä edes hän osaa ajatella muuta kuin omaa napaansa. Jotenkin minusta vaikuttaa siltä, että haluisit mahdollisimman äkkiä näyttä sille inhottavalle ex -muijalle, että minäpäs nyt olen ukkosi kanssa.

 

Nimimerkki Hellurei kiehuu nyt aivan syyttä. Mitäs jos se mies haluaa seurustella jo nyt vaikka pitääkin matalaa profiilia? Miksi aloittajan pitäisi jarrutella? Olen ainakin itse todella onnellinen, että kukaan sinun kaltaisesi ei yrittänyt vaatia nykyistä puolisoani odottelemaan sivussa. Eroja on erilaisia ja kaikki erot tai kaikki ihmiset eivät tarvitse pitkiä aikoja toipumiseen. Huonossa parisuhteessa ei kenenkään tarvitse elää ja puolisostaan saa erota silloin kun haluaa, ei se harkinta-aika (tai edes se avioliitto) ole mikään side joka pakottaa vielä yrittämään sen exänsä kanssa.

Toki jos perheessä on lapsia, tulee olla varovaisempi siinä miten eron käsittelee ja kuinka pian uuden kumppanin lapseille esittelee. Mutta jos kyse on kahden aikuisen erosta ei avioliitosta eroaminen ole sen 'isompi asia' kuin avoliitostakaan ja jälkimmäisessä ei mitään harkinta-aikoja tunneta. Eli kyllä se on ihan sen eroavan ihmisen oma valinta milloin uuden parisuhteen aloittaa ja aina ei todellakaan ole kyse laastarisuhteesta, vaikka uuden parisuhteen aloittaisikin ennen kuin edellinen on virallisesti päättynyt. Koska omalla kohdallani katson kyllä eronneeni ex-miehestäni silloin kun sovimme, että emme enää ole yhdessä, en silloin kun noin vuotta myöhemmin virallinen avioeropaperi kilahti postiluukkuun.

 

Saati että olisi enää asuttu yhdessä pitkään aikaan. Se harkinta-aika on ihan puhdasta juridiikkaa.

Mutta se tuntuu olevan palstamammoille ihan liian vaikea juttu tajuta.

Se saattaa olla puhdasta juridiikkaa sinulle, mutta itse tiedän monta pariskuntaa, jotka ovat juuri ennen harkinta-ajan päättymistä setvineet sotkunsa ja palanneet yhteen. Olispa kiva saada jonkinlaista tilastotietoa siitä, kuinka moni suutuspäissään tehty avioerohakemus päättyy todella eroon. Harkinta-ajalla kun sattuu olemaan selkeä psykologinen vaikutus... Ja usein vasta uhka lopullisesta erosta ajaa pariskunnan tekemään korjaavia liikkeitä. Varsinkin jos väliin on mahtunut jo pari hoitoa ja toteamus, ettei ruoho todellakaan ole vihreämpää aidan toisella puolella...

 

[QUOTE="Hellurei";29631000]Niin mutta mitä helvettiä se naisen luonne tähän liittyy? Se kertoo siitä että sulla on tarve olla parempi , miksi muuten tarvetta kirjoittaa exän luonteesta...olet aika naiivi..selvästikään ei ole vielä elämästä kokemusta. Kun elämä opettaa , oppii kunnioittamaan muita ihmisiä. Se et katsos erotaan ei tarkoita sitä että se olisi helppo kokemus .. Mä toivon sulle että saat itse kokea tämän miehen kanssa saman. Kyllä se sutkin jättää aikanaan ja toivottavasti uuden naisen kera [/QUOTE]

Sulle on selvästi tapahtunut jotain vastaavaa kun olet noin kauhean agressiivinen. Jos, niin olen siitä pahoillani, ja onhan se ymmärrettävää että silloin on vaikea katsoa asioita omien kokemusten ulkpuolelta.

 

En mä tarkoittaakaan että se puoli vuotta on joku kiveen hakattu aika. Mun pointti on se että eron voi kokea vasta sitten kun elää ja asuu erillään.. Vaikka päätöstä olisikin hautonut kaksi vuotta. Ja kun on kokenut sitä rauhaisaa yksin elämistä alkaa ymmärtämään ja jäsennellä asioita, eikö? Ja se on ihan suositeltavaa. Toinen miksi suosittelen matalaa profiilia on se että ero on voinut olla rankka.. On ihmismäistä ja osoittaa hyvää moraalia antaa toiselle ihmiselle suruaikaa. Voi olla todella raskasta seurata sen puolikkaan uutta onnea joka on ollut erosta päättämässä tai vaikka päätös olisikin yhteinen. Itse olen niin hyväsydäminen että mua vaan kiukuttaa muut ihmiset jotka eivät pysty ajattelemaan omaa napaansa pidemmälle. Valitettavasti niitä kuitenkin löytyy (

 

[QUOTE="Hellurei";29631000]Niin mutta mitä helvettiä se naisen luonne tähän liittyy? Se kertoo siitä että sulla on tarve olla parempi , miksi muuten tarvetta kirjoittaa exän luonteesta...olet aika naiivi..selvästikään ei ole vielä elämästä kokemusta. Kun elämä opettaa , oppii kunnioittamaan muita ihmisiä. Se et katsos erotaan ei tarkoita sitä että se olisi helppo kokemus .. Mä toivon sulle että saat itse kokea tämän miehen kanssa saman. Kyllä se sutkin jättää aikanaan ja toivottavasti uuden naisen kera [/QUOTE]

Älä nyt taas tee jotakin oletuksia. Olen todellakin nähnyt elämää ja voin sanoa, että elämä on opettanut erittäin rankalla kädellä.

Sä taas sen sijaan vaikutat aika kypsymättömältä tapaukselta kun toivot mun kokevan miehen kanssa saman kuin vaimo. Siis mitä ihmettä?! Miksi mun pitäisi kokea mitään tuollaista kun en ole millään tavalla tullut heidän väliinsä? Mies oli päätöksen erosta tehnyt jo ennen kuin tutustui muhun. Miten se mun vika on, että mies ei enää jaksanut sitä liittoa?

 

Mun mielestä tää muija joka haukkuu miesystävänsä ex-vaimoa vaikuttaa itse ihan sekopäältä... Mut sehän on vaan linjassa miehen tekemien aiempien valintojen kanssa. Joskus se on rakastunut "hankalaan" ex-vaimoonsakin... Ennemmin tai myöhemmin se tulee järkiinsä sunkin suhteen, usko pois.

 

Se saattaa olla puhdasta juridiikkaa sinulle, mutta itse tiedän monta pariskuntaa, jotka ovat juuri ennen harkinta-ajan päättymistä setvineet sotkunsa ja palanneet yhteen. Olispa kiva saada jonkinlaista tilastotietoa siitä, kuinka moni suutuspäissään tehty avioerohakemus päättyy todella eroon. Harkinta-ajalla kun sattuu olemaan selkeä psykologinen vaikutus... Ja usein vasta uhka lopullisesta erosta ajaa pariskunnan tekemään korjaavia liikkeitä. Varsinkin jos väliin on mahtunut jo pari hoitoa ja toteamus, ettei ruoho todellakaan ole vihreämpää aidan toisella puolella...

Nämä on niitä suutuspäissään vireille laitettuja eroja, joita en tiedä ainakaan omassa tuttavapiirissäni olevan. Yleisempi case tuntuu olevan se, että eroa on tehty jo pitkään ja hartaasti lasten takia tai muuten siinä vaiheessa kun lopullinen ero pannaan vireille. Ja näin tuntuu olevan myös ap:n tapauksessa, kuten omassanikin. Itsekään en alkaisi seurustella ihmisen kanssa, joka toteaa että meni sitten sukset miehen kanssa ristiin ja pantiin ero vireille kun riideltiin.
Nämä eri tyyppiset erot on vaan fiksua tunnistaa eikä kategorisesti todeta että kaikilla harkinta-aikaa viettävillä on ero kesken. Ei se ole.

 

Se saattaa olla puhdasta juridiikkaa sinulle, mutta itse tiedän monta pariskuntaa, jotka ovat juuri ennen harkinta-ajan päättymistä setvineet sotkunsa ja palanneet yhteen. Olispa kiva saada jonkinlaista tilastotietoa siitä, kuinka moni suutuspäissään tehty avioerohakemus päättyy todella eroon. Harkinta-ajalla kun sattuu olemaan selkeä psykologinen vaikutus... Ja usein vasta uhka lopullisesta erosta ajaa pariskunnan tekemään korjaavia liikkeitä. Varsinkin jos väliin on mahtunut jo pari hoitoa ja toteamus, ettei ruoho todellakaan ole vihreämpää aidan toisella puolella...

Mutta miksi yleistää tämä myös niihin pareihin, joilla näin ei ole? Jos joku joskus on palannut yhteen harkinta ajalla tarkoittaako se sitä, että joku muu ei voi olla 110% varma erostaan sillä hetkellä kun erota päätetään välittämättä siitä milloin ne avioero paperit viedään ja milloin se lopullinen ero astuu voimaan?

Omalla harkinta-ajallani ei ainakaan ollut mitään psykologista vaikutusta. Kun päätimme exäni kanssa erota, oli siinä kohtaa asia jo ihan loppuun asti puitu ja kumpikin varmoja siitä, että yhdessä ei kannata jatkaa. Sillä milloin juridinen puoli hoidettiin kuntoon ei ollut mitään tekemistä parisuhteemme ja sen päättymisen kanssa.

 

Miksihän ihmisen tunteita yleensäkään pitäisi kunnioittaa. Mieti vähän sitä. Kunnioita edes seurustelukumppanisi toiveita, sillä edes hän osaa ajatella muuta kuin omaa napaansa. Jotenkin minusta vaikuttaa siltä, että haluisit mahdollisimman äkkiä näyttä sille inhottavalle ex -muijalle, että minäpäs nyt olen ukkosi kanssa.

Täsmälleen. Ap:sta kuulee ettei ole kykyä eikö halua ajatella kuin itseään. Noh..ehkä elämä vielä opettaa. Toisia ei koskaan. Anteeksi kiukkuiset viestini jotka oli vähän lapsellisiakin.. Mutta tää on sellainen asia mikä vaan pistää veret kiehumaan.

Ap: toimi ja kohtele toisia niin kuin sinä toivoisit sinua kohdeltavan.

 

Miksihän ihmisen tunteita yleensäkään pitäisi kunnioittaa. Mieti vähän sitä. Kunnioita edes seurustelukumppanisi toiveita, sillä edes hän osaa ajatella muuta kuin omaa napaansa. Jotenkin minusta vaikuttaa siltä, että haluisit mahdollisimman äkkiä näyttä sille inhottavalle ex -muijalle, että minäpäs nyt olen ukkosi kanssa.

Anteeksi mitä? Mistä sä tuollaista keksit? Kirjotinko mä jossakin, että mainostan suureen ääneen meidän seurustelua enkä kuuntele miestä tässä asiassa?

 

Miksi juuri tuo eron harkinta-aika sitten on sinusta tärkeä? Ajatteletko, että hän on silloin vielä parisuhteessa? Käytännössä hän on edelleen avioliitossa, mutta ei se tarkoita, että hänellä enää mitään parisuhdetta olisi.

Ei ehkä parisuhteessa, mutta todennäköisesti ero on vielä pitkälti tuossa vaiheessa käsittelemättä. Kaikilla ehkä ei ole, mutta suurimmalla osalla kyllä. Riski joutua laastariksi olisi suuri. Henkilökohtaisesti en sellaista riskiä ole valmis ottamaan. Niinpä en edes ajattele parisuhteen mahdollisuutta henkilön kanssa, jonka erosta (pitkä liitto, lapsia jne.) on alle vuosi.

 

Mun mielestä tää muija joka haukkuu miesystävänsä ex-vaimoa vaikuttaa itse ihan sekopäältä... Mut sehän on vaan linjassa miehen tekemien aiempien valintojen kanssa. Joskus se on rakastunut "hankalaan" ex-vaimoonsakin... Ennemmin tai myöhemmin se tulee järkiinsä sunkin suhteen, usko pois.

 

Mun mielestä tää muija joka haukkuu miesystävänsä ex-vaimoa vaikuttaa itse ihan sekopäältä... Mut sehän on vaan linjassa miehen tekemien aiempien valintojen kanssa. Joskus se on rakastunut "hankalaan" ex-vaimoonsakin... Ennemmin tai myöhemmin se tulee järkiinsä sunkin suhteen, usko pois.

Miten mä haukun? Älä säkään tee mitään johtopäätöksiä.

 

[QUOTE="Hellurei";29631043]En mä tarkoittaakaan että se puoli vuotta on joku kiveen hakattu aika. Mun pointti on se että eron voi kokea vasta sitten kun elää ja asuu erillään.. Vaikka päätöstä olisikin hautonut kaksi vuotta. Ja kun on kokenut sitä rauhaisaa yksin elämistä alkaa ymmärtämään ja jäsennellä asioita, eikö? Ja se on ihan suositeltavaa. Toinen miksi suosittelen matalaa profiilia on se että ero on voinut olla rankka.. On ihmismäistä ja osoittaa hyvää moraalia antaa toiselle ihmiselle suruaikaa. Voi olla todella raskasta seurata sen puolikkaan uutta onnea joka on ollut erosta päättämässä tai vaikka päätös olisikin yhteinen. Itse olen niin hyväsydäminen että mua vaan kiukuttaa muut ihmiset jotka eivät pysty ajattelemaan omaa napaansa pidemmälle. Valitettavasti niitä kuitenkin löytyy ([/QUOTE]

Vahva peesi tälle. Valitettavasti vain tämänkaltaista inhimillisyyttä ja ajattelukykyä ei ole ihmisille jaettu järin suurella kauhalla.

 

Kandee aina uskoa kaikki, mitä juuri eropaperit vireille jättänyt mies kertoo edellisestä suhteestaan... Mulle on ihan sama, millasia äijiä ap tapailee. Olette selvästi ansainneet toisenne.

Ja ex-vaimo saa olla kiitollinen ap:n kaltaisista naisista, jotka vievät huonon aviomiehen mennessään ja antavat siten exälle mahdollisuuden aitoon onneen.

 

Ei ehkä parisuhteessa, mutta todennäköisesti ero on vielä pitkälti tuossa vaiheessa käsittelemättä. Kaikilla ehkä ei ole, mutta suurimmalla osalla kyllä. Riski joutua laastariksi olisi suuri. Henkilökohtaisesti en sellaista riskiä ole valmis ottamaan. Niinpä en edes ajattele parisuhteen mahdollisuutta henkilön kanssa, jonka erosta (pitkä liitto, lapsia jne.) on alle vuosi.

Mistä se käy ilmi että ap:n miehen erosta on alle vuosi...? Ja eihän heillä ollut lapsia.

 

Se on mielestäni ihan ok, että seurustelee harkinta-aikana, jos se päätös erosta on oikeasti tehty ajan kanssa ja on selvitetty asiat ennen kuin sitä eroa on edes haettu. Sitä pidän moraalittomana, että ajatellaan oman pään sisällä, että tämä on jo ohi ja aletaan etsimään uutta seurustelukumppania ennen kuin on edes sille puolisolle kerrottu erohaluista.

 

Karmeeta paskaa täällä puhutaan AP:sta ihan vaan sen perusteella, että seurustelee miehen kanssa, jolla harkinta-aika kesken. Teistä kukaan ei tunne AP:ta, miestä, ex-vaimoa tai erokuviota. Ja silti keksitään ties millaisia luonneanalyyseja, haukutaan, vähätellään ja toivotaan epäonnea. Kertoo aika paljon kirjoittajista tuollainen kirjoitustyyli. Mielipiteensä kun voi ilmaista asiallisestikin ilman haukkumista ja vähättelyä.