Synnytys menee parhaiten mitä vähemmän siihen puututaan. Mitä vähemmän itse yrität tehdä synnytyksen aikana jotain, sen parempi, keho kyllä osaa synnyttää. Kätilö vain varmistaa, ettet esim yritä itse liikaa että annat rauhassa lapsen kääntyä synnytyskanavassa, tukee sun kudoksia, ja auttaa lasta jos hätä tulee.
Synnytystä ei itse voi kontrolloida mitenkään. Kenenkään synnytys ei tapahdu niin kuin siihen toivelappuun on suunnitellut. Ekkä se haittaa vaikka menis kontrolli, huutais sielä tai mitä vaan. Kannattaa ehkä kokeilla sitäkin etukäteen, huutaa kurkku suorana toisten ihmisten kuullen, nii ei sit ole nii hämillää myöhemmin jos niin käy.
Kannattaa myös käydä päässä läpi ne tilanteet, että yhtäkkiä herääkin teho-osastolta, tai että isä ei ehdikään mukaan synnytykseen, tai että vauva joutuukin heti synnyttyään virvotteluun, tai että vauvalle annetaankin luovutettua maitoa, käydä mielessä ne läpi ja miettiä, ett eihän ne maailman loppu ole kuitenkaan.
Ja se kipu. Itse olen äärimmäisen kipuherkkä, en kestä kipua. Mutta synnytyksessä kestin mielestäni hyvin. Jotenkin helpotti tieto, että tälle kivulle on syynsä, ja että se kipu kyllä loppuukin kohta.