Tammikuun 2014 tähtöset toukokuussa!!

Huomenta naiset!

Nyt uhmaan luontoa ja ilmottaudun jo tänne, vaikka olenki vielä tuolla kuumeilijoiden puolella Tänä aamuna tuli liuskatestiin jo silminnähtävä viiva ja digitaaliseen: Raskaana 1-2. Meidän nyytin LA olis 8.1. vau:n laskurin mukaan. Nyt vaan en tiedä mennäkö varhaisultraan vai ei. Neuvolaankaan en kyllä uskalla soittaa vielä ens viikolla....vai soittaskoha. Nyt on kyllä niin paljon kysymyksiä päässä, että oksat pois Edellisessä raskaudessa kävin eka ultrassa ja sit vasta soitin neuvolaan syystä että mulla oli eka raskaus tuulimuna, joka todettiin vasta NP-ultrassa : / Mutta minun tiedot alla:

LA 8.1./Kolibrinkukka/35v./toinen/VAS/TAYS

P.s. En haluu olla heti "valittava" akka, mutt voisko ton eka sivun tietojen väriä muuttaa astetta tummemmaks (esim. sama, kun minun päivityspyynnön väri). Olis silmille paljon mukavampaa luettavaa. Ei toi muuten haittaa, mutta tekstiä tolla värillä paljon, niin tekee lukemisen hankalaks. Sori "valitus" heti ekana :ashamed: Saapi heivata ulos porukasta jos haluaa

 

Tervetuloa kaikille ihanaisille tuleville mameille ?. Päivitän listaa kunhan pääsen koneelle. Täällä edelleen ahdistunut olo, , toivottavasti loppuu pian.

Onko muilla ihan järkky turvotus? Itse olen ihan kamalan näköinen tän mun naamani kanssa xD. Luojan kiitos tuo kuvotus ei ole vielä saapunut ja toivottavasti pysyykin poissa tai loppuu ennen kesän helteitä ...

 

Onnea Alexandra89 ja Kolibrinkukka! Kiva että kuumeilijoiden puolelta tulee tänne koko ajan lisää porukkaa!

Ja ihanaa että sain tulla tänne tammikuisiin, kun en tunne kuitenkaan kuuluvani tuonne joulukuisiin...

Mä en ole siis vieläkään varannut neuvolaa, kai sinne pitäisi ensi viikolla soitella.. Jotenkin on tuntunut turhalta, kun ei sinne kuitenkaan pääse ennen kuin monen viikon kuluttua... Ja sitä varhaisultra-ajatusta pyörittelen edelleen, enkä oikein tiedä olisinko menossa vai en.

Täällä alkoi eilen pahoinvointi, onneksi ihan aamupahoinvointina, illaksi helpotti. Alkoi kuin veitsellä leikaten, edellisenä päivänä ei vielä yhtään paha olo. Kahvi on taas alkanut tökkimään, niin kuin edellisissäkin odotuksissa tässä vaiheessa. Nyt odotellaan että pahoinvointi pahentuu, kun odotan että olo tulee olemaan sama kuin edellisissäkin odotuksissa..

PIKKUVIIKINKI, on täällä kanssa turvotusta. Tuntuu, että housut painaa jo nyt ihan älyttömästi.

Ihanaa aurinkoista vappupäivää kaikille!

 

Minäkään en ole vielä varannut neuvolaa, soitan sinne varmaankin muutaman viikon kuluttua . Varhais uä on 21.5.

 

Tänään aamulla tehty clearblue digi, tulos "raskaana 2-3" :heart:

Hormooni nousee tosi kivasti, mahaa turvottaa. Ja vihlaisuja välillä alamahalla, muuten olo normaali. Sen takia tykkään myös testailla että tietää hormonin nousevan Itse en ole vielä neuvolaa varannut, ehkä viikon tai kahden päästä. Odottelen että pääsen vielä hiukan pitemmälle viikoissa.

Sanna-M rv 4+4

 

Tervetuloa kaikille uusille!!!!! Ihana saada lisää porukkaa :heart:
Täällä etovaa oloa ja järkyttävä väsymys painaa päällä kokoajan.

Mulle tulee muuten pahaolo tosta listan väristä Eihän sitä kyllä tartte lukea, mutta värin voisi kyllä vaihtaa toiseen (tummempaan). Vähän sitä on hankala lukeakin...

Ihanaa Vappupäivää kaikille!!!!!

 

täältäkin tervetuloa uusille

mä olin eilen kaverille muuttoapuna ja nyt särkee selkää oikeen kunnolla ja koko aamun jomottanut ja viiltelee toiselta puolelta munasarjojen kohdalla :/ toivottavasti vaan jotain vaaratonta.

ihanaa vappupäivää ja hei nyt poksahtaa nämä pienen pienet viikotkin jo
nyt rv 5+0 (ja toivottavasti tulee vielä paljon lisää )

 

pikkuviikinki mulla ainakin on ihan järkky turvousta,kunnon pläski olo ja farkkuja ei ainkaan tartte laittaa jalkaan!! ja ahdistustakin riittää..

 

Kävin sattumalta täällä kurkkaamassa, että onko tuttuja ja olihan niitä :heart: Alexandralle siis suuri sylillinen onnea plussasta. Sinäkin sitten plussasit :heart:Hieno homma!


Onnea myös muille tammikuun mammoille :heart:


Na-dene ja pieni 9+0 *poks* (joulukuisista)

 

Mullakin alkaa vissiin turvotus pikku hiljaa tulla. Muuten on kyllä tota kohtua ihan mukavasti tuikkinu, häpyluu tai mikä lie jomottelee kans koko ajan. Ihan täysin erilaiset jomottelut sun muut kuin jos menkat olis alkamassa. Melkein kyllä jo aavistelin tätä asiaa ennen testien tekoa, mutta halusin pitää jalat oikeasti maassa, kun niin monta negaa tehny ennen tätä. Ai niin etovaa oloakin on. Vielä en lähe sukupuolta arvuutteleen, katellaan kunhan on turvallesimmilla vesillä Ja tosiaan ei sen neuvola-ajan kans olekaan edes kiire, kun aika monta viikkoa vielä sinne eka käyntiin.

Niin ja täällä muuten sitten rv 4+0 tasan. Aika outoo tässä vaiheessa tietää raskaudesta, kun jos en väärin muista niin aikasemmin mulla on kyllä hcg noussu niin hitaasti, että tässä vaiheessa ei oo minusta ees näkyny testissä oikein mitään. Nyt sentään"jo" kolme päivää sitten testasin haamujen haamun

 

Huoh miten kovasti voi ihmistä väsyttää!!! Miten ihmeessä sitä jaksaa huomenna herätä töihin . Ahdistuksesta en ole päässyt eroon, , jotenkin hassua miten tällainen "vanha tekijä" saattaa ahdistua :/, olen varmaankin sit vaan tulossa vanhaksi... Toivottavasti mieli paranee ja kohta voisi iloita ja nauttia raskaudesta.

Ai niin , tänään poksutaan 5+ ?

 

Kiitos onnittelijoille! :heart:

Täällä oireina nipistyksiä ja pieniä vihlomisia kohdun seutuvilla silloin tällöin, väsymystä (joka tosin on minulle muutenkin aivan normaalia), ajoittaista huimausta, jatkuvaa janoa ja lähes koko ajan on sellainen olo kuin olisi vatsa aivan turvoksissa. Toivon todella, että selviäisin koko raskauden ilman pahoinvointia, kun jo töiden puolesta joudun olemaan päivittäin tekemisissä hyvinkin epämiellyttävien hajujen kanssa. :|

Neuvola-aikaa en ole vielä saanut varattua, vaikka sinne eilen soittelinkin. Ongelmanahan on se, että asun aivan kahden paikkakunnan rajalla ja kotikuntani on siis tuon toisen puolella, kun taas postitoimipaikkana se jonne haluaisin neuvolaan. Nyt sitten neuvolatäti yrittää selvitellä sitä, että voisinko mahdollisesti päästä kuitenkin tuohon toivomaani neuvolaan, kun olisi paljon lähempänäkin...

On tuo mun muru vaan niin suloinen. Lähdimme eilen yöksi risteilylle ja oletin tietysti hänen vetävän ihan kunnon kännit vapun kunniaksi siellä. Kuitenkin suureksi yllätyksekseni hän otti vain muutaman hassun oluen koko reissun aikana. :O Ei kuulemma halunnut ottaa enempää, kun minäkään en voinut. :heart: Kyseessä siis vielä sellainen lähes päivittäin tissutteleva mies, jolla ei tosiaankaan ole tapana sylkeä kuppiin! On myös jo nyt silitellyt mahaani ja jutellut toukalle hassuja. :heart:

Mitenkäs teidän miehet on suhtautuneet?

 

Miehen suhtautuminen oli....no miten se nyt kuvailis...kommentti: "Ai tarkottaako tää nyt sitä, että sulla on pullat uunissa?" Tää siis ekan haamuviivan näytettyä ja sanoin, että tässä on mahdollinen tärppi käynyt. Tänään näytin sit digitestin, katteli sitä hetken ja sano vaan: "Onneks olkoon." No okei, ei kai oo vielä sisäistäny asiaa ja toisekseen on ollu nyt yövuorossa koko viikon. Mutta vaikka toi kuulostaa tylyltä niin sitähän se ei oo Niin ja täähän on meille toinen, joten se suhtautiminen on varmaa erilaista kuin ekan kohalla. Katellaan mitä tapahtuu kunhan ts. jos ja kun tää raskaus etenee

Mutt nyt nukkuun...

 

Happymum: Mulla(kin) edellisetkin menneet myös pitkälle sitä toistaviikkoa yli, joten voidaanpa hyvinkin vielä kättärillä törmätä...

 

Meillä mies suhtautu tosi hyvin, Mutta jännittää vielä samalla lailla kuin minäkin että meneekö tää loppuun asti hyvin.

Tänään ollut ihan normi päivä, nippailee vähän väliä mahassa ja töissäkin piti vähän väliä käydä tarkistamassa etten vuoda, hullu minä Mutta nyt syömään ettei pääse huono olo tulemaan.

 

mulla ei oo vielä tietoa tosta isukin suhtautumisesta..eli poikkean hieman valtaporukasta varmasti mutta mä odottelen yksin,ja mulla siis yksi reilu 4v lapsi ennestäänkin.erottiin kun ipana oli n3kk ja siitä saakka yksin sinnitelyt,toki isä tapaa lastamme kun ehtii mutta aika lyhyitä aikoja eli puhutaan tunneista jne ei meillä ole esim mitään joka toinen viikonloppu juttuja mutta tää sopii meille hyvin,ja tietty hieman pelottaa kuinka pärjään yksin kahden kanssa,mutta onhan toi esikoinenkin tullut yksin hoidettua niin mikä jottei.


enkuli nonni voidaan sitten kirota yhdessä täälä ylimeneviä pviä/vkoja

 

Huomenta kaikki!

Täällä on koko ajan lisääntyvän pahoinvoinnin lisäksi uusi huoli: lasten hoitopaikasta tänään kerrottiin, että siellä on parvorokkoa liikkeellä. Ja sehän on vissiin justiinsa se rokko, joka voi olla vaarallinen raskausaikana. Eli tänään sitten soittelen sinne neuvolaan ihan siitäkin huolesta... Ei nyt olisi tätä enää tähän tarvinut..

Isukin suhtautumisesta: Meillä tämä on tosiaan kolmas, joten ei mitään suuria ole aiheuttanut, mutta hyvin on kaiken kaikkiaan ollut mukana. Ollaan hommaamassa suurempaa autoa ja taloakin jollain aikavälillä, ne ovat sopivia asioita joilla mies osoittaa olevansa asiassa mukana. =)

 

Hyppään kyytiin tänne
Plussattu pariikin kertaa...

En vaan oikein tajua vielä että oon raskaana mutta kaipa se siittä sitten.

Oloja ei ole kuin pientä palelua ja pientä nipystelyä, viime raskaudessa alkoi järkyttävä kuvotus melkein heti plussauksen jälkeen ja toivottavasti se kuvotus ei tuu nyt.



9.1 / Maura73 / 40v / neljäs / Tays

 

Täällä koira käytetty aamulenkillä ja ite piti syöksyä myös puskaan oksentamaan. Ja ihan kiva, naapurin vanhempi mieshän se tuli siihen päivittelemään, että voi voi kun sitä viinaa ei osata juoda oikein. No niinpä! en edes simaa eilen juonut
Tää pahaolo on ihan kauheeta ja väsy, se on tajutonta.

Meillä isäntä ei uskalla vielä oikein reagoida mitenkään. Sanoo että ei oikein halua ajatella asiaa ollenkaan, ennen kuin tietää onko raskaus oikeassa paikassa ja lähteekö kehittymään. Viime kertainen oli niin suuri pettymys ja se olikin raskasta aikaa. Meni niin pitkään ennen kuin selvisi, ettei vauvaa tule. Välillä annettiin kuitenkin toivoa.
Mutta tiedän että hän on onnensa kukkuloilla jos tämä onnistuu. Olisihan tämä lapsi meidän yhteinen. Molemmilla on omamme, jotka ovat aivan ihania lapsia kaikki, mutta olisi ihana saada se yhteinen lapsi, joka olisi meillä aina :heart:

 

mamuska7 - mulla kesti kuvotus viikolle 13asti viimeeksi. Oli aivan järkkyä, en oksentannu. En pystynny syömään oikein mitään, säilyke persikat meni alas , pakaste mansikat , jugurtti maistu aivan kaameelle, mitään raskasta lämpöstä ruokaa ei pystynny syömään.

Kauhulla ootan alkaa tuo sama rumba again.

 

Liitynpä minäkin mukaan, vaikka kovin alussa ollaan vielä. Plussasin tiistaina dpo10 ja viiva oli melko selvä. Dpo11 uusi testi ja viiva vahvistunut. En kyllä ymmärrä miten sain niin vahvan viivan jo näin varhaisessa vaiheessa, koska ovulaatiokaan ei ole voinut tapahtua aikaisemmin. Tein siis viime kierrossa ovulaatiotestejä. Olen pelotellut miestä, että saadaan varmaan kaksoset.

Olen 23 vuotias ja kotoa löytyy kihlattu ja kaksi chihuahuaa. Yritystä takana melko tarkalleen vuosi ja koettuna kaksi keskenmenoa (10/2012 ja 1/2013). Yritän hillitä itseäni etten innostuisi liikaa ennen kuin näen pienen ensimmäistä kertaa ultrassa. Toisen keskenmenon yhteydessä vasemmasta munasarjasta löytyi iso kysta. Lääkäri suositteli leikkausta, mutta raskaana ollessa sitä ei tehdä. Kysta ei ole keltarauhastakysta, mutta verikokeilla todettu hyvälaatuiseksi. Ei vaikuta jokapäiväiseen elämääni millään lailla. Ei ole koskaan aiheuttanut mitään kipuja. Ainoa ongelma on, että saattaa kiertyä munasarjan ympärille ja aiheuttaa äkillisen kivun. Jos tämä tapahtuu, niin kysta pitää poistaa välittömästi.

Miehen suhtautuminen on ollut vielä aika varovaista keskenmenojen takia. Innoissaan kuitenkin ollaan molemmat.

11.1/Unelmavauvasta/23v./ensimmäinen/Koks

 

Meillä mies on iloitsemisen suhteen vielä varovaisempi kuin minä, sillä viimeksihän ilo päättyi tietoon keskenmenosta. Välillä ärsyttääkin kun hän on niin vakaasti jalat maassa mutta toisaalta hyvä, sillä kaikesta huolimatta sitä alkaa jo itse välillä miettimään, että "ensi vappuna meillä onkin sitten erilainen kokoonpano" ajatuksia. En halua koko ajan vaan pelätä pahintakaan, sillä tilastollisestihan todennäköisempää on, että kaikki menee hyvin mutta kieltämättä sitä on vaikea välttääkään. Huoh, mitenköhän sitä osaisi ottaa vähän kevyemmin tämän odotuksen. Menemme varhaisultraan vasta kun 8 viikkoa on täynnä, jotta raskaus varmasti jo olisi riittävän pitkällä, että siellä varmuudella pitäisi jotain näkyä. Tämäkin viime kerrasta viisastuneena. Nyt vain maltilla vain odotellaan ne muutamat viikot. Jep, tämähän on helppoa

Oireita on aika vähän. Vatsassa vihloo välillä ja viime viikolla oli päänsärkyä ja hillitön jano koko ajan. Nyt on viime päivinä väsyttänyt tosi paljon. Kai tämä nyt sitten on sitä. Onhan?

- Pinnis 4+6

 

Mukaan varovasti ja toivoen että pieni pysyy matkassa
Eli LA 6.1/ chipsuh / 23 / Neljäs(viides raskaus)/ TYKS
Tänään testattu plussa närästyksen, vatsakipujen ja väsymyksen vuoksi,vaikka menkkojen pitäisi 'alkaa' vasta tänään
Laskurin mukaan 4+3. Laskettu hedelmöittymis ajankohdan mukaan

 

Hellou, tänään rv 4+5 ja jotenkin oon tänään ollut vaan enemmän huolissaan
keskenmenosta kuin ennen. Koko ajan kuulostelen omaa oloa enkä vielä uskalla
edes iloita tästä, alavatsalla nipistelee ja vihloo,toivon sen olevan vaan kohdun
kasvusta johtuvaa.. Plääh,ehkä tää tästä helpottaa.. Kun vaan viikot menisi
nopeaan.

 

Voi jessus kun on ollut väsynyt päivä. Hyvä, etten töissä nukahtanut (vaikka se ei olisi ollut edes mahdollista...). Väsymyksen myötä sitten pinnakin mukavasti kireällä ja tuo kuopus osannut olla maailman rasittavin lapsi raivareineen, johon tämä mamma heittäytyy vastoin kaikkia hyviä tapoja mukaan...
Muita oireitani: hikoiluttaa ja paleltaa vuorotellen, kuvottaa ja etoo (mutta ei okseta) ja huimaa... mulla on aikaisemmissakin raskauksissa verenpaineet tipahtaneet hurjan alas, josta sitten mukavana lisänä tuo huimaus, mutta eiköhän tämä tästä, kun oman fiiliksen mukaan salmiakkia ja lakritsia popsii...

Miehen suhtautumisesta: Meillä on uusperheenviritys, johon siis miehelleni olisi tulossa ensimmäinen oma biologinen lapsi. Erittäin varovaisesti ollaan molemmat vielä jalat maassa, tai ainakin yritetään ja uskotaan tulevaisuuteen tämän masuasukin kanssa kunnolla ehkä joskus reilun kuukauden päästä.
Mulla kun kuitenkin elämäni ensimmäinen raskaus meno kesken joskus viikolla 7, joten ei sitä sen jälkeen ole mitään raskauksia uskaltanut ottaa ihan itsestäänselvyytenä...
Viimeviikolla tässä valittelin miehelleni, että nyt tuntuu, että on menossa semmoset "todella väsyneet päivät". Mies vitsaili tuohon, jotta onko näillä jotain tekemistä esim. hillopäivien tai varmojen päivien kanssa... Sanoin, että joo, mutta ei sinnepäinkään.
Ihan tahallaan ja tarkoituksella tässä on lasta yritetty. Tosiasiassa siitä on tasan 3 viikkoa aikaa, kun kävin ihan yhteisymmärryksessä poistattamassa kuparikierukkani pois siinä toivossa, jos vaikka saatais enskevääksi vauva. Taisi sitten tärpätä siinä sitten ihan niinku heti ja vauva voisikin tulla jo ennen kevättä.

Ennestään meillä on minun entisestä liitostani kaksi lasta, 4- ja 5-vuotiaat. Käyvät isällään vähän miten sattuu, mutta nyt sentään jo säännöllisemmin kuin erotessani lasteni isästä, jolloin lapset olivat 2- ja 3-v. Hyvin pian eromme jälkeen tuli tuo nykyinen mieheni kuvioihin, joka on ollut tuttu entuudestaan ja nähnyt lasteni elämääkin ihan vastasyntyneistä lähtien.