Tammikuun tuikkeet 2016 *loka-marraskuussa*

Lasketut ajat
Nimimerkki / ikä / monesko lapsi / sairaala

26.12.
Hapsikka/26/Ensimmäinen/SatKS

27.12.
Bons / 25 / 1. / K-PKS

28.12.
iloksi/33/2.lapsi/KYS

1.1.
MissB/25/esikoinen/OYS
Nennuska/31/3. Lapsi/OAS
heinis1 / 38v / 3. lapsi / HYS
cicicucu/27/2./Mks

Maarii/26v/3.lapsi/KS-KS (epävarma LA)
Anne_81 / 34v. / 1. / JS (epävarma LA)

2.1.
Goldensia/2.1./ 2. lapsi/
Emppu2015/ /2./

3.1.
NeitiPelargonia/ 32v/ Esikoinen/ TAYS
Nannal/ ensimmäinen / OYS
Jimmi/29v./2.lapsi/Jorvi
Asilek
Rosie Riveter / 29v / 3. lapsi / ****
IINIS85 / 30 / 1. / TYKS

4.1.
Vanillac/ /2.lapsi/
piggu / 30+ / 3. lapsi /
leppäkertun keinutuoli / / 3.lapsi/ kos

5.1.
Yyteri/ / / KOKS
Onnentyttö / K-SKS/
SaaraN/36/Neljäs/Tyks
Zaron3 / / 3. / SeKs

6.1.
Riikkeli/ 23v/ 3.lapsi/ KYS
Yyteri
Farfallallaa/32v/2.lapsi/KOS
Galetta / / 3. lapsi /

7.1.
Miia/ / 3.lapsi/
Golla/25/1 lapsi/ kys
Helunaa /28v/ 1.lapsi /jorvi
Mamma2012/36.v/2.lapsi/JS

8.1.
9.1.
Mimmi/27/2.lapsi
Jenspanen/28v/2. lapsi/Oys

10.1.
hannibal/27v/ Esikoinen/ TAYS

11.1.
kakaravaara/29v/6.lapsi/
piiuli/37/4.lapsi/KOS
kaisulii / 29 / 2. lapsi / HYS

12.1.
Elli T/37v/
Jenniferia/24v/esikoinen/oas
Nuinnikkaa/ 32v/ 2./ -

13.1.
Hepzu / 28v / 3.lapsi / EKKS
murakami/ 36 / 5. lapsi / ulkomaa

14.1.
Blue Bird/36/3./***
wellmu/34/2 lapsi
Wamppula / 29v / 2. lapsi / kättäri

15.1.
AS81 33 / 3.lapsi / eka yhteinen /Tays
syrtzi / 31 / 2. / OAS
Matueve/ 33v/5. lapsi/SeKS

16.1.
panfi/22v/2./Kos
Sade_/27.v/2.lapsi/OYS
Aappalainen/
Skurre / 33 / 1. / --

17.1.
Nonnuska79/35v/OAS
Amy2 / / esikoinen /hys

18.1.
Anniina0 / 24 v. / 2. lapsi / SeKS

19.1.
eevu / / Toinen lapsi /

20.1.
Mannis / 31v. / ensimmäinen / KOKS
Mymmeliini_1 / 28 v. / ensimmäinen /
Ferbyee/24/2ja3/NKL

21.1.
time2dance/32v/3./KOS
Pöllötär / 28v. / esikoinen / TAYS

22.1.
23.1.
OmaAurinkoinen, 32v / 1. / OYS
Gancia / 24 / 1 / hys

24.1.
25.1.
OdessaK / / 1. /

26.1.
jennimarjaana/21v/
bella16 / 24v / esikoinen /

27.1.
28.1.
Nasu_1 / 26 / kolmas / ?
Elzku_89 / 26 / 1. / TAYS
Yztlas/22/1/SatKS

29.1.
Milli Mimosa/ / 1./
Sininin / 25v / 1. lapsi / SAS

30.1.
31.1.

1.2
Keijunkainen / 30 / 2. lapsi / TYKS
jäämaanasukki /28v/2. lapsi/ulkomaat

Meitä on 74 odottajaa!

Menetyksen kohdanneet
miumau
lilo
Katjuska87
peikko86

SYNNYTYSSAIRAALAT

JS = Jorvin sairaala
SAS = Salon aluesairaala
KOS = Kätilöopisto
NKL = Naistenklinikka
PS = Porvoon sairaala
LUS = Länsi-Uudenmaan Aluesairaala (Tammisaari)
EKKS = Etelä-Karjalan Keskussairaala
HYS = Hyvinkään aluesairaala
K-HKS = Kanta-Hämeen Keskussairaala
K-PKS = Keski-Pohjanmaan Keskussairaala
KAKS= Kainuun keskussairaala
K-SKS = Keski-Suomen Keskussairaala
KOKS = Kymenlaakson Keskussairaala
KYS = Kuopion Yliopistollinen Sairaala
LAS = Loimaan aluesairaala
LKS = Lapin Keskussairaala
LPKS = Länsi-Pohjan Keskussairaala
LS = Lohjan aluesairaala
MKS = Mikkelin keskussairaala
OAS = Oulaskankaan aluesairaala
OYS = Oulun Yliopistollinen Sairaala
PHKS = Päijät-Hämeen Keskussairaala
PKKS = Pohjois-Karjalan Keskussairaala
Ras = Raahen aluesairaala
SKS= Savonlinnan keskussairaala
SeKS = Seinäjoen Keskussairaala
SatKS = Satakunnan Keskussairaala
TAYS = Tampereen Yliopistollinen Sairaala
TYKS = Turun Yliopistollinen Keskussairaala
VAS = Vammalan aluesairaala
VKS = Vaasan Keskussairaala

 

Moikka pitkästä aikaa ja kiitos uudesta ketjusta!

Olen taustalla seuraillut (hiljaista) keskustelua, mutta oma kirjoittelu on jäänyt. :/

Maha kasvaa, pientä liikettä tuntuu ja oma askel hidastuu. Ei meinaa mahtua tähän päähän, ettei liikkua pysty enää ihan samaan tahtiin kuin ennen ja painonnousukin on välttämätöntä. Nyt painoa on tullut noin 5-6 kg ja se jotenkin ahdistaa.. Olen aina ollut normaalipainoinen ja kaveritkin sanoo, että vain maha on kasvanut mutta silti.. No, kai tähän joskus tottuu!? Ja odotan kyllä innolla aikaa, kun pääsee taas normaalisti liikkumaan. Salille, jumppiin ja ratsastamaan miettimättä mikä on hyväksi vauvalle Odotan myös syömistä ilman rajoituksia. Kuulostan varmaan tosi itsekkäältä nyt

Tosiaan kyytiläisen liikkeitäkin on alkanut tuntumaan, mutta mies ei tunne niitä vielä. Yks päivä soitin puhelimesta musaa vatsalle ja siellä alkoi pieni myllerrys Tavallaan aika söpöä, mutta toisaalta hyvin outoa. En ehkä kuulu niihin tuleviin äiteihin, joiden sydän pakahtuu liikkeet tuntiessaan - ainakaan vielä. Tämäkin asia vaatii omalta mieleltä totuttelua.

Alkaako muillakin jo vatsa painamaan? Mulla on välillä iltaisin jotenkin tosi ahdistava olo mahan kanssa. Ei oikein tiedä, mikä asento olisi hyvä. Ahdistaa, kiristää, on tukalaa.. Mitäköhän on sit loppuajasta! Mut onneksi nukkumaan pystyy hyvin ja unikin maittaa.

Ymmärrän Jäämaanasukki hyvin tuon "pettymyksen" tunteen sukupuolesta. Itse en halua kommentoida, kumpi meille ultraajan mukaan olisi tulossa, mutta koin pienen pettymyksen kun ajatukset tulevasta pienestä olivat olleet toiset. Toki tärkein asia on, että lapsi on terve. Muulla ei ole väliä. Mutta kai tämäkin vie aikaa, että tottuu toisenlaisiin ajatuksiin tulevasta. Tämä lapsi saattaa jäädä meillä ekaksi ja vikaksi, joten ehkä senkin vuoksi ultran jälkeen suhtautuminen uuteen tietoon vie aikaa. Enkä epäile ettenkö tulevaa vauvaa rakastaisi, ei vaan pitäisi omassa päässä miettiä tulevaisuutta niin pitkälle suunnitellen.

Jaksamisia kaikille tulevaan! Kohtahan se tammikuu jo onkin, aika menee niin nopeasti...

Mymmeliini 24+4

 

Kiva että yritätte jatkaa keskustelua. Tuolla helmikuisten puolella on vähän liiankin vilkasta jo

Meillä ultrassa selvisi että toinen poika tulee. Olin sitä jo arvellut ja varautunut, joten en pettynyt. Käytännöllisistä syistä ja perhekaveripiiriä aatellen näin oli parempikin. Ajattelen häntä muuten aivan esikon näköiseksi. En voi kuvitella että olisikin miehen piirteet, silmien väri jne.

Mulla on kans ollut vatsan kiristelyä, kivuttomia supistuksia ja si-kipuja. Lääkäri kielsi hyppimisen ja juoksemisen sekä liiallisen nostelun ja ponnistelun kun jouduin ylimääräiseen ultraan. Siellä kaikki kuitenki hyvin eikä vielä pehmentymistä tms. Sairaslomaa sain silti viikon. Olisin tarvinnut sen jo aiemmin mutta tarpeeseen tulee. Tauon jälkeen uskon pärjääväni töissä kun osaa keventää tiettyjä juttuja.

 

Heippa pitkästä aikaa!

Aika on vierähtänyt kovaa kyytiä ja viikot etenee. Muuten olen voinut hyvin, mutta pientä krenkkaa (vatsaongelmia ja närästystä) on ollut vaivana. Tosi ärsyttävää ja harmittavaa, kun kuitenkin aika paljon vaikuttaa yleisoloon.

Minulle napsahti jo ekasta rasituksesta silloin rv 15 se raskausdiabetesdiagnoosi ja sen kanssa on sitten menty. Mitään vaikutusta siitä ei ole ollut elämään tähän mennessä ja sokerit on pysyneet hyvinä, mut on tietysti aivan mahdollista, että se vielä tässä raskauden edetessä alkaa vaikuttaa.
Ruokavaliohoitoinen radi on tällä hetkellä kyseessä eikä aiheuta mitään ylimääräisiä käyntejä tällä hetkellä.
Vasta ihan loppuraskaudessa sitten seurataan kai parin viikon välein ultralla, että missä tahdissa vauva kasvaa.

Rakenneultrassa meille povattiin poikaa ja ihan iloisia ollaan asiasta. Olin jotenkin ajatellut, että toinen tyttö olisi tulossa, mutta näyttää nyt pikkuveli saapuvan talouteen.

Syksy on hirveän kiireistä aikaa ja tuntuu, että mitään ei ehdi tehdä loppuun. Mut jospa se kiire sitten ensikuussa hellittäisi, kun äitiysloma lopulta alkaa.

Tsemppiä kaikille ja ihanaa odotusta

iloksi rv 28+0

 

Täälä kans alkaa pikkuhiljaa maha näkymään. Liikkeet tuntuu hyvin mutta välillä väsymys vaivaa matalan hb takia jota yrittäny hoitaa raudalla ja reilulla c vitamiinilla .
Rv 25 menossa ja loppuviikosta pitää mennä töihin kun esikoosen äitiysloma(vanhempainvapaa) loppuu.. vähän jännittää kuinka hyvin ehtinyt vuodessa unohtaa asiat kun vastuu on töissä suuri, vuosi sitten jouduin jäämään saikulle reilu kk ennen äitiyslomaa kun työ stressas ja verenpaineet oli korkealla eikä mahdollisuutta "kevyempiin" hommiin ole. Eikä nytkään voi taata etukäteen pysyvänsä seuraavat 8 vkoa hyvässä kunnossa ennenku loma alkaa. toisaalta kiva saada rytmiä päiviin mutta vähän vaivaa mieltä ja omaatuntoa viedä 9kk hoitoon..tosiasia on ettei vaan pärjää pelkällä hoitovapaan 270€lla asuntolainan kanssa jos ei halua lyhennysvapaata missä korot on siltikin jo ylipuolet tuostakin summasta

 

Mulla neuvolassa kans tänää hb 112 ja sain rautalisän. Esikosta ei tarvinnu mitää. Kyllä ärsyttää tämäkin vaiva.

Töissä tarttis tosiaan jaksaa, mun vielä jouluun asti kun nyt vasta vk23 menossa. Pelkän olotilan vuoksi ei saa enkä kehtaa hakea sairaslomaa. Pitäs olla joku paikka kunnol kipee tms. Nyt sain tän viikon ja uskon pärjääväni töissä taas ensviikolla.

Melkeen kaikki hankinnat on tehty. Pikkusälä puuttuu vielä vauva potkii nytkin vaikka onkin vaimeempi liikkuja istukan paikastakin johtuen kuin esikoinen.

Onko teillä ollut närästystä ja suonenvetoja? Nyt tuntuu pahenevan itellä kun ollaan yli puolen välin jo matkaa...

 

Kiitos uudesta ketjusta Jäämaanasukki

Tuntuu että maha on kasvanut nyt muutamassa viikossa aivan jäätävää vauhtia ja paino on vihdoinki lähtenyt (jyrkkään) nousuun, ainakin 5 kg tullut koko raskauden aikana. Perhana nyt saa pelätä että eihän vain nouse kilon viikkovauhtia koko loppuraskauden ajan, tässä on kuitenkin vielä hyvät 11 viikkoa aikaa paisua...

Huomenna aamulla sokerirasitukseen, ekastahan pääsin läpi hyvin arvoin joten toivottavasti huomenna sama homma. Jos tällä kertaa ei oksettaisikaan yhtä paljon koska pahoinvoinnit ovat nyt historiaa.

Jalasta meinaa vetää suonta hyvin herkästi, yksi päivä sain kauhean kohtauksen ja se ei vaan loppunut!!! Tai loppui kun mies hieroi koipea, mutta alkoi aina välittömästi uudelleen kun lopetti ja erehdyin liikauttamaan jalkaa. Ärsyttävää.

Pyöräily sujuu kutakuinkin vanhaan malliin ja olen työmatkojen polkemisesta yrittänyt pitää kiinni... kohtalaisella menestyksellä. Kävelylenkit eivät aina luonnistu. En ole vielä saanut oikein kiinni tästä kuviosta, että miksi joskus voin kävellä 3 km ilman ongelmia ja seuraavana päivänä 300 m lähikauppaan ei onnistu ilman päälle jämähtävää supistusta? Ruokailuajat eivät tunnu tähän vaikuttavan... Viikonloppuisin olen käynyt mammajoogassa ja tekee kyllä todella hyvää!

Vähän huolettaa syömiset. Aamupala, välipala ja lounas ovat aina terveellisiä, mutta viime aikoina ovat iltasyömiset lipsuneet pakastepizza ja herkkulinjalle. Jälkeen päin huono omatunto, ei vauvan tarvitsisi sietää tuollaista paskasapuskaa

Töitä vielä reilut kuusi viikkoa ja sitten alkaa mammaloma! Hankinnat alkavat pikkuhiljaa saada lopullista muotoaan. Pinnasänky ja punkka löytyvät, sitteri toimitusta vaille kotona, ja vaatevarasto alkaa näyttää hyvältä. Ollaan koko ajan katseltu käytettyjä vaunuja, mutta taidetaan sittenkin ostaa uudet. Paikallisesta liikkeestä löytyi tosi näppärän oloiset Ora Jet 3 in 1 vaunut+kaukalo, onko kellään kokemuksia? Luultavasti haetaan kyseinen setti pois parin viikon päästä jahka palkat kilahtavat tileille.

Olen tunnistavinani itsessäni jonkinlaista pesänrakennusviettiä; pakkanen täyttyy marjoista ja leivistä, kaappeja on tullut siivoiltua ja kaikkea ylimääräistä heitettyä pois uuden tulokkaan tieltä. Siivoaminen ei ärsytä juuri ollenkaan, päinvastoin. On aika touhukas olo ylipäätään. Itse leipätyö ei kyllä kiinnosta enää paskaakaan, lasken vain päiviä milloin pääsen pois :') Kotona ois vielä niin paljon hommaa ennen vuoden vaihdetta!


Bons & Pikku-Possu 28+2

 

Kiva lukea kirjoituksia!

Mulla ei ole ollut suonenvetoja eikä närästystä. Alkuraskauden pahoinvoinnin yhteydessä närästi. Ei ollut mukavaa..

Täällä kans pesänrakennusvimmaa! Kaappeja oon järkkäillyt ja hieman huonekaluja ollaan yhdessä sijoiteltu uusille paikoille, jotta saatiin "lastenhuoneeseen" pinnis paikoilleen. Työpöytä ja läppäri sinne tosin vielä jää, kun tuskin tuo kyytiläinen heti kaipaa omaa leikkitilaa Ette muuten usko, kuinka oudolta se pinnis näyttää paikoillaan?! Tuntuu, että nyt vasta konkretisoitui se että meille on tosiaan tulossa uus tyyppi asumaan vaatteetkin on pesty ja kaappiin viikattu. Muutamia pikkuhankintoja on vielä tekemättä, mutta ehtiihän tässä. Edelleen pähkäilen tota vauvan pukemista, että mitä mahtaa tarvita päälle. Meillä on sisällä yleensä talvisin viileää kun ei viitsi lämmitystä huudattaa täysillä eikä takkaakaan joka päivä polttaa. Ollaan kyllä varauduttu suurempiin sähkölaskuihin, koska eihän se pieni yhtä viileässä pärjää kuin me. Äitiyspakkaus pitäisi myös tilata.

Enää noin yhdeksän viikkoa äippälomaan ja siitäkin ens viikko syyslomaa. Mihin tää aika menee? Tykkään hirveesti työstäni tällä hetkellä, mitenköhän sitä osaa olla kotona.. Ootteko muuten miettineet kauan aiotte kotona olla lapsen kanssa? Me puhuttiin että alottaisin työt elokuussa -17 eli kun muksu olis 1,5v.

Ens viikolla on sokerirasitus, vähän jännittää.. Sain myös neuvolan sovittua lomaviikolle

Mymmeliini, rv 25 tasan

 

Ainiin tuosta syömisestä vielä.. Mä kanssa syön terveellisesti päivät, mutta iltaisin meinaa lipsua herkuttelun puolelle (jos nyt muutaman keksin tai karkin napostelen jne.). Viikonloput on sit asia erikseen pitäisi kyllä olla sen verran itellä itsehillintää, että jättäisi arkiherkut pois ja söis vasta viikonloppuna. Pelottaa nimittäin että paino nousee paljon eikä siitä pääse eroon millään tai että se vaatii sit niin kovaa työtä eikä vauva-arjelta ehdi/jaksa. Huolettaako muita tälläset vai oonko liian itsekeskeinen? :/ Liikuntaa tulee harrastettua liian vähän ja siitäkin on huono fiilis. En töiden jälkeen yksinkertaisesti jaksa (ja koska mies ei potki mua ylös sohvalta, en saa itse lähdettyä), etenkin nyt kun päivät on venyneet 9-10 tuntisiksi.. Kerran pyöräilin töihin ja maha oli sen verran tiellä, ettei tuntunut mukavalta. Pitäis vaan saada ittensä niille kävelyille tai salille vaikka crossarille polkemaan eikä valitella huonoa fiilistä liikkumattomuudesta tai painonnoususta! Onneksi sentään töissä tulee käveltyä eikä koko aikaa joudu istumaan paikoillaan.

 

Mymmeliini et ole itsekeskeinen, näkisin sen mieluummin niin että ollaan hyvällä asialla kun pelätään liikakiloja ja murehditaan liikkumattomuuden puolesta. Itseäni myös mietityttää, että entä jos ei jaksa/ehdi liikkua tarpeeksi sitten kun lapsi on maailmassa, entä jos olen liian uupunut laittaakseni terveellistä ruokaa koko perheelle? Entä jos osoittaudun surkeaksi mammaksi???

Kaikkea sitä miettii ja kun ei osaa yhtään sanoa etukäteen millaista elämä tulee olemaan. Omakohtaista kokemusta ei ole ja niillä joilla on, pelottelevat kuinka et ehdi ja jaksa mitään ylimääräistä. Ehkä tämä on kokemattoman puhetta, mutta en suostu nielemään tuollaisia väitteitä noin vain. Pakkohan tätä röllykkää on jossain välissä ehdittävä treenaamaan, en suostu jäämän tämmöiseksi! X)

 

Huomenta päivää! Mul ei ollu esikon jälkeen ongelmia painon tippumisessa niin en osaa pelätä nytkään. Sovimme myös iltoja että pääsin jumpalle mutta pahin aika oli kun poika hoidossa, ite töissä ni ei kyllä huvita montaa iltaa uhrata "itelle". Et kyllä siinä väkisin jäi harrastelut 1-2x viikkoo ja siitäkin poti huonoa omaatuntoa kun halus tietty olla lapsen ja perheen kans. Vapaapäivät tuntuvat entistä tärkeemmiltä! Ja toi "kiire" on nii suhteellista, perheestä ja persoonista riippuvaa sekä siitä millainen vauva on. Uniongelmat, mahd.sairastelut tms. Itse ehdin esikon aikaa hoitaa kaiken mitä piti. Mut ei, et ole paskamutsi jollet ehi tai halua. Meillä poika viihty pienestä asti kun sai auttaa kotitöissä. 1vuotiaskin osaa!

Tulipa romaani hauskaa päivän jatkoo odottajat! Mä ootan nyt sitä kelapakkausta...

 

Ehkä pitääkin kääntää ajatukset siten, että ollaan tosiaan hyvällä asialla, kun halutaan pitää itsestäkin huolta Tosiaan näitä "entä jos..." -kysymyksiä taitaa pyöriä päässä ihan liikaa, kun ei sitä aiempaa kokemusta ole. Tuskin meistä kukaan kuitenkaan osoittautuu surkeaksi äidiksi Tuokin voi pitää paikkaansa, ettei pikkuisen synnyttyä halua jättää sitä hoitoon liikkuakseen/mennäkseen itse omia menoja. Siihenkin saattaa joutua opettelemaan. Vierestä olen nimittäin muutamaa kaveria seurannut ja he suunnittelivat ennen synnytystä, miten aikovat olla ja mennä. No, eipä se ole tainnut ollakaan niin helppoa jättää vauvaa iskän hoidettavaksi Aika näyttää, kuinka itselle käy.

Mä joudun vissiin vielä hetken odottelemaan ä-pakkauksen tilaamista, kun mulla jotenkin kunnan palkanlasku hoitaa ilmoitukset Kelaan ja vasta kun se on tehty (ts. näkyy Kelassa), voin itse hakea pakkausta kelalta. Olis niin jännää saada se jo! Toivottavasti eivät käsittele tukihakemusta kauaa. Mutta viimeistään marraskuun puolivälissä sen pitää olla tehtynä, jotta sen vielä saa.

Mymmeliini

 

Mymmeliini, sä kyselit tossa aiemmin kauanko aiotaan olla kotona. Itse olen vielä töissä, mukavissa vieläpä joista saan kiitosta ja joista nautin. Mut just nyt ei nappais paskan vertaa kun tietää et ne työt loppuu viimeistään jouluna. Esikosta palasin töihin kun hän oli 1v2kk. Kaikki meni hyvin, hoidon aloitus ja töissä oli kivaa mutta myöhemmin on kaduttanut tavallaan et mikä kiire sinne oli. Taloudelliset syyt ei mulla paina. Ainakaan täysin. Joten nyt aion olla just niin kauan kuin haluan ja lapset tarvitsee. En hoppuile. Eli tälläkertaa en suunnittele enkä sano pomolle aikarajoja joiden lähestyessä alkaa se kysely, "millos tulet"...

 

Heippa!

Kiva lukea kuulumisia! Mulla myös hyvin samanlaisia kokemuksia ja tuntemuksia kuin muillakin. Närästystä on, se on kyllä ihan siedettävää, mutta hurjia suonenvetoja pohkeissa ja jalkapohjissa öisin. Tiedän kyllä, että johtunevat liian vähäisestä vedenjuonnista päivisin eli ihan pystyisin itse tilanteeseen vaikuttamaan.

Herkuttelu mulla on aivan mahdotonta. Iltaa kohti kiihtyy syöpöttely muutenkin tekisi mieli vain koko ajan ahtaa suuhun jotain, koska olen töiden takia jatkuvasti niin väsynyt. Itsehillintä ja -kuri siis puuttuu! Painoa tullut kohta jo kymmenen kiloa raskauden alusta. Ylipainoa ei onneksi ennen raskautta ollut. Mutta en myöskään pidä omasta painosta huolehtimista mitenkään itsekkäänä, päinvastoin terveenä, mutta ei siihen ihan oman hyvinvoinnin vuoksi kannata liikaa huolta uhrata. Tämän kun muistaisin itsekin.

Nyt on viimeinen viikko tuonut tullessaan lamauttavaa selkäkipua, saa nähdä kuinka kauan töissä pärjään ilman sairaslomaa. Tähän mennessä ei ole vielä tarvinnut sitä hakea, mistä olen kyllä tosi yllättynyt ja tyytyväinen. Vaikka tämä ei tosiaan mikään kilpailu snekään suhteen saa olla, kukin meistä ajattelee omaa ja pikkuisensa parasta! <3 Liikaa ei kannata yrittää rehkiä eikä olla sankarillinen, siitä ei mitalilla palkita.

Mulla muuten laskettu aika hieman vaihtunut, oon unohtanut päivitää. 18.1. on siis paikkansa pitävä aika.

Odessa rv 25+6

 

Niin ja lisäyksenä vielä, että mitenkään tarkkaan en ole töihin paluuta suunnitellut, mutta taloudelliselta kannalta taitaa olla mahdotonta kovin pitkään olla kotona, kun molemmat olemme huonopalkkaisissa töissä. Kokonainen vuosikin olisi jo aivan ihana, mutta saa nähdä onnistuuko..

 

Täälä töihin palattu ja ihan jees fiilis
Tulevaa äitiyslomaakin on vähän mietitty kun nyt jouduin palaamaan töihin heti kun vanhempainrahakausi loppui kun molemmat huonopalkkaisessa työssä eikä pelkkä isännän palkka riitä hyvin (1100€/kk) kattamaan kuluja varsinkin kun talvi ja joulu tulossa ja meillä työnantaja ottaa tarkasti ylös päivämäärät milloin vanhempainrahakausi loppuu ja pitää hyvis ajoissa tietää miten menee töihin. Lottovoittoa odotellessa että sais olla kauemmin kotona
Kiva kuulla että samanapäivänä laskettuaika kuin tääläkin

 

Huomenta!
Sokerirasitusta pukkaa.. Oli itseasiassa ihan hyvää se juotava litku nyt jännään tuleeko huono olo vai ei. Labratäti varoitteli, että niin saattaa käydä tai että tulee kova väsymys... On tää aikamoista odottelua! Toivottavasti tulokset on ok.

Perjantaina olis taas neuvolakin. Täytyy siellä kyllä viimeistään varata aikaa lääkärille, kun toi ylävatsa on sen verran arka. Varmaan liittyy ihan vaan vatsan kasvuun, mutta välillä tuntuu että joku viiltelis puukolla tosta rinnan alta ja iho on ihan kosketusarka myös. Aiemmin oli näin vaan iltaisin, mutta nyt melkeenpä jatkuvasti :/ Ajattelin että parempi ehkä sit kuitenkin käydä lääkärillä, vaikka mulla sinne meno on aika isolla kynnyksellä. Ja kuten tuolla aiemmin sanottiin, ehkäpä se tässä tilanteessa on ihan fiksua kuunnella kehoaan

Mymmeliini, rv 25+6

 

Mä pääsen huomenna ylimääräseen kontrolliin ultraan! toivottavasti kaikki edelleen hyvin. Aion myös kysellä näistä si- kivuista, supistuksista ja töistä. Saikkua en hae mutta en oikein silti tajua täällä joidenkin lääkäreiden tiukkuutta sairaslomien kirjoittamisen suhteen. Siis missä menee se kivun tai edes harmillisen olon raja ettei tarttis kärsiä? Monet oireet on normaalia raskaudessa mutta paljonko oikeesti on siedettävä töissä kun kotona ilta sitten kärvistellään? Itsellä aika korkea työmoraali enkä olis pois turhaan. Ruinaaminen hävettää. Sitten välillä miettii että missä se raja oikeesti menee?

 

Keijunkainen, toivotaan että kaikki ok!

Minulla myös on korkea työmoraali enkä mielelläni ole poissa. Itse en ole joutunut raskauden takia vielä lääkärissä käymään. Nyt kun varaan ajan, en toivo sairauslomaa.. Tämän viikon saan onneksi olla kotona (syysloma) Kerran olen ollut sellasella lääkärillä tosi kovassa flunssassa ilman ääntä ja hän oli tosi nihkeenä kirjottamaan saikkua. Oli pakko sanoa, ettei mun työtä ilman ääntä tehdä ja tämä ei päivässä parane. Tuntui tosi inhottavalta, kun piti "kerjätä" saikkua. Suurimmaksi osaksi täällä kyllä määrätään saikulle helposti ja olen jopa kieltäytynyt joskus pidemmästä lomasta.. Saas nähdä kuinka tämän raskauden kanssa menee. Toivon kovasti, että pystyn käydä töissä mutta eihän siinäkään ole järkeä, että sitten illat kärvistelee kotona. Tuskin sekään on hyväksi sikiölle.

Peukut pystyyn kaikille, että kroppa kestää mukana raskauden loppuun saakka - olo vatsan suhteen tulee nimittäin varmaan muuttumaan kaikilla loppua kohden vaan tukalammaksi

 

Niin ja jee, ei ole tullut pahaa oloa täällä rasituksessa ja kohta vika verikoe! Sit kotiin aamupalalle

 

Huomenta! Kävin siellä ultrassa. Vauva kasvaa ja kaikki rakenteet ym. hyvin eikä verenvuotoa missään enää. Mutta sain sairauslomaa 2viikkoa, ihme! On kyllä niin tuskainen olo ollut iltaisin supistusten kanssa että tarpeeseen tulee! Eikä tarvinnu juurikaan kerjätä.

 

Te joilla on harjoitussuppareita niin miltä ne tuntuu ? Ittellä ei ekas raskaudes ollu minkäänlaisia tuntemuksia ennen synnytystä ja synnytystä käynnisteltiin tuloksetta melkein 2vkoa.nyt kun meni töuhin takaisin on harjoitussupistukset alkanu ja niitä tulee usein, koko alamaha kovettuu ja tuntuu ku sitä vedettäisiin sisälle päin. Pieni toivonkipinä on että tämä tyyppi alkaisi ittekseen syntyä kun sen aika on ettei joudu käynnistykseeen uudestaan

 

Samoin täällä supparit suht kivuttomia itsessään mutta koko vatsa vetää selästä asti niin kireelle ja kramppiin ettei saa oikastua vaikka mieli tekis. Ja jos taas on jo selkä suorana niin sit tekee mieli kyyristyä. Olotila on kiristävä, jomottava ja tukala. Ei varsinaisesti särkyä mut kun on kiristänyt niin onhan se vatsa ihan kosketusarka sitten. Ja muutenkin "kolottaa"... Auttoko epäselvä sepustus?

 

Joo eli samantyylisiä mutta ainakin toistaiseksi ilman särkyjä mites muitten hb on pysyny ? Ittellä tippu 140 - > 115, sitten 5vkon päästä oli 112 ja rautakuurille 2xretafer100mg cvitamiinin kanssa ja nyt 5vkoa käytetty ja hb 109. Hitaasti alkaa vaikuttamaan

 

Mulla 130-140 normisti ja yhtäkkiä oli 112. Söin kaks terkkarist saatua obsidanttia ja oksensin. Viikon pääst olivat pelkäl verilätty kuurilla 121. Terkka epäili jotai infektioo taustalla kun noin nousi viikos. Onneks en ostanu muuta tilalle turhaan. Ja olokin on ehkä jo pirteempi.