tätä onnea:(

mentiin naimisiin viime joulukuussa...poika syntyi viime marraskuussa. Mulla entisestä suhteesta kaksi tyttöä..
Kaikki piti olla hyvin....eilen illalla mies kävi muhun käsiksi... tuli humalassa kotiin ja mainitsin siitä. Rahat on tiukilla mutta kaljaan kyllä löytyy. Olin lasten kanssa olohuoneessa, makasin lattialla vajaa 6kk pojan kanssa. Mies tarttu kurkkuun kiinni ja potki alaselkään. Menin lasten kanssa heidän huoneeseen ja valvoin yön, ukko joi viinaa... Aamulla tein lasten kanssa normi aamutoimet ja menin pesemään hampaitani, ukko tuli vessaan poika sylissä ja tarttu taas kurkusta kiinni. Sanoin että lopettaa lapsikin sylissä..vei pojan lattialle ja tuli takas vessaan. Otti kurkusta kiinni ja viskas seinään. Kaksi viikkoa on mulla kuulema elinaikaa ja ruumista ei löydy ikinä!!!! ANTEEKSI PURKAUTUMINEN

 

Hae nyt hyvä ihminen apua jostain! Turvakoti tai läheinen. Ystäväni mies oli melki samoilla linjoilla ja oli todella lähellä ettei noin tapahtunut oikeesti.
Vaikka suhde ollut muuten hyvin kannattaa tällaisissa tilanteissa olla valppaana ja miettiä olisiko jossain turvallisempaa kuin kotona pienten lasten kanssa. Voimia!
:hug:

 

Kiitos! Pelotti kirjoittaa tänne kun aina on niitä ketkä ei usko mitään mitä täällä kirjoitetaan. Meillä oli tänään tytön 4v neuvola ja siellä puhuin asiasta. terveydenhoitaja kirjoitti kaiken ylös, kuvas sinne myös nämä jäljet mitä mul on kaulassa.
Tarkoitukseni oli tänään mennä hakemaan lähestymiskieltoa mutta en yksinkertaisesti pystynyt lähtemään poliisiasemalle. Olin päivän kaverini luona ja illalla tulitiin lasten kanssa kotiin. huomenna täytyy laittaa rattaat pyörimään...käydä poliisiasemalla ja laittaa asunto hakuun. Jospa sitä uskaltais jo kertoa äidille tästä tilanteesta ja sais ainakin lapset sinne turvaan. on vaan niin kovin voimaton olo. Olen koko päivän yrittäny pysyä kasassa lasten takia, nyt kun ne nukkuu niin kuori särkyi, itken ja tärisen vaan.

 

\

Kiitos! Pelotti kirjoittaa tänne kun aina on niitä ketkä ei usko mitään mitä täällä kirjoitetaan. Meillä oli tänään tytön 4v neuvola ja siellä puhuin asiasta. terveydenhoitaja kirjoitti kaiken ylös, kuvas sinne myös nämä jäljet mitä mul on kaulassa.
Tarkoitukseni oli tänään mennä hakemaan lähestymiskieltoa mutta en yksinkertaisesti pystynyt lähtemään poliisiasemalle. Olin päivän kaverini luona ja illalla tulitiin lasten kanssa kotiin. huomenna täytyy laittaa rattaat pyörimään...käydä poliisiasemalla ja laittaa asunto hakuun. Jospa sitä uskaltais jo kertoa äidille tästä tilanteesta ja sais ainakin lapset sinne turvaan. on vaan niin kovin voimaton olo. Olen koko päivän yrittäny pysyä kasassa lasten takia, nyt kun ne nukkuu niin kuori särkyi, itken ja tärisen vaan.

Huolettaa että olet yhä kotona. Lähde heti aamulla vaikka sinne turvakotiin, äitisi luo - minne tahansa, mutta älä minnekään mihin miehesi pääsee sisään :hug: :hug: :hug: .

 

Miten uskallat olla kotona? Mikä on syynä miehesi mielipuoliseen vihaan?

Älä odota vaan pelasta itsesi ja lapsesi!

Eikö ne sieltä neuvolasta soittaneet poliisille ja lastensuojeluviranomaisille?

 

Helppo aina sanoa, että lähde hyvä ihminen sieltä pois, äläkä tule takaisin!! Mutta saattaa olla aina vaikeampi toteuttaa. Mä olen aina vannonut, että jos ikinä mies käy muhun käsiksi, niin se on kerrasta poikki. Onneksi niin ei ole koskaan käynyt, joten voin edelleen olla samaa mieltä.

Mutta jos et itsesi takia pysty lähtemään, niin lähde lastesi takia!!!! Heidän ei tarvitse katsella tuollaista menoa ja paremmin pystyt suojelemaan heitä, kun he eivät ole isänsä kanssa saman katon alla. Menkää kaikki äitisi luo tai jonnekin, missä tiedät olevasi turvassa. Jokainen tunti kotona on riski, näin minä sen näen!

Toivottavasti olette selvinneet aamuun ja kerrohan taas kuulumisiasi! Täältä saat varmasti tukea, et ole yksin!! Ja reippaasti vaan poliisin puheille!!

:hug: ja voimia!!!

 

Olen itse ollut turvakodissa 2kk aikanaan, olin tosi loppu kaikesta en pystymyt hoitamaan asioita eteenpäin auttoivat sitä kautta kaikessa lähestymis kiellossa lukkojen vaihdossa ,ihan kaikessa.Jos mahdollista ota yhteyttä paikkakuntasi turvakotiin,tai sosiaalitoimeen. :hug:

 

Mene hyvä ihminen heti turvakotiin. Ihan tässä lukiessa nousi niskakarvat pystyyn ja tuli pelko tuon pienen vasta 6 kk vauvan puolesta. Älä riskeeraa yhtään mitään kun on noin pieni lapsi (itsellä saman ikäinen ja siksi tämän lukeminen tuntui aivan kamalalta). Jokainen hetki jonka olette kotona tämän hirviön ulottuvilla on liikaa.

 

Lähde välittömästi pois. Lapset mukaan.

Olet HENGENVAARASSA kotona jokaisen minuutin.

 

Kiitos ja :hug: teille kaikille tukijoilleni!
Ihana tietää että edes joku on hengessä mukana. Yö meni rauhallisesti, itse en kylläkään nukkunut mutta lapset saivat nukkua rauhalliset yöunet.

Sen takia uskalsin jäädä kotiin viime yöksi kun ukko on omassa lapsuuden kodissaan sieltä peruksta on tänne 60km matkaa ja auto on minulla.

Aamulla sitten soitin äidilleni ja kerroin tilanteen. Me mennään lasten kanssa sinne nyt pidemmäksi aikaa. Siihen asti ollaan siellä kun nämä asiat on saatu järjestykseen. Kun sais jostain vaan hirmusti voimia, olo on niin kamala. En oikeen vieläkään tajua sitä mitä täällä tapahtui, kaula kyllä näyttää merkit tapahtuneesta.

ukko soitti äsken ja itki, kertoi rakastavansa ym. pidin pokkani ja olin erittäin "kylmänä" vaikka itku meinas tulla kun näin nimen puhelimes. kerroin että entiseen ei ole paluuta, pohja meidän suhteelta on särkynyt eikä sitä voi enää korjata.

nyt täytyy lähteä viemään lapset mummolaan ja kasata itteni ja lähteä hoitamaan asiat kuntoon.

 

Hyvä, että olet saanut asioita edes vähän eteenpäin! Ja olen erittäin ylpeä sinusta, että pysyit "kylmänä", kun miehesi katuvana soitti. Tuommoiset asiat vaan ovat semmosia, että niitä ei niin hevin anteeksi anneta.

Voimia vielä vaan jatkoonkin, varmasti mahtuu paljon surua ja kyyneleitä seuraaviin päiviin ja viikkoihin, mutta muista, että aika parantaa haavat... Kulunut sanonta, mutta pitää välillä vaan todella hyvin paikkaansa!

Voimahalauksia täältä sinne teille kaikille!

 

Upeaa, että sait pidettyä pääsi! Sinussa on uskomattomasti voimaa!

Parisuhteessa ja etenkin lasten kanssa joutuu kestämään paljon, mutta on asioita, joita ei todellakaan tarvitse kenenkään sietää. Yksi niistä on fyysinen tai henkinen pahoinpitely - siihen ei kerta kaikkiaan oikeuta mikään.

Voimia sinulle ja lapsillesi, ja osanottoni siitä että kävi näin.

 

Voimia sinulle! Olet toiminut upeasti, ajatellut lastesi ja omaa parastasi - ÄLÄ OTA MIESTÄ TAKAISIN, vaikka hän lupaisi sinulle mitä tahansa! Usko pois, sinulla ja ennen kaikkea lapsillasi on parempi sinun kanssasi. Yksinhuoltajanakin pärjää ja pärjää aina ehdottomasti paremmin kuin väkivaltaisessa suhteessa. Ota ensin hetki rauhallisesti, koeta levätä (varsinkin jos saat äidiltäsi apua) ja ala sitten hoitaa asioita eteenpäin. Apua löytyy ja sitä on saatavilla, ensin täytyy vain jaksaa etsiä oikeat kanavat.

:hug: :hug: :hug:

 

Voimia sinulle hirmuisesti, olet ollut rohkea kun lähdet. Mies saattaa luvata kuun taivaalta ym. mutta älä usko ja ota takaisin, kun on kerran käynyt käsiksi kynnys tehdä se uudestaan on matala. Sinä ja lapsesi ansaitsette parempaa kuin tuollaisen persoonallisuushäiriöiseltä kuullostavan ihmisen. Ota kaikki apu vastaan (sosiaalitoimi, lastensuojelu, perheneuvola,sukulaiset ja läheiset, poliisi..) ja pelasta itsesi ja lapsesi.

 

Mirä nyt kuuluu? Toivottavasti olet saanut elämäsi uuteen alkuun?

 

Minulla on tarkoituksena ollut tulla tänne kirjoittamaan tämän hetkisestä tilanteesta, on vaan ollut niin paljon hommaa että en ole ehtinyt. Elikkäs viime viikolla menin ensinnäkin asuntotoimistoon ja laitoin hakupaperit sisään, siksi kiirehdin tuolla kun tiesin että asuntokokous on näinä päivinä. No nyt meillä on sitten uusi koti, pakkaus hommat on käynnissä.
Asuntotoimistosta menin sitten sossuus ja olin aikas yllättynyt siitä että se henkilö kenen luokse minä menin tiesi jo tilanteesta kaiken. Ukko oli ottanut sinne yhteyttä ja hakenut itselleen apua...terveyskeskukseenkin oli ottanut yhteyttä mutta kun täs meidän kunnas on kova lääkäripula niin avutta jäi. Niin mieheni oli kertonut sosiaalityöntekijälle kaiken, yhtään omia tekojaan sievistelemättä ja sanonut haluavansa sairaalaan osastolle että saa itsensä kuntoon. Tämä oli minulle tosi iso yllätys ja ajatukset sitten heitti mahtavan kuperkeikan taas päässä.
No minä kerroin sitten tästä tilanteesta ja omista tuntemuksistani sille sosiaalityöntekijälle. Sain oikeen kunnolla purkaa sen pahan olon pois mikä mun sisälläni oli.
Perjantaina sitten tuolta KAKS:ta soitti minulle lääkäri ja kertoi että ukko oli menny sinne ja miten asia etenee. Mies on osastolla ainakin vielä 3vkoa ja jotain lääkitystä ne suunnittelevat.
Arvatkaa onko minun ajatukset nyt yhtään sekaisn?
Minä olen nyt päättänyt että muutan lasten kanssa siihen uuteen asuntoon mahdollisimman pian mutta kaikki muu onkin sitten auki....Tuo että mies myönsi tekonsa ja meni itse hakemaan apua sais minun päässä pyörimään ajatuksen, jospa me sittenkin vielä.....?! En tiedä. Se on varmaa että kuhan se aika koittaa ett mies pääsee pois sieltä kaksista niin sinne uuteen asuntoon se ei tule, ei edes käymään, ainakaan heti..
Aloitan siellä elämän lasten kanssa ja aika sitten näyttää tuleeko mies kuvioon enää mukaan ollenkaan.
Tämmmöstä kuuluu nyt minulle mutta nyt herää lapsoset joten täytyy lähteä aamupuuron keittoon.

 

Tuo on kuitenkin iso positiivinen yllätys, että miehesi on ottanut tekonsa vakavana varoituksena. Suunnitelmasi kuulostaa järkevälle, aloita elämäsi rauhassa alusta lasten kanssa, aika näyttää onko järkevää vielä harkita hänen kanssaan uutta alkua. Nimenomaan niin, että aloittaisitte seurustelusta jne ja näkisit, onko muutos ollut todellenen, eli saanut itsensä kuntoon.

Kaikkea hyvää elämääsi :hug: !

 

\

Tuo on kuitenkin iso positiivinen yllätys, että miehesi on ottanut tekonsa vakavana varoituksena. Suunnitelmasi kuulostaa järkevälle, aloita elämäsi rauhassa alusta lasten kanssa, aika näyttää onko järkevää vielä harkita hänen kanssaan uutta alkua. Nimenomaan niin, että aloittaisitte seurustelusta jne ja näkisit, onko muutos ollut todellenen, eli saanut itsensä kuntoon.

Kaikkea hyvää elämääsi :hug: !

Kiitos ja :hug:

Kyllä tämä tästä, periksi en anna. Nyt on hyvä kun saan lasten kanssa olla keskenään ja kahtoa mitä tässä rupeaa tekemään.

Kiitoksia kaikille ja kivaa kesän odotusta :flower:

 

Tiedän tuteesi itse saman kokeneena voivat olla todella ristiriitaiset sitä toivoo että toinen tulisi järkiin kuitenkin taka-alalla on pelko. Meillä mies ollut lyhyen sairaala jakson viime syksynä ja siitä asti on asunnut omassa asunnossa, sanoo ikävöivänsä kotia minun ja lasten luokse, mutta mitään konkreettista muutosta ei ole tapahtunut muuta kuin käy terapiassa kerran viikossa. itse kuitenkin haluan katsoa tämän tien loppuun ens viikolla yhteispalaveri perheterapeutin (jonka luona minä olen käynyt) hänen terapeutin ja meidän kanssa. Meillä mukana myös monet muut asiat kuten masennus hänellä, alkoholi vahvasti mukana lisäksi ollut toinen suhde. Elämää on elettävä hetki kerralla panosta omaan jaksamiseen, älä välitä ihmisten puheista (sammakoita tulee kuuleen suoraan ja kierto kautta), nauti lapsista anna heille kaikki rakkaus, anna itsellesi lupa näyttää tunteet hae apua perheneuvolasta. yksin asioita pyörittäessä ne tulevat kohtuuttomiksi ja muuttavat muotoa tulee itsesyytöksiä ym. Olen kokenut hyväksi puhua vain muutamille ystäville asiat pohjia myöten on raskasta selittää aina alusta ja miettiä asioita mitä olen juuri hälle puhunut. Muista sinä olet arvokas. Voimia ja enkeleitä sinulle jokaiseen hetkeen!

Ps. Ymmärrän myös pelkosi että sinua ei uskota, meidän tarina on myös omasta mielestäni niin kun sitä katsoo ulkopuolisen silmin aivan älytön, enkä ole sitä minnekkään tänne uskaltanu kirjoittaa.

 

RAKKAAT YSTÄVÄT, ELÄMÄ VOITTAA!!!!!!
kIITOS VIELÄ KERRAN KAIKILLE TUKIJOILLENI JA JOS JOLLAKIN ON PAHA OLLA NIIN MINULLE VOI LAITTAA YV:TÄ JA PURKAA PAHAA OLOAAN, YRITETÄÄN YHDESSÄ POISTAA SE PAHA OLO!!!!!!

 

Tosi mukava kuulla, että sinulla jo menee kivasti. Siis varmaan niin kivasti, kuin tuossa tilanteessa voi.

Onko mies edelleen ns. hoidossa vai mikä on hänen tilanteensa? Mitä lapsosille kuuluu?

Rutkasti voimia ja päättäväisyyttä sinulle! Oikein voimahali :hug: !