Seitsemällä suomalaisporholla omaisuutta yhtä paljon kuin 1,85 miljoonalla suomalaisella yhteensä

  • Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti
vierailija
Seitsemällä suomalaisporholla omaisuutta yhtä paljon kuin 1,85 miljoonalla suomalaisella yhteensä.

Ihan kohta sieltä alkaa ns. trickle down putoileen varallisuutta ja hyvinvointia.


Seura laski: Seitsemällä suomalaisella on varallisuutta yhtä paljon kuin 40 prosentilla vähävaraisimmista yhteensä
Laajassa kuvassa tie ryysyistä rikkauksiin on tukossa. Varallisuus kasaantuu niille, joilla jo ennestäänkin on.


Orpon ja Purran oikeistohallitus on revittämässä kuilua entisestään.
 
vierailija
Englantilainen köyhyyden poistamiseksi työskentelevä kehitysapu- ja hyväntekeväisyysjärjestö Oxfam on viime vuosina tehnyt aiheesta laskelmia. Muun muassa EU:lta ja YK:lta rahoitusta saavan järjestön tiedot ovat hätkähdyttäviä.

Oxfam laski, että vuonna 2015 maailman 85 rikkaimman ihmisen nettovarallisuus oli yhtä suuri kuin maailman väestön köyhimmän puolikkaan, 3,6 miljardin ihmisen nettovarallisuus. Seuraavana vuonna maailman 62 rikkaimman varallisuus vastasi vähävaraisimman puolikkaan omaisuutta.

Tänä vuonna Oxfam ilmoitti saaneensa tarkempaa dataa ja yliarvioineensa aiemmin köyhimpien varallisuuden. Uusimman raportin mukaan kahdeksan maailman varakkainta ihmistä omisti yhtä paljon kuin vähävaraisin puolisko maailman väestöstä. Luit oikein: kahdeksan ja 3 600 000 000.

Varallisuus siis näyttäisi keskittyvän yhä harvempiin käsiin.
 
vierailija
Englantilainen köyhyyden poistamiseksi työskentelevä kehitysapu- ja hyväntekeväisyysjärjestö Oxfam on viime vuosina tehnyt aiheesta laskelmia. Muun muassa EU:lta ja YK:lta rahoitusta saavan järjestön tiedot ovat hätkähdyttäviä.

Oxfam laski, että vuonna 2015 maailman 85 rikkaimman ihmisen nettovarallisuus oli yhtä suuri kuin maailman väestön köyhimmän puolikkaan, 3,6 miljardin ihmisen nettovarallisuus. Seuraavana vuonna maailman 62 rikkaimman varallisuus vastasi vähävaraisimman puolikkaan omaisuutta.

Tänä vuonna Oxfam ilmoitti saaneensa tarkempaa dataa ja yliarvioineensa aiemmin köyhimpien varallisuuden. Uusimman raportin mukaan kahdeksan maailman varakkainta ihmistä omisti yhtä paljon kuin vähävaraisin puolisko maailman väestöstä. Luit oikein: kahdeksan ja 3 600 000 000.

Varallisuus siis näyttäisi keskittyvän yhä harvempiin käsiin.
3,6 miljardia köyhintä on laiskotellut ja nuo 8-85 maailman rikkainta paiskineet töitä koko poppoota enemmän.
 
vierailija
3,6 miljardia köyhintä on laiskotellut ja nuo 8-85 maailman rikkainta paiskineet töitä koko poppoota enemmän.
Suurin osa perinyt rahansa.

Enemmistö Forbesin listalle nousseista suomalaisista on perijöitä, vieläpä samaa perikuntaa. He ovat Koneen pääomistaja Antti Herlin ja hänen sisaruksensa Ilkka, Ilona sekä lokakuussa kuollut Niklas Herlin.

Viides listattu superrikas on monialayhtiö Wihurin pääomistaja Antti Aarnio-Wihuri. Viime vuosina Suomeen on tullut uusiakin miljardöörejä. Hammashoitotuotteita valmistavan Planmecan perustaja Heikki Kyöstilä nousi miljardöörikerhoon viime vuonna ja huoltoasemaketjusta laaja-alaiseksi energiayhtiöksi laajentuneen ST1:n pääomistaja Mika Anttonen tänä vuonna.

Näiden seitsemän nettovarallisuus on siis Forbesin selvityksen mukaan noin 13 miljardia dollaria eli noin 11 miljardia euroa.
 
vierailija
Veroyllätys

Verotuksen väitetään Suomessa olevan yksi maailman kireimmistä. Yksi verojärjestelmän peruskiviä Suomessa kuten muuallakin maailmassa on se, että verotaakka jakautuu maksukyvyn mukaan. Käytännön syistä maksukykyä on kuitenkin päädytty mittaamaan tulojen, ei omaisuuden mukaan.

Mielenkiintoista olisikin tietää, kumpi maksaa veroja enemmän: reilu miljoona vähävaraisinta suomalaisperhettä – 1 850 000 suomalaista – vai seitsemän miljardööriä, jotka omistavat nettona yhtä paljon.

Tilastokeskuksen erikoistutkija Törmälehto laski Seuran pyynnöstä arvion Suomen vähävaraisimman 40 prosentin maksamista tuloveroista. Vaikka vähävaraisten verotusta yleisesti pidetään kevyenä tai jopa ultrakevyenä, arvion mukaan nämä vajaat kaksi miljoonaa suomalaista maksoivat tuloveroja vuonna 2013 hieman yli viisi miljardia euroa euroa.

Samana vuonna Suomen seitsemän miljardööriä maksoivat tuloveroja ansio- ja pääomatuloistaan yhteensä hieman alle kahdeksan miljoonaa euroa.

Luit oikein: siis sama varallisuus, mutta verot kahdeksan ja 5 000 miljoonaa.
 
vierailija
Suurin osa perinyt rahansa.

Enemmistö Forbesin listalle nousseista suomalaisista on perijöitä, vieläpä samaa perikuntaa. He ovat Koneen pääomistaja Antti Herlin ja hänen sisaruksensa Ilkka, Ilona sekä lokakuussa kuollut Niklas Herlin.

Viides listattu superrikas on monialayhtiö Wihurin pääomistaja Antti Aarnio-Wihuri. Viime vuosina Suomeen on tullut uusiakin miljardöörejä. Hammashoitotuotteita valmistavan Planmecan perustaja Heikki Kyöstilä nousi miljardöörikerhoon viime vuonna ja huoltoasemaketjusta laaja-alaiseksi energiayhtiöksi laajentuneen ST1:n pääomistaja Mika Anttonen tänä vuonna.

Näiden seitsemän nettovarallisuus on siis Forbesin selvityksen mukaan noin 13 miljardia dollaria eli noin 11 miljardia euroa.
Pitäisikö perinnöt sosialisoida valtiolle?
 
vierailija
Veroyllätys

Verotuksen väitetään Suomessa olevan yksi maailman kireimmistä. Yksi verojärjestelmän peruskiviä Suomessa kuten muuallakin maailmassa on se, että verotaakka jakautuu maksukyvyn mukaan. Käytännön syistä maksukykyä on kuitenkin päädytty mittaamaan tulojen, ei omaisuuden mukaan.

Mielenkiintoista olisikin tietää, kumpi maksaa veroja enemmän: reilu miljoona vähävaraisinta suomalaisperhettä – 1 850 000 suomalaista – vai seitsemän miljardööriä, jotka omistavat nettona yhtä paljon.

Tilastokeskuksen erikoistutkija Törmälehto laski Seuran pyynnöstä arvion Suomen vähävaraisimman 40 prosentin maksamista tuloveroista. Vaikka vähävaraisten verotusta yleisesti pidetään kevyenä tai jopa ultrakevyenä, arvion mukaan nämä vajaat kaksi miljoonaa suomalaista maksoivat tuloveroja vuonna 2013 hieman yli viisi miljardia euroa euroa.

Samana vuonna Suomen seitsemän miljardööriä maksoivat tuloveroja ansio- ja pääomatuloistaan yhteensä hieman alle kahdeksan miljoonaa euroa.

Luit oikein: siis sama varallisuus, mutta verot kahdeksan ja 5 000 miljoonaa.
Haluat sosialisoida ihmisten omaisuutta?
 
vierailija
Kateutta havaittavissa.
Kateutta on se, jos yhdellä on satanen ja toisella tonni. Tai toisella on Volvo ja omakotitalo ja toisella on 20 miljoonaa. Mutta se että 8 tai 20 tai 100 ihmistä omistaa yhtä paljon kuin 3 miljardia ihmistä on ihan eri sfäärissä. Ei sillä ole kateuden kanssa mitään tekemistä, vaan kyse on melkeinpä käsittämättömästä asiasta. Sen mittaluokan ongelmasta tai ilmiöstä, että sen tutkimiseen pitäisi perustaa professuureja ja tohtorinkoulutusohjelmia maailman huippuyliopistoihin niin kuin mustia aukkoja tai dna:ta tutkitaan.
 
vierailija
Kateutta on se, jos yhdellä on satanen ja toisella tonni. Tai toisella on Volvo ja omakotitalo ja toisella on 20 miljoonaa. Mutta se että 8 tai 20 tai 100 ihmistä omistaa yhtä paljon kuin 3 miljardia ihmistä on ihan eri sfäärissä. Ei sillä ole kateuden kanssa mitään tekemistä, vaan kyse on melkeinpä käsittämättömästä asiasta. Sen mittaluokan ongelmasta tai ilmiöstä, että sen tutkimiseen pitäisi perustaa professuureja ja tohtorinkoulutusohjelmia maailman huippuyliopistoihin niin kuin mustia aukkoja tai dna:ta tutkitaan.
Onko se sulta pois jos jollain on tuhannen miljoonan euron omaisuus?
 
vierailija
Pitäisikö perinnöt sosialisoida valtiolle?
Ei mutta kaikki tulot pitäisi verottaa. Eli kun se perintö tuottaa tuloja, jokainen euro pitäisi verottaa samalla tavalla kuin kaikki muutkin eurot. Oli se sitten sentti per euro tai 40 senttiä per euro. Tämä meikäläinen systeemi progressioineen ja etuoikeutettuine tuloineen on ihan perseestä. Jos kaikki tulot verotettaisiin, kukaan ei maksaisi yhdestäkään eurostaan enempää kuin 10 senttiä veroa ja verokertymä olisi silti sama.
 
vierailija
Ei mutta kaikki tulot pitäisi verottaa. Eli kun se perintö tuottaa tuloja, jokainen euro pitäisi verottaa samalla tavalla kuin kaikki muutkin eurot. Oli se sitten sentti per euro tai 40 senttiä per euro. Tämä meikäläinen systeemi progressioineen ja etuoikeutettuine tuloineen on ihan perseestä. Jos kaikki tulot verotettaisiin, kukaan ei maksaisi yhdestäkään eurostaan enempää kuin 10 senttiä veroa ja verokertymä olisi silti sama.
Ne saatavat perinnöt on jo verotettu. Miksi ne pitäisi verottaa uudestaan?
 
vierailija
Pitäisikö perinnöt sosialisoida valtiolle?
Luokkayhteiskunta on tehotonta taloutta

Matala perintöverotus tai sen lopullinen lakkauttaminen siis tukee perhedynastioiden syntyä ja vahvistumista. Tuomala huomauttaa, että perittyyn varallisuuteen ja asemaan perustuvalle yhteiskunnalle on tutumpikin nimitys: luokkayhteiskunta.

”Luokkayhteiskunnat eivät ole hirveästi kehittyneet. Se on ollut aina kehityksen este, ja täysin eriarvoistava perintöjärjestelmä on ollut yksi sen tukipilareista. Tämä on sen Millistä lähtöisin olevan perintöveroajattelun lähtökohta.”


Työllistämme yhdessä

Kansainvälinen valuuttarahasto ja OECD ovat pikkuhiljaa tuottaneet sellaista tutkimusta, että hyvin räikeät tuloerot tai tuloerojen kasvu on pahaksi talouden kehitykselle.

Tuomala sanoo, että yhä useammat tahot – merkittäviä yritysjohtajia ja johtavia poliitikkoja myöten – ovat maailmalla havahtuneet siihen, että liika eriarvoisuus on pahaksi myös bisnekselle ja talouskasvulle.

Perintöveron poistaminen saa kuitenkin tavallisen rahvaan kannatusta.

”Kai sitä selittää se, että verot yleensäkin ovat jotain laajaa inhoa ja vastustusta herättävää. On hyvin paljon ihmisiä, jotka saavat jotain pieniä perintöjä. Iso osa kansaa ajattelee, että tämähän koskee meitäkin, vaikka todellisuudessa se ei juuri koske.”

Toisaalta Tuomala katsoo, että kateudesta moitittu kansa saattaa myös aidosti ajatella rikkaiden parasta.

”Onhan se monissa muissakin asioissa mennyt läpi tällainen – sanotaan nyt kauniisti – propaganda, että rikkaat on hyväntekijöitä, koska rikkaat luo työpaikkoja. On työpaikkojen luojat ja sitten on nämä vapaamatkustajat, jotka lähinnä vaan elävät muiden kustannuksella”, hän selittää.

Kuka työpaikat sitten luo?

”Itse asiassa me kaikki. Tämä väitehän on, että rikkaat luo työpaikkoja, koska ne on ainoat, jolla on fyrkkaa siihen hommaan. Silloin taloutta katsotaan vain tarjonnan näkökulmasta. Täytyy olla myös ihmisiä, jotka on ostamassa. Henry Fordhan tajusi sen, että pitää tehdä sellaisia autoja, että hänen työntekijänsä pystyvät niitä ostamaan. Siinä työpaikan luo sekä kapitalisti että hänen työntekijänsä”, selittää Tuomala.

Hän muistuttaa, että yhtä lailla ja enemmänkin työpaikkoja luo varojen tasaisempi jakaminen, koska köyhemmillä ihmisillä raha menee kulutukseen, joka luo kysyntää tuotteille ja palveluille. Siis työpaikkoja.

Toisaalta Tuomala myöntää, että perintö- ja lahjavero ei ole ollut kovin merkittävä varallisuuserojen tasaaja Suomessa koskaan. Sen tuotto – viime vuonna 522 miljoonaa euroa – ei myöskään ole kovin merkityksellinen verojen ja veroluonteisten maksujen vuotuisessa sadan miljardin euron potissa. Toisaalta verotuoton pienuus johtuu siitä, että verotus on päätetty tehdä niin kevyeksi.


”Sitähän on käytetty perusteluna, että siitä voitaisiin luopua, koska fiskaalinen tuotto on niin pieni. Sillä perusteellahan voitaisiin tehdä loppu mistä tahansa verosta tekemällä se fiskaalisesti merkityksettömäksi”, sanoo Tuomala.
 
vierailija
Luokkayhteiskunta on tehotonta taloutta

Matala perintöverotus tai sen lopullinen lakkauttaminen siis tukee perhedynastioiden syntyä ja vahvistumista. Tuomala huomauttaa, että perittyyn varallisuuteen ja asemaan perustuvalle yhteiskunnalle on tutumpikin nimitys: luokkayhteiskunta.

”Luokkayhteiskunnat eivät ole hirveästi kehittyneet. Se on ollut aina kehityksen este, ja täysin eriarvoistava perintöjärjestelmä on ollut yksi sen tukipilareista. Tämä on sen Millistä lähtöisin olevan perintöveroajattelun lähtökohta.”


Työllistämme yhdessä

Kansainvälinen valuuttarahasto ja OECD ovat pikkuhiljaa tuottaneet sellaista tutkimusta, että hyvin räikeät tuloerot tai tuloerojen kasvu on pahaksi talouden kehitykselle.

Tuomala sanoo, että yhä useammat tahot – merkittäviä yritysjohtajia ja johtavia poliitikkoja myöten – ovat maailmalla havahtuneet siihen, että liika eriarvoisuus on pahaksi myös bisnekselle ja talouskasvulle.

Perintöveron poistaminen saa kuitenkin tavallisen rahvaan kannatusta.

”Kai sitä selittää se, että verot yleensäkin ovat jotain laajaa inhoa ja vastustusta herättävää. On hyvin paljon ihmisiä, jotka saavat jotain pieniä perintöjä. Iso osa kansaa ajattelee, että tämähän koskee meitäkin, vaikka todellisuudessa se ei juuri koske.”

Toisaalta Tuomala katsoo, että kateudesta moitittu kansa saattaa myös aidosti ajatella rikkaiden parasta.

”Onhan se monissa muissakin asioissa mennyt läpi tällainen – sanotaan nyt kauniisti – propaganda, että rikkaat on hyväntekijöitä, koska rikkaat luo työpaikkoja. On työpaikkojen luojat ja sitten on nämä vapaamatkustajat, jotka lähinnä vaan elävät muiden kustannuksella”, hän selittää.

Kuka työpaikat sitten luo?

”Itse asiassa me kaikki. Tämä väitehän on, että rikkaat luo työpaikkoja, koska ne on ainoat, jolla on fyrkkaa siihen hommaan. Silloin taloutta katsotaan vain tarjonnan näkökulmasta. Täytyy olla myös ihmisiä, jotka on ostamassa. Henry Fordhan tajusi sen, että pitää tehdä sellaisia autoja, että hänen työntekijänsä pystyvät niitä ostamaan. Siinä työpaikan luo sekä kapitalisti että hänen työntekijänsä”, selittää Tuomala.

Hän muistuttaa, että yhtä lailla ja enemmänkin työpaikkoja luo varojen tasaisempi jakaminen, koska köyhemmillä ihmisillä raha menee kulutukseen, joka luo kysyntää tuotteille ja palveluille. Siis työpaikkoja.

Toisaalta Tuomala myöntää, että perintö- ja lahjavero ei ole ollut kovin merkittävä varallisuuserojen tasaaja Suomessa koskaan. Sen tuotto – viime vuonna 522 miljoonaa euroa – ei myöskään ole kovin merkityksellinen verojen ja veroluonteisten maksujen vuotuisessa sadan miljardin euron potissa. Toisaalta verotuoton pienuus johtuu siitä, että verotus on päätetty tehdä niin kevyeksi.


”Sitähän on käytetty perusteluna, että siitä voitaisiin luopua, koska fiskaalinen tuotto on niin pieni. Sillä perusteellahan voitaisiin tehdä loppu mistä tahansa verosta tekemällä se fiskaalisesti merkityksettömäksi”, sanoo Tuomala.
Tuomala on Tampereen punayliopiston punikki.

 
  • Tykkää
Reactions: ruuttis
No ensinnäkään niitä ei ole verotettu. Siis se perinnönsaaja ei ole maksanut niistä veroja. Mutta tässähän ei ollut perintöverosta kyse, vaan sen perityn omaisuuden tuotosta.
Kyllä perinnön saaja maksaa veroa, jos kyse on edes vähänkään merkittävämmästä omaisuudesta. Ruotsissa näin ei tapahdu. Levitätkö väärää tietoa tyhmyyttäsi vai ilkeyttäsi?

Miljardin perinnöstä maksaa lähisukulainen 190 miljoonaa veroa, muut 330 miljoonaa.
 
  • Tykkää
Reactions: ruuttis

Yhteistyössä