Taas on kevätjuhla-aika ja lapset kärrää lahjoja hartiat kumarassa :(

Realistinen suhtautuminen. En voi sietää perseennuolijoita.
Jos sinä sydämestäsi oletkjin vain kiittämässä opettajaa, niin 90% haluaa vain mielistellä.
Opettaja tekee työtään, ei sitä joka vuosi tarvitse erikseen kiittää. Viinipullo? Voi luoja.
Sen ymmärrän jos opettajan viimisenä vuotena (silloin kun lapsi siis viimeistä kertaa näkee sen opensa) voi antaa vaikka kortin, ehkä kukan.
Jokavuotinen lahjojen kantaminen on minusta mautonta.

Saman lahjan on antanu äitini aikoinaan lastensa opettajille ja isoäitini edellisen sukupolven opettjille.
Saman antavat veljeni ja siskoni lastensa opettajille samoin kuin omat lapseni omien lastensa opettajille.
Ilman "Voi Luojaa" tai muita ongelmia.
Kenellekään ei ole "lahjasta" tullut mieleen "lahjontaa". Koko siinä ajatuksessa on jotain negativisella tavalla perisuomalaista...

 

Saman lahjan on antanu äitini aikoinaan lastensa opettajille ja isoäitini edellisen sukupolven opettjille.
Saman antavat veljeni ja siskoni lastensa opettajille samoin kuin omat lapseni omien lastensa opettajille.
Ilman "Voi Luojaa" tai muita ongelmia.
Kenellekään ei ole "lahjasta" tullut mieleen "lahjontaa". Koko siinä ajatuksessa on jotain negativisella tavalla perisuomalaista...

Kiitos kiitos, ketään ei kiinnosta sun esihistorian lahjojat ja mielistelijät, ainakaan minua. Annat vain entistä enemmän vaikutelman siitä, että esität hienompaa mitä olet, se on nousukkaan merkki. Nousukkaat taas ovat aina mauttomia, mutta omasta mielestään hienoja ja filmaattisia.
Suomalaisuutta tähän on turha vetää, ei liity tähän mitenkään. Ylilyönti on ylilyönti maasta riippumatta. Mutta tietysti on hieno leikkiä että viinipullon vieminen opettajalle on hyvinkin yläluokkaista ja eurooppalaista kulttuuria, no ei ole.

 

Sehän se vasta reilua olisi, roskiin heittäminen.
Hyvin on outo ajatusmaailma viisikymppisellä isoäidillä

no jos kerta suhtautuminen lahjoihin on tuo, niin heittää mäkeen, niin ei tarvii valittaa

 

kortti, johon kaikki oppilaat laittaa nimen alle on järkevä muistaminen, ei vie paljon tilaa eikä ole vaikea säilyttää!

 

No kyllä on rankkaa...
Ja voin taata, että joku siivooja tai keittäjä vaikkapa siellä koululla olisi todella kiitollinen, jos edes yksi vanhempi muistaisi häntä pienellä lahjalla.
Joten lopeta tuo herkkuperse arina, ja anna ne lahjat vaikke muulle henkilökunnalle.

 

Kiitos kiitos, ketään ei kiinnosta sun esihistorian lahjojat ja mielistelijät, ainakaan minua. Annat vain entistä enemmän vaikutelman siitä, että esität hienompaa mitä olet, se on nousukkaan merkki. Nousukkaat taas ovat aina mauttomia, mutta omasta mielestään hienoja ja filmaattisia.
Suomalaisuutta tähän on turha vetää, ei liity tähän mitenkään. Ylilyönti on ylilyönti maasta riippumatta. Mutta tietysti on hieno leikkiä että viinipullon vieminen opettajalle on hyvinkin yläluokkaista ja eurooppalaista kulttuuria, no ei ole.

Sinulla on hyvin outo maailmankuva. Ei ihme, että elämäsi on niin vaikeaa.

 

no meidän lapset halus muistaa joulun kaikkia avustajiakin ja linja-autonkuljettajaa. Muistettavia oli aika paljon kun on neljä koululaista ja yksi esikoulussa. Joka luokalla opettaja +1-3 avustajaa.
Ompelin sit luutuja ja linkkukuski sai vähän suklaatakin lisäksi.

 

Sinulla on hyvin outo maailmankuva. Ei ihme, että elämäsi on niin vaikeaa.

Sulla taas itses mielestä ilmeisesti sivistynyt ja aristokraattinen maailmankuva, viinipullot opettajille ja siivoojille, oh.
Siis alaikäisetkö sitä vinkkua kuljettaa kouluun viimisenä päivänä, vai hyökkäätkö sä sinne viitta hulmuten tiara päässä jakamaan palkintosi uskollisille alamaisillesi?

 

Minä taas pidän lahjoista paljon

 

Saman lahjan on antanu äitini aikoinaan lastensa opettajille ja isoäitini edellisen sukupolven opettjille.
Saman antavat veljeni ja siskoni lastensa opettajille samoin kuin omat lapseni omien lastensa opettajille.
Ilman "Voi Luojaa" tai muita ongelmia.
Kenellekään ei ole "lahjasta" tullut mieleen "lahjontaa". Koko siinä ajatuksessa on jotain negativisella tavalla perisuomalaista...

jakautuupa viinapullo moneksi.

 

Mä en ole koskaan ymmärtänyt sitä lahjontaa muuten kuin silloin kun opettaja vaihtuu. Lapset sanovat itse suoraan opettajalle "kiitos tästä syksystä/keväästä/vuodesta" kun hakevat todistuksen ja mun mielestä se on tarpeeksi.

 

Minäkään en ymmärrä tätä opettajien, hoitotätien ym. lahjomista. Itsekin olen siihen kuitenkin sortunut. Ensimmäisen kerran silloin, kun kaksi vanhinta oli ollut kaksi vuotta aivan ihanalla pph:lla hoidossa. Hän järjesti pojille läksiäiset, johon kutsui myös minut ja isän. Siellä tarjosi kakkua ja herkkuja, totta kai muistimme hoitajaa.

Olenkin ottanut tavaksi, että silloin lapsi (=minä) muistaa opea/hoitotätiä kun on "hyvästien aika." Eli kun pk-ryhmä tai luokka vaihtuu. Nyt vitosella ja kolmosella olevat pojat jatkavat ensi syksynä saman opettajan kanssa, joten saavat askarrella opeille kortit, jos haluavat, mutta muuta ei viedä. Katsotaan, mikä on tilanne ensi vuonna.

Kolmevuotias kerholainen askartelee minun avustuksella tädeille kortit, se saa riittää.

 

Minäkin ymmärrän "lahjomisen",mutta liika on liikaa. Sanoin aikaisemmin, että se kortti olisi kiva Toivoisin myös, että vanhemmat ymmärtäisivät kunnioittaa toisen toivetta.

Vaikka niistä lahjoista ei niin ns. pahastu, niin ei ihan suopeastikkaan katsota, ainakaan meidän koulussa.
Olemmekin ajatelleet ( tein tänään aloitteen siitä ja sai hyvin kannatusta), että ensi vuonna kieltäisimme lahjojen tuonnin ja pyydämme suuntaamaan lahjoihin käytetyt rahat koulun retkirahastoon.

Alkoholia meidän kouluun ei saa tuoda ollenkaan. Tämä kielto koskee niin oppilaita, henkilökuntaa kuin vanhempiakin.

 

Ja tuo"ei niin kivaski opeksi ryhtymistä" oli vain ajatus,että niinkö on tosiaan tehtävä,että vanhemmat asian ymmärtävät. Niitä ei niin kivoja opeja kun ei juurikaan lahjota.

Olen maininnut myös lahjoista, että olen yrittänyt keksiä niille käyttöä mistä olisi hyötyä oppilaille ja mahdollisesti muulle henkilökunnalle.

Leipomuksissa on ongelmana se, että niin moni on ruoka-aineallerginen.

 

Kukkia ja pullo viiniä opettajille, siivoajille, keittäjille ja kouluavaustajille - niin kuin yli 25 vuotena tähän mennessäkin. En usko kenenkään pahastuneen.

Ei varmaan se juoppuretku pahastu, mutta hänen perheensä pahastuu ja kunnolla.

 

Minäkin ymmärrän "lahjomisen",mutta liika on liikaa. Sanoin aikaisemmin, että se kortti olisi kiva Toivoisin myös, että vanhemmat ymmärtäisivät kunnioittaa toisen toivetta.

Vaikka niistä lahjoista ei niin ns. pahastu, niin ei ihan suopeastikkaan katsota, ainakaan meidän koulussa.
Olemmekin ajatelleet ( tein tänään aloitteen siitä ja sai hyvin kannatusta), että ensi vuonna kieltäisimme lahjojen tuonnin ja pyydämme suuntaamaan lahjoihin käytetyt rahat koulun retkirahastoon.

Alkoholia meidän kouluun ei saa tuoda ollenkaan. Tämä kielto koskee niin oppilaita, henkilökuntaa kuin vanhempiakin.

Kuulostaa hyvältä idealta tuo kielto ja retkirahaston kartuttaminen.

 

Olen kohtalaisen varma, ettei aloittaja ole opettaja vaan joku vanhempi, joka tällä tavalla yrittää tuoda ilmi sen seikan, ettei halua antaa opettajalle lahjaa.

Itse en ole lahjoja enää vuosiin saanut, ja se on ihan ok. En niitä kaipaa. Mutta jos joku jonkin pienen lahjan antaa, niin kauniisti kiittelen. Korteista kiittelen, tekstarikiitoksista kiittelen. Jos joku on sitä mieltä, että kiittää haluaa, niin kiitoksia siitä.

 

Jotenkin tulee paha mieli, kun ajattelen sitä, että itse vein aina peruskoulun ajan joka kevät kortin ja kukan. Lukiossakin annoin ryhmänohjaajalle kukkia aina. Aina ovat olleet "kiitollisia", mutta en tiedä esittivätkö he vain.

Kurjaa ajatella näin jälkikäteen, jos pieni muistaminen on ollut näin kauheaa joka vuosi...

 

Minunkin mielestä pieni lahja ei ole paha eli se kortti tai kukka on ok.

Ajoin tässä takaa sitä,että ei mitää isoa ja valtavaa tarvitisi kantaa. Näiden vuosien aikana kun lahjojen rahallainen arvokin kun on noussut minusta aivan liian korkealle.

Ajattelen tässä myös muita lapsia ja perheitä, joillakin ei yksinkertaisesti ole varaa laittaa monia kymppejä opettajan lahjoihin. Tämä tuo väkisinkin eripuraa lasten kesken ja tuntuu väliltä siltä, että vanhemmat kisaavat siitä kuka tuo parhaimman ja kalleimman lahjan.


Toiselle opettajalle. Olen opettaja, mutta myös vanhempi. Vanhempana en ostele opettajille lahjoja. Meillä lapset tekee itse sen kortin ja vie sen.

 

jakautuupa viinapullo moneksi.

Viinaa en osta - paitsi yhdelle ystävälle, joka on myös opettaja (eikä enää edes samassa koulussa kuin lapset nykyään.

 

Ilmoittaisin luokalle yks'kantaan, että minulle ei tarvitse ostaa lahjoja, koska saan työstäni palkan. Toiseksi vaihtoehdoksi ilmoittaisin, että jos haluatte jotain ostaa, niin kerätkää max. 1 euro/oppilas ja ostakaa kukka tai jotain muuta yhtä pientä.

 

Mielestäni on tökeröä, että opettajat ruikuttavat lahjoista ja jopa luettelevat mitkä lahjat ovat kaikkein kauheimpia! Siitä voi tietysti sanoa, jos kokee, että on saanut liian kalliita lahjoja, mutta halvoista ja epäsopivista muistamisista valittaminen on hullua.

Olen itse iloinen kaikesta muistamisesta tai pelkästä kiittämisestä. En usko että kukaan loukkaantuu jos laitan sitten itselleni epäsopivat lahjat kiertoon kaikessa hiljaisuudessa. Itseäni ainakin miellyttää ajatus, että jos en ole lasteni opettajille osannut ostaa mieluisaa lahjaa, he laittavat sellaiset lahjat sitten pois, eivätkä valita julkisesti, että täytyy pyöritellä nurkissaan jotain kammotuksia.


"Mieluummin kuohuviini kuin tuhannes posliinikissa" – mitä lahjaksi opettajalle tai hoitajalle? | Yle Uutiset | yle.fi

 

se että ostetaan alko tyhjäksi koko kouluhenkilökunnalle, menee todellakin yli, ja jos vielä joka vuonna, eikä vain silloin kun ope vaihtuu.

 

Minusta suurin ongelma vaikuttaa olevan ap.n asenne. Jos lahjoja ei halua, mutta joku niitä tuo niin ne kohteliaasti otetaan vastaan. Lahjan voi viedä sitten naapurille, ystävälle, roskikseen tms. Mutta jos lahjan antaminen toista ilahduttaa niin en ymmärrä tuollaista kitinää sen saamisesta!

Uskon, että opettajia ahdistaa juurikin se, että lahjonnassa oppilaat joutuvat eriarvoiseen asemaan ja syntyy kiusallisia tilanteita.

 

Uskon, että opettajia ahdistaa juurikin se, että lahjonnassa oppilaat joutuvat eriarvoiseen asemaan ja syntyy kiusallisia tilanteita.

Tarkoitatko että lapset keskenään jotenkin vertailevat kenellä on kallein lahja? Mitenkään muuten he eivät voi joutua eriarvoiseen asemaan lahjojen takia. Ammattimaisesti suhtautuvat opettajat eivät arvota lapsia sen mukaan, millaisia lahjoja he ovat antaneet.