Sateenkaariperheistä

Mitä olette mieltä jos perheessä onkin kaksi isää, tai kaksi äitiä? Oletteko koskaan kertoneet lapsillenne että niinkin voi olla ja millaista asennetta ko. perheitä kohtaan opetatte lapsillenne?

 

no en ole kertonut. olen sanonut vaan että on erilaisia perheitä olemassa piste.

 

En mä mitään asennetta opeta. Erilaisia perheitä on vaikka kuinka, joissain on vain äiti tai vain isä, toisissa esim. kaksi äitiä. Maailmaan mahtuu kaikenlaista.

 

Omalle nelivuotiaalleni en ole vielä tuollaisista asioista puhunut, koska sateenkaariperheitä ei ole lähipiirissä. Sen sijaan yhden vanhemman perheitä on, ja voidaan ihan luontevasti puhua siitäkin, että kun lapsi syntyi, asuimme hänen kanssaan kahdestaan eikä äiti vielä tuntenut xxxx:a (eli nykyistä miestäni). Samaten lapsi saattaa kysyä jostain uudesta kaverista, että onko sillä äiti ja isä vai pelkkä äiti.

 

En ole kertonut ja miksi pitäisi. On paljon muitakin asioita, mistä en ole kertonut. Asioista puhutaan sitä mukaa, kun niitä tulee elämässä vastaan.

 

Itsekin tulen lapselle opettamaan (ja hän sen muutenkin tulee näkemään) että on erilaisia perheitä. Itse odotan lastani yksin, olen bi-seksuaalinen, mutta en koskaan kyllä naisen kanssa seurustellut tai ei ole mitään seksuaalista ollut koskaan naisten kanssa. Totta että nykyään on kaikenlaista, eikä yhden vanhemman perheet varmaan ole harvinaisia..

 

en ole kertonut kun ei ole juuri kysellytkään.ääneen kyllä ihmettelee jos näkee ko. perheitä.
kyllä mun mielestä lapsi tarvitsee sekä isän että äidin. ei niin että isi on jokin tuntematon setä tmv ..:/

 

Noh, sen verran että perheitä on erilaisia. Tätä olen lähestynyt parisuhteen kautta, itse olen sinkku, lapsen isä taas ei, ja ihan lähisukulaisissakin on sekä lesboja että homoja. Lapsi siis tietää, että aikuisilla on tapana pariutua, etsiä ystävä (usein vastakkaista sukupuolta, mutta ei aina) jonka kanssa elää ja joka auttaa arjessa. Usein nämä kaksi aikuista ovat myös vanhempia yhteisille lapsilleen. Kaikki eivät kuitenkaan niin aina tee (siis pariudu), esimerkiksi äitiä ei nyt huvita, ehkä joskus. Aina välillä se ehdotteleekin että se ja se mies vois ryhtyä äidin ystäväksi.
Tulen hyvin eriskummallisesta perheestä, ja pidän tärkeänä sitä, ettei oleta kaikkien ihmisten, suhteiden ja perheiden olevan samanlaisia kuin omansa.

 

En ole vielä opettanut mitään, kun lapsi on vasta vuoden. Mutta tuttavapiirissä on yksi sateenkaariperhe, joten eiköhän sekin asia tule ihan luonnollisesti jossain vaiheessa ilman erikseen opettamatta.

 

Ystävissä on pari sateenkaariperhettä ja lapset ovat ottaneet asian yhtä tavallisena kuin sen, että jollakin ei ole isää, jollakin on niitä sekä etänä että lähellä ja jollakin on kuusi mummoa. Jos aikuiset eivät tee asiasta numeroa, eivät lapsetkaan tee. Lapsilla on aika monta muutakin juttua mietittävänä

 

En ole tuota asiaa erityisemmin alleviivaillut itse selittelemällä, kuten en myöskään tilannetta toisinpäin Minulla on omaa sukupuolta suosivia ystäviä. He ovat jopa käyneet luonamme muutaman kerran. Lapsemme eivät ole olleet kummissaan ainakaan tähän mennessä. Johtunee varmaankin vanhempien omasta suhtautumisesta?

Ostimme tämän asunnon kahdelta äidiltä.

 

Henkilökohtaisesti antaisin paljon mieluummin oman lapsen käydä sateenkaariperheellä kylässä kuin esim. uskovaisella perheellä. Siis leikkimässä toisen lapsen kanssa. Se ettei edusta laajinta seksuaalista suuntautumusta ei sentään ole mielisairaus.

 

Sillä siinä Jumalan vanhurskaus ilmestyy uskosta uskoon, niinkuin kirjoitettu on: "Vanhurskas on elävä uskosta". Sillä Jumalan viha ilmestyy taivaasta kaikkea ihmisten jumalattomuutta ja vääryyttä vastaan, niiden, jotka pitävät totuutta vääryyden vallassa, sentähden että se, mikä Jumalasta voidaan tietää, on ilmeistä heidän keskuudessaan; sillä Jumala on sen heille ilmoittanut. Sillä hänen näkymätön olemuksensa, hänen iankaikkinen voimansa ja jumalallisuutensa, ovat, kun niitä hänen teoissansa tarkataan, maailman luomisesta asti nähtävinä, niin etteivät he voi millään itseänsä puolustaa, koska he, vaikka ovat tunteneet Jumalan, eivät ole häntä Jumalana kunnioittaneet eivätkä kiittäneet, vaan ovat ajatuksiltansa turhistuneet, ja heidän ymmärtämätön sydämensä on pimentynyt. Kehuessaan viisaita olevansa he ovat tyhmiksi tulleet ja ovat katoamattoman Jumalan kirkkauden muuttaneet katoavaisen ihmisen ja lintujen ja nelijalkaisten ja matelevaisten kuvan kaltaiseksi. Sentähden Jumala on heidät, heidän sydämensä himoissa, hyljännyt saastaisuuteen, häpäisemään itse omat ruumiinsa, nuo, jotka ovat vaihtaneet Jumalan totuuden valheeseen ja kunnioittaneet ja palvelleet luotua enemmän kuin Luojaa, joka on ylistetty iankaikkisesti, amen. Sentähden Jumala on hyljännyt heidät häpeällisiin himoihin; sillä heidän naispuolensa ovat vaihtaneet luonnollisen yhteyden luonnonvastaiseen; samoin miespuoletkin, luopuen luonnollisesta yhteydestä naispuolen kanssa, ovat kiimoissaan syttyneet toisiinsa ja harjoittaneet, miespuolet miespuolten kanssa, riettautta ja villiintymisestään saaneet itseensä sen palkan, mikä saada piti. Ja niinkuin heille ei kelvannut pitää kiinni Jumalan tuntemisesta, niin Jumala hylkäsi heidät heidän kelvottoman mielensä valtaan, tekemään sopimattomia.

 

Miksi täällä kysellään nykyään niin usein suhtautumisesta sateenkaariperheisiin. Onko kirjoittajilla jokin hyväksynnän tarve, kun pitää kysellä toisten mielipiteitä (jotka ovat yleensä kaikki positiivisia, joten ei niistä mitään keskustelua edes synny)? Ei kai kukaan ala pienelle lapselle selittämään sellaisia asioita, jotka eivät kuulu hänen elämänpiiriinsä.

Kiinnostavampaa olisi minusta kuulla vaikka sateenkaariperheiden arkielämän ongelmista tai erilaisista tavoista järjestää elämänsä, sikäli mikäli ne eroavat keskivertoperheiden asioista.

 

En itse ajattele sen enempää, kullakin on toivonmukaan puoliso jota rakastaa ja yhdessä hoitavat ja rakastavat sitten lapsiaan.

Meidän lapsista nyt on vaikea sanoa ymmärtävätkö vielä mitään tuollaisten asioiden päälle. Ainakaan toistaiseksi ei tyttökään ole ihmetellyt miksi yhdillä kavereilla on kaksi äitiä.

 

Me on keskusteltu erilaisista perheistä ja perheiden erilaisista tavoista, esimerkiksi lukemalla Todd Parrin värikästä kuvakirjaa "Perhekirja". Ja toinen kirja häneltä on "Ei haittaa, jos on erilainen".

 

Mä oon sitä mieltä, että lapsella kuuluu olla läheisissä ihmisissä sekä mies että nainen, lesboperheiden lähipiirissä mies joka hoitaa isän tehtävää, ja homoperheen lähipiirissä nainen antamassa naisen/äidin mallia. Sen ei tarvi olla biologisesti sukua eikä välttämättä asua saman katon alla, kunhan vain on alusta asti paljon tekemisissä lapsen kanssa nii että tulevat läheisiksi. Näin olis parasta mun mielestä. Hyväksi kansalaiseksi voi kasvaa ilmankin, mutta jotain varmasti jäis puuttumaan. Vaikka tuskinpa missään perheessä kaikki asiat tehdään just parhain päin...

 

Minä en kyllä sitten kirjoittanut tuota "Jumala-juttua" Vaikka Jumalaan uskonkin kyllä

Itsekin haluan lapselleni jotain tuollaisia kirjoja, missä kerrotaan erilaisuudesta jne. Suvaitsevaisuuteen haluan pyrkiä kasvattamaan.

apuc: No anteeksi kun kysyin, en ole ennen täällä huomannut tällaista keskustelua. Itse siis en ole sateenkaariperheessä enkä sellaisia tunne, muuten vaan kysyin enkä hae mitään hyväksyntää.

 

Minä en kyllä sitten kirjoittanut tuota "Jumala-juttua" Vaikka Jumalaan uskonkin kyllä

Itsekin haluan lapselleni jotain tuollaisia kirjoja, missä kerrotaan erilaisuudesta jne. Suvaitsevaisuuteen haluan pyrkiä kasvattamaan.

apuc: No anteeksi kun kysyin, en ole ennen täällä huomannut tällaista keskustelua. Itse siis en ole sateenkaariperheessä enkä sellaisia tunne, muuten vaan kysyin enkä hae mitään hyväksyntää.

Hmm...sitäkin mielenkiintoisempi kysely, ettet sinä edes tunne yhtään sellaista perhettä. Saahan sitä tietysti kysellä, ei siinä mitään.

Miksi ja minkä ikäiselle lapselle haluat kertoa tästä asiasta?

 

Hmm...sitäkin mielenkiintoisempi kysely, ettet sinä edes tunne yhtään sellaista perhettä. Saahan sitä tietysti kysellä, ei siinä mitään.

Miksi ja minkä ikäiselle lapselle haluat kertoa tästä asiasta?

Sen ikäiselle joka alkaa asiasta kyselemään. En minäkään siis noin vaan sanoisi lapselle, että nyt istutaan kuules pöydän ympärille ja puhutaan semmosesta ja tämmösestä asiasta. Olisin tietysti aloitusviestiin voinut mieluummin laittaa, että MITEN olette kertoneet lapsillenne Ja ihan siksi haluan lapselle kertoa, koska on tosiaan olemassa erilaisia perheitä ja haluaisin opettaa lasta suvaitsevaisuuteen. Ja kuten tuossa aiemmin sanoinkin, niin olen itse bi, ja eihän sitä koskaan tiedä vaikka seurustelisin naisen kanssa. Sitä ei kyllä vielä ole tapahtunut.

Niiltä jotka ovat sitä mieltä että sateenkaariperheet ovat pahasta ja lapsella pitää olla isä ja äiti, haluaisin kysyä että mitä jos omasta lapsestasi tulee homo/lesbo? Tiedän tapauksia, joissa nuori on ollut todella masentunut kun on tajunnut olevansa homo/lesbo, ja ei uskalla vanhemmilleen kertoa koska vanhemmat ovat niin vanhanaikaisia eivätkä ollenkaan hyväksy tällaista erilaisuutta.

 

Enpä ole kertonut en että tuollaistakin perversiota esiintyy.

 

Henkilökohtaisesti antaisin paljon mieluummin oman lapsen käydä sateenkaariperheellä kylässä kuin esim. uskovaisella perheellä. Siis leikkimässä toisen lapsen kanssa. Se ettei edusta laajinta seksuaalista suuntautumusta ei sentään ole mielisairaus.

Hyvähän se on nyt uhota kun ei ole omia lapsia.