Se TUNNE kun "tietää" jonkun asian

Eli.. varman monellakin kokemuksia siitä kun "tietää" jonkun asian tai tuntuu että tietää. Esim. jos joku valehtelee tai asiat onkin aivan toisin.

Kuinka usein teillä tämä "tietäminen" / "tunne" on pitänyt paikkansa? Ja asia selvinnyt sitten jälkikäteen?

 

Aina.
Pätee mieheeni. Ei varsinaisesti valehtele, jättää vaan kertomatta totuuden.
Eli jos illan jälkeen kysyn että joitko kaljaa, nii hän sanoo että ei juonut.(joi siis viiniä)(tai/ja lonkeroa, oluttu, vehnäolutta, shotteja, viinaa jne jne)

 

Vuosia epäilin. Vasta 5 vuoden jälkeen jäi kiinni "housut kintuissa". Olisinpa uskonut intuitioo ja lähtenyt aikaisemmin. Kokoajan olin ollut oikeassa epäilyksieni kanssa.

 

Suunnilleen aina. Tuntuu että on yksi askel muita edellä kun tietää pettämiset tai valehtelut liian hyvin. Häiritsee välillä...

 

Lähestulkoon aina. Mieheni suhteen. Aina mies haukkuu kun olen vainoharhainen ja mustasukkainen. Taas viikonloppuna åaljastui yksi asia kesältä missä olin kuitenkin ollut oikeassa. Erittäin monessa asiassa on käynyt näin.

 

Aina. Mutta usein mulla on kyllä mennyt se, mistä valehtelee, vikaan. Niinkun tyylillä että uskon, että ois "pettänyt" tai vastaavaa ja oikeasti toista onkin kaihertanut se että antoi eksälleen parisataa jotta lapsosensa saisi uuden fillarin.

 

Kyllä mä tiedän oikeastaan aina, kun mulle valehdellaan. Joskus en halua uskoa sitä itse, mutta kyllä mä sen silti tiedän.