~*~ Tammikuun Vauvat 2012 tammikuussa ~*~ <3 MEIDÄN KUU <3

Meille syntyi tiistai keskiviikko välisenä yönä(18.1) klo 1.05 pieni suuri poika, vaakaan tärähti kunnioitettava lukema, 4010g. <3

Käynnistysyrityksestä huolimatta poika päätti pysyä yksiössään, viikkoa myöhemmin alkoi sitten tapahtumaan aivan itsestään. :) Synnytys meni hyvin, ja kaksi päivää synnytyksestä olo on aivan normaali, vain pientä lihaskipua. :)
 
Heipsistä keikkaa vaan täältäkin :)

Hiljaista on ollut täältä päästä kirjoittelu, jotenkin kun on jo tuo vauva liki kuukauden (kauhistus kuinka aika kuluu!!!) niin ei osaa enää samaistua noihin synnytysjänskättelyihin, olkoonkin, että niitä on kiva lukea.

Lisäksi niin ONNITTELUT kaikille vauvautuneille :) ihanaa kun vauvoja syntyy :) itse tosin kateellisena, kun meidän neiti päätti syntyä joulukuussa, oikeasti harmittaa ihan älyttömästi, olisi viikon pidempään kasvanut masussa niin oltaisiin päästy tammikuun puolelle, mutta eipä sille mitään mahda.

Meillä menee loistavasti, vauva syö ja nukkuu :) käytiin neuvolassa kääntymässä ja painoa olikin tullut 300g/vko ja pituuttakin oli kahdessa viikossa tullut 3cm!! Joten eipä tarvitse miettiä, että riittääkö maito vaiko eikö :D Vauva on aivan valtavan ihana, rakastun päivä päivältä pieneen enemmän.

Ja jos jo aiemmin kirjoittelin siitä haikeudesta niin nyt se on iskenyt moukarin lailla tänne, jotenkin se alku, kun neiti joutui tiputukseen ja meidät revittiin erilleen (tänään muuten kirosin kaupassa ollessani eräälle myyjälle asiaa :D siis ihan small talkina niin kerrankin joku ymmärsi kun sanoin, että miten muka voi nukkua kun vauva on jossain osastolla, erossa äidistä!!!) ja se, kuinka huonosti sairaalan henkilökunta kertoi mulle asiasta ja koko asia hoidettiin minun mielestäni aivan päin helvettiä, kun mietinkin hetkiä -ja ekaa vuorokautta synnytyksen jälkeen- meinaa tulla itku, koska se sairaalan toiminta yksinkertaisesti oli kuvottavaa ja vaikka synnytys itsessään oli aivan ihana kokemus niin nuo tapahtumat vain pilasivat koko jutun ja tuntuu, et mun ja vauvan yhteys on pilattu lopullisesti (joo, saa nauraa... mut johonkin tarvii purkaa :D ) nyt tankkaan vauvan läheisyyttä enkä malta hetkeksikään laskea pientä sylistäni ja silti koko ajan tuntuu, että menetin jotain äärettömän arvokasta sairaalassa :(

Mut jotenkin ihan kamalaa, että mä en enää koskaan oo raskaana, en enää milloinkaan saa kokea sitä syntymän ihmettä, sitä tunnetta, kun näkee oman pienen ensimmäistä kertaa. Nää nyt on jotain raskauden jälkeisiä hormoonihöyryjä, mutta kuitenkin :D

Nimikin saatiin pienelle päätettyä ja kerrottiinkin se sitten samantein kaikille, kun oltiin maistraatin paperiin nimi kirjoitettu, eipähän tarvitse enää nimiäisiä miettiä :p

tatomira jälleen kerran äärimmäisen omanapaisena kera ihanan pienen neitokaisen 3vko ja 4pva
 
Katapultti: Olen kohta lähdössä synnärillä käymään. eilen illalla hoksasin itsekin, että ei mitä ihmettä jos se onkin lapsivettä. Ja tämä kohta 6:den lapsen äiti ei sitä tiedä että synnärillä pitäisi käydä tarkistuttamassa Aina lapsivesiepäilykset! No, päätinpä sitten oma-aloitteisesti jättää illalla synnärikeikan väliin ja nukkua makoset yöunet! Ja vasta soittelin ja sanoivat että tulla käymään tarkistuttamassa tilanne tässä aamupäivän aikana, eli kiire ei ole! 24h:n sisällä kun käy, saadaan asia vielä katottua ja mahd alkava tulehdus kuriin!!
Kyselin et pääsenko kotiin vielä jos testi on nega. Kätilö tokas että sen päättää lääkäri! Uiks, eipä kiinnosta tasan nollan vertaa jäädä sinne vielä makoilee ja mittailee tulehdusarvoja ja tuleeko vettä lisää. Mut pakko jäädä jos ei lääkäri näe muuta vaihtoehtoa mahdolliseksi!
KAuhea pelko nostaa päätä taas, että tämä synnytys menee perseelleen, mutta mähän olen jo tunnettu pessimisti ei pety koskaan asenteesta :kieh:

Harmittaa jos joutuvat käynnistämään, olen niiiiiiiiiiiin toivonut luomusynnytystä. Pettynyt olen käynnistykseen ja siihen että mun kroppa ei toimi niinku oon suuresti toivonu ja ajatellu!

ELikkä, illalla luulisin olevani jo viisaampi tästä asiasta. Tuun sit ilmottelee et miten mun kävi, jos ei mtn kuulu niin sille reissulle jäin, joko makaamaan tai synnyttämään! Mul ei oo nettiä kännykässä (joo-joo, on aataminaikanen) joten en pysty sieltäkäsin infoa antaa!

Hyi hiisi että mä oon ihan pelosta kankeana. Epäileekö joku vielä että mulla EI oo sairaalakammoa!???????!! :LOL:

Iseäni :hug: lähden tästä raahautumaan kohti autoa (kun ei ole ketään joka just tällähetkellä halaa, täytyy olla omatoiminen) :LOL:

emakko ja 40+3
 
emakko:hug: ehkä pääsitkin jo synnyttämään, toivottavasti

täällä kaikki muut, eli mies ja molemmat mukulat, nukkuu. Ihanan rauhallista, ajattelin käyttää hyväkseni oman ajan syömällä vähän suklaata ja lukemalla lehtiä :)
 
Onnea anskutin ja tiikerinlilja :flower:

Hiljainen tää palsta on ja koko ajan vaa entistä hiljaisemmaksi käy... itelläkää ei nyt nii kummempia mielen päällä mut tulin vaa onnittelemaan uusia vauvan saaneita! :) Jospa se omaki vuoro tulis joskus!

an-ri 39+3
 
Onnea anskutin ja tiikerinlilja vauvoista ja muutkin keitä en ole ehtinyt onnitella. Tuntuu hassulta nämä kimppaonnittelut kun jokainen vauva on ihan ainutkertaisen ihana ja jokainen synnytys ihan kertalaatuinen.

Tatomira: vauvapuolelle kirjoittelemaan mars!

Mitähän inkalillalle on tapahtunut?!?

Minusta on ihana elää mukana teidän jännityksessä ketkä vielä odottelette. Haikeudella myös itse mietin kyllä sitä että ikinä enää en saa kokea uudelleen odotuksen salaamisen jännitystä, vauvan potkuja masussa, synnytyksen odotusta ja sitä itse syntymän hetkeä.

Synnytyskertomuksen lupasin vielä. Eli tässä tämä:
Lauantaista 14.1. alkaen oli supistellut kipeästi tasaisesti 10 min välein kuitenkin niin että ne eivät voimistuneet tai tihentyneet. La-su välisen yön nukuin huonosti. Su sama jatkui, ja su iltana otin panadolin että pystyisin nukkumaaan. Soitin myös synnärille mutta olivat sitä mieltä että synnytys ei ole vielä käynnissä. Maanantaina 16.1. jälleen sama meno, paitsi että supistukset olivat ehkä aavistuksen kipeämpiä. Kuitenkin edelleen epäsäännöllisesti 8-15 min välein. Ma illalla ajattelin testata loppuisivatko jos otan kuuman suihkun, ei vaikutusta. Yhdeksältä illalla soitin taas synnärille, josta kehotettiin ottamaan panadolia jantulemaan jos siltä tuntuu tarkistuttamaan tilanteen. No, turhaan en halunnut lähteä mutta varmuudeksi soitin lapsenvahdille varoituksen jos vaikka yöllä tulisi lähtö. Esikoinen nukkumaan ja itselle iltapalaa laittamaan. Siinä keittiössä puuhatessa kuitenkin supistukset äkkiä tihenivät ja tulivat selkeän kivuliaiksi, ja totesin että kyllä sittenkin lähden synnärille. Lapsenvahti pääsi nopeasti paikalle ja kymmeneltä oltiin matkalla kohti sairaalaa. Siinä vaiheessa supistukset olivat jo varsin kipeitä, tuntuivat samalta kuin esikoisesta ponnistusvaiheessa mutta kuitenkin niiden välillä oli edelleen selkeä tauko joten pystyin hyvin olemaan. Miehen kanssa naureskeltiinkin kun aina supistuksen aikana mä olin sitä mieltä että synnärille ja äkkiä, mutta niiden väleissä täysin varma että keikka on turha. Manasinkin että varmasti olen auki vaan jonkun 3cm. Matka oli lyhyt ja 22.25 meidät kirjattiin saapuneiksi. Mentiin tutkimushuoneeseen ja kätilö kysyi haluanko että laitetaan ensin käyrille vai tuntuuko sen verran paineen tunnetta että haluan katsoa kohdunsuun tilanteen ensin. Mä ehdotin kohdunsuuta kun painetta tuntui. Kätilö tsekkasi tilanteen, totesi rauhallisesti että olen 9 cm auki jäljellä vain vähän reunaa ja käytännössä valmis synnyttämään. Käyrät jätettiin väliin ja siirryttiin suoraan lähimpään synnytyssaliin. Kyselin kivunlievitystä ponnistusvaiheeseen ja kätilö sanoi että kohdunkaulanpuudutuksen voin saada jos haluan. Halusin ja kätilö alkoi valmistella sen laittamista. Kuitenkin ennenkuin mitään ehdittiintehdä, tuli uusi supistus ja totesin että lääkkeet hiiteen, mä haluan nyt ponnistaa. Ja niin tehtiin. Parin supistuksen aikana, muutamalla ponnistuksella maailmaan syntyi kello 22.56 10 pisteen tyttövauva. Napanuora oli löyhästi kaulan ympärillä mutta siitä ei ollut mitään haittaa. Sain pienen nirhauman, mutta sitä ei tarvinnut edes tikata. Kaiken kaikkiaan siis nopea mutta hallittu synnytys. Vedet menivät vasta ekalla ponnistuksella mikä oli onni, koska jos olisivat menneet vaikka jo kotona olisi vauva voinut syntyä matkalle.

Sellaisia :)
Maka + tyttönen 5 päivää
 
Olipas tänne tipahdellut taas vauvauutisia. Onnea siis paljon Anskutin, niiiiskuneiti, LillaMe, Bassets, tiikerinlilja., felicia ja Maijuli84. :heart: :flower:

emakko Tuleekohan sieltä seuraavaksi vauvauutisia? :)

Ninnatar Jokohan siekin oot tositoimissa?

An-ri ja muut tsemppiä loppumetreille. :hug:

MLM ja Töyhtis 1 kk
 
Onnea kaikille vauvansa saaneille! :flower: Teitä onkin jo vaikka kuinka monta! Taidetaan me edelleen oottelevat olla vähemmistössä.

Oman tilan päivitystä. Laskettu aika oli toissapäivänä, ei mitään merkkejä, että mitään tapahtuisi. Toisaalta olo on mitä mainioin, vauva liikkuu paljon eli ei huolestuta mikään ja vauvaa ei ole ainakaan isoksi veikkailtu, joten mikäs tässä on odotellessa. Välillä vauvan porautuessa alemmaksi tuntuu vähän vihlontaa, joka välillä menee etureisiinkin, mutta ei sen kummempaa. Mitään kivuliaita suppareita en ole bongannut enkä kyllä oikein muunlaisiakaan.

Missäs/miltäs ne oikeat synnytyssupistukset sitten tuntuvat? Selässä? Vatsassa, niin kuin menkkakivut? Huoh, kuinka onnellisen tietämätön sitä vielä voikaan olla...

Mua vähän huolestuttaa tuo, että tunnistaako jos lapsivettä alkaa tihkua hiljakseltaan. Jotenkaan en osaa kuvitella, että vedet menisi silleen hulahtaen kaikki kerralla. Ja kuitenkin olisi tärkeää muistaa, milloin vesiä on alkanut mennä, just tuon tulehdusriskin vuoksi.

Eipä tässä tämän kummempia. Hyvää vkl:n jatkoa! :) Huomenna ulkoilemaan!
 
Tsadaaaa!!! En jääny synnyttämään!!!!!!!!!!!! :LOL:
Ei se ollu testien mukaan ainakaan lapsivettä, mutta ei voi poissulkea. Päästivät kotiin kuitenki, takasi täyty mennä jos kuume nousee tms.
Lääkäri teki roooonskin sisätutkimuksen ja sen jälkeen onkin supistellu ja ahkerasti ja menkkajomo jatkumona päällä. Kaikki laitettu lastenhoitajalle valmiiks, jokseenkin sellainen olo että kohta tulee lähtö- välillä supistelee 5 min välein puoli tuntia, sit 15 min tauko ja taas supistelee 5-10 min välein puoli tuntia ja sitä rataa. Suihkulla pärjätty. Kävelyllä käyny ja levänny, vuoronperään! :)

Jospa ne veet kohta menis, kuten lääkäri ennusti. :D Pääsis toooositoimiin :D

Jännät paikat.
Mä koitan keretä ilmoittaa et koska tulee lähtö ja sen hetken tunnelmia! :wave:

Painoarvio meidan mukulalla muuten 4.2kg, saas nähdä pitääkö paikkaansa ;)

emakko ja 40+3
 
Onnea kaikille vauvansa saaneille! Ja pitkää pinnaa vuoroaan odottaville!

Meille syntyi 16.1. poikavauva, mitat 3740 g ja 50 cm ja pipo 37,5 cm. Kyseessä oli suunniteltu sektio perätilan vuoksi. Eilen päästiin kotiin ja nyt siis opetellaan tätä uutta ihanaa arkea :heart:

Jomi ja poika 5 vrk
 
Onnea tiikerinlilja ja jomi :) Taitaa se ninnatar olla vauvanhaussa :)
Inkalillakin varmaan jo jakautunut.

Tellu Po, se on ihan ihmiskohtaista, toiset tuntee selässä, toiset vatsalla. Itellä tuntu polto tossa navan alla, semmonen veemäinen polte, johon ei tehonnut mikään. Saa nähä miten nyt tuntuu.

(.) Tänne ei ihmeitä, supistelee välillä ja runsaasti tulee valkovuotoa, ei muuta :( Maanantaina ois tosiaan neuvola, saa nähä kumminpäin tuo kaveri on. Tosin silti varmaan käskevät vaan ootella, vaikka ois pt-tilassa.

Onpas emakon lapsosella kokoa :)

Vointeja kaikille :)
 
Viimeksi muokattu:
Pikaisesti ilmoittamaan että meille syntyi suloinen tyttö keskiviikkona 18.1. Rv 40+2, painoa 3670g ja pituutta 50cm <3

Synnytys ei mennyt ihan oppikirjojen mukaan kun ei istukka irronnutkaan joten verta menetin melkosesti :( onneks nyt jo kaikki paremmin :)

tuun paremmalla ajalla kertomaan lisää!!

onnea myös muille vauvan saaneille :heart:

nuhmuliini ja typy 3vrk :heart:
 
Huomenta!

Näin aamutuimaan pikapäivitys sairaalasta :)

Onnea Jomi, Nuhmuliini ja tiikerililja:flower: Ja jos joku unohtui niin onnea myös heille :) Ihania pienokaisia syntynyt maailmaan!

Sairaalaelämän päivitys: Meillä menee päivät lypsäessä ja kahden osaston väliä ravatessa. Vauva tultiin hakemaan vuorokauden iässä vauvojen osastolle nauttimaan antibioottihoidosta, kun hänen tulehdusarvonsa olivat koholla. Samoin äiti nauttii antibiootista tällä hetkellä, koska äidin tulehdusarvot ovat vielä enemmän koholla. Imetys on lähtenyt ihan kohtalaisesti käyntiin, vaikka joudutaankin välillä antamaan oma maito pullosta ja välillä lisämaitoakin. Mutta nyt ku tyttö on vähän piristynyt lääkkeitten voimalla, niin hän selkeästi hamuaa rintaakin enemmän. Rintakumin kanssa mentiin eilen jo yksi syöttö niin, että lisämaitoa ei ehkä sittenkään olisi tarvinnut antaa.

Tellu Po Itse pohdin ihan samaa torstaina, että mistähän näistä supistuksista tietää, että tosi on kyseessä. Mutta kyllä sen sitten jossain vaiheessa vaan tiesi, että NYT sinne sairaalaan on päästävä. Mulla tuntui alkuun vaan selän puolella sellaista menkkamaista kipua x3 ja jossain vaiheessa se sitten siirtyi tuntumaan alavatsallekin. Oikeastaan koko synnytyksen aikana (se mitä siitä muistan :D) ei supistuskipu siirtynyt alavatsalta ylemmäs.

Synnytyskertomusta en nyt pysty vielä kirjoittamaan, koska aikajana on aivan hämärän peitossa. Olin aikas pöllyissä ensin kipujen ja sitten ilokaasun takia :) Mutta eiköhän se aikajanakin sieltä vielä selviä kun pääsee katsomaan synnytyskertomusta.

Nyt aamupalan kimppuun ja sitten vauvan aamusyötölle!

Anskutin ja Neiti S 2 vrk
 
Jomille, tiikerinliljalle ja nuhmuliinille onnitteluni ja muillekin jos jäänyt onnittelematta :flower:

Meillä ei mitään merkkejä yhtään mihinkään suuntaan. Ei supistuksen supistusta tai mitään muutakaan... neuvolakin on sovittu vielä ensi tiistaille ja ihan varmaan mennään sinne asti. Toivoin jo että neiti syntyis niin pääsis tästä välivaiheesta kun vaan ootellaan ja jumitetaan... Mutta katsotaan miten pitkälle mennään.

Mimsy & Mini 39+4
 
Poikani syntyi 14.1. klo 18.08 rv 39+1, painoa 3715g ja pituutta 50cm

Eli se niistä ultramittauksista :LOL:

Heti alkuseltaan pyytelen anteeksi hiljaisuutta ja katoamista, mutta... meidän tietokoneen virtajohto meni poikki!!!! Kele että on kyrsinyt.

Tokaksi suuren suuret onnittelut kaikille vaavelinsa noutaneille ja tsemitykset loppuvaiheisiin masukkaille :)

Synnytyskertomusta...tää on suoraan kopioitu aikoinee päivineen kätilön hoitotyön kirjaamispaperista...

13.01.2012 klo 10.13
Uudelleensynnyttäjä, tulee lapsivedenmenoepäilyn takia klo 09. Vetistä vaaleanpunaista vuotoa tullut klo 06-07, sen jälkeen side kuiva. Epäsäännöllistä supistelua.
Vointi hyvä. RR ok. Pissa puhdas. Lääkäri tekee promtestin, se heikolla viivalla positiivinen, lapsivettä ei näy tutkittaessa. Uä ok, painoarvio 4,1kg. Siirtyy osastolle odottelemaan käynnistymistä.
(Sit myö ooteltiin, käveltiin, rampattiin ja taas rampattiin. Eikä mitään vaikutusta.)

14.01.2012 klo 10.30
Monisynnyttäjä-äiti, tulee solta lvedenmenon takia, mennyt eilen klo 06. Korkea vedenmeno. Labrat ja lämpö ok. Tipalle. ksuu auki 2cm, cervixiä 2cm.
Äiti erittäin jännittynyt, kertoo nyt jännittävänsä synnytyskipua jota ei aiemmin ole jännittänyt. Kerrotaan kivunlievityksestä. Äiti haluaisi mahd. paljon liikkua.
klo 10.45 laitetaan oksitosiinitippa ja ctg. Äiti nousee keinuttelemaan. Saa lounaan.
klo 11.45 käyrällä piirtyy supistuksia, äiti ei tunne niitä. Lisätään tippaa, ei tunne supistuksia.
klo 12.30 äiti haluaa kävellä, otetaan käyrä pois.
klo 13.30 äiti käy vessassa, saa pissattua. Laitetaan käyrälle ja antibiootti tippumaan. Tutkitaan ksuu tilanne. Auki väljästi 2 sormelle, cervixiä 1cm, pää liikkuvana, paljon vettä, äiti ei voi olla sängyssä, seisoskelee vuoteen vierellä.

14.01.2012 klo 14.00
äiti kertoo nyt tuntevansa supistukset
klo 15 lääk. tutkii, ksuu auki 3cm cervixiä 1,5cm, kalvojen puhkaisu, klö pitää funduksesta kiinni, runsaasti hyvänväristä vettä tulee. iu piuha sikiöön. Äiti ei halua supistusanturia painamaan. Isä katsoo supistuksien välit, oksitosiinitippa minimiin.
klo 15.15 äiti tuntee supistukset paremminkin paineentunteena.
klo 15.40 supistelee 5min välein.
klo 15.50 supistukset kipeytyvät, tutkitaan ksuu, auki 4cm, paksu reuna. Tilataan spinaali.
klo 16.07 spinaali. Käännytään vähän ajan päästä toiselle kyljelle.
klo 16.20 puudutus auttaa jonkin verran.
klo 16.50 äiti kivuton ja tyytyväinen.
klo 17.05 ksuu 5cm, pissaa tulee tutkittaessa itsestään. Lisätään oks. tippaa.
klo 17.45 äiti alkaa tuntea jonkin verran supistuksia, ei vielä kipulääkkeen tarvetta.
Antibiootti tippumaan.
klo 18.00 isä soittaa kelloa, äiti tuntee kovaa kipua. Uskoo vauvan syntyvän.
klo 18.05 Tutkitaan. Täysin auki. Aletaan työntää. Kahdella työnnöllä syntyy pirteä poika, joka jää heti ihokontaktiin. Istukka irtoaa itsekseen heti, ei ompeleita eikä nirhaumia.

Sellainen oli synnytys kätilön vinkkelistä.

Onnellisena voin todeta, että Luojalle kiitos, se on ohi :) Minun vauvaurani ja viimeinen raskauteni. Synnytys oli ihan ok, tosin pelkäsin tipalle joutumista ihan sikana. Vauva on tietysti yhtä ihana kuin kaikilla muillakin. Hieman masuvaivaa tuntuu pojalla olevan, mutta ei mitään pahempaa. Välillä pääsen nukkumaan vasta aamukuudelta, viime yönä pääsin jo klo 02!!! Retale... hmmm... enemmän ja vähemmän koko viikon ollut milloin missäkin, itse en oikein yhtään oo ehtinyt vauvaan keskittyä, kun huushollin pyörittämiseen ja isompiin lapsiin tuntuu hukkuvan kaikki aika. Juurikin tässä totesin, että Retale on muuttunut oudoksi. Siitä on tullut itsekeskeinen, hyödytön, valittava ja ajattelukyvytön röntti. Illalla pieni keskustelu edessä, lopputulemana saattaa olla pesäero, mutta... Ihan tarpeeksi mulla tässä on hoidettavana näitä muksuja, ei oikein houkuta alkaa hoitamaan 43-vuotiasta miehen puolikasta ja hänen alkoholiongelmaansa.

Tosiaan, meillä meni läppiksen virtajohto poikki, ja tämänkin veli lainasi täksi hetkeksi... Uuden saan sitten kun joskus pääsen täältä asioille. Eli hyvin todennäköistä, ettei minusta enää täällä kuulu :(

Kai se on kiiteltävä tässä kohtaa kaikkia Ihanaisia jaetusta raskausmatkasta, olitte minulle suuri voima niin hyvässä kuin pahassakin. Kiitos :flower: Teille kaikille toivon ihanaa vauva-aikaa ja rakkautta ja rauhaa elämiinne.

Inkalilla ja öttiäinen 8 vrk :heart:
 
:flower: Onnea, onnea kaikki vauvaantuneet :flower:
Onnittelujen lisäksi inkalillalle voimia:hug:

Mulla herrrmot melko kireällä, odottavan aika ON pitkä. Aamulla supisteli tunnin ajan hyvinkin kipeästi ja sitten ne loppuivat kuin seinään, huoh :mad:

Mukavaa vaali-iltaa kaikille:wave:
 
Onnea Anskutin, nuhmuliini ja inkalilla :) Vieläkö joku kauris ilmoittautuu vai oisko tulevat jo vesimiehiä? :)

(.) Eilisestä illasta supisteli koko yön ilkeestä ja tuo vaaveli tuolla myöri ihan tuhottomasti, heräilin n. tunnin välein ja oli aika tukala nukkua.. Tänään ollut samaa, mutta ei noin tiheään. Huomenna saa kuulla miten päin tuo taas on. Mitähän sitten tapahtuu, jos se on taas perätilassa?

t. Neiti10 ja poks 40+0
 
Pikainen ilmoittautuminen, vauva itkeskelee.

Eli meille syntyi ihana poikavauva torstaina 19.1. Kokoa 3,7 kg ja 52 cm. Myöhemmin lisää, jos imettämiseltä ja hyssyttämiseltä ehtii :).

t. Meelia, onnellinen ja väsynyt äiti
 
Inkallilla ja Meelia onnea!

Meillä ei siis niin mitään merkkiä mihinkään. Huoh, no istuskelen sitten katselemassa vaalivalvojaisia ja mussuttamassa kaikkea kivaa pientä. Ehkä jo ensi viikon aikana.
 
Onnea kaikille vauvautuneille :flower:

Itse en ole jaksanut kirjoitella juuri mitään- ensimmäinen synnytykseni josta olen järkyttynyt.
Itse synnytys, tosi kovien kipujen jatkuttua lähes vrk jälkeen kun vihdoin pääsin saliin kaikki kävi tosi tosi nopeasti. 1 h 15 min oksitosiinitipan laiton jälkeen vauva oli maailmassa. Spinaali ehdittiin just ja just laittaa, mutta ei ehtinyt oikein vielä vaikuttaa. Ponnistusvaihe oli 5 min vain sen takia, että kun pää oli ulkona jouduin odottamaan että ilmatiet ym. saatiin putsattua koska lapsivesi oli vihreää. Vauva syntyi äärettömän helposti kahdella ponnistuksella.

Vauvan napanuorassa oli kuitenkin ihan oikea solmu ja oli paljon enkeleitä matkassa että napanuora on toiminut. Pikkuinen joutui vähäksi aikaa happi- ja lämpökaappiin ja lääkärintarkastukseen, mutta se oli vain varotoimenpide. Kätilökin meinasi, että pieni oli vain järkyttynyt syöksysynnytyksestä.

Yhtään tikkiä ei tarvittu eikä edes nirhaumia tullut, mutta kohdunlaskeuma on paha :(
Kohtu tulee ulostaessa ja lapsia nostaessa osittain ulos :'(
Pelottaa ja huolettaa todella ja meinaan mennä ens viikolla gynelle juttelemaan asiasta.

Vauva voi hyvin, mutta on kovasti masuvaivainen. Viime yö oli helpompi, mutta kaksi edellistä yötä on mennyt siten, että ollaan saatu nukutta ekan kerran viiden aikaan. Sääliksi käy pientä. Kakkiminen tuntuu sattuvan eniten ja sitä tapahtuu ainakin 10 krt/vrk, enimmäkseen öisin.

Anteeksi murheiden vuodatus

Bassets ja poika 5 vrk
 
Onnea jomi, nuhmuliini ja inkalilla!! :flower::flower::flower:

Itselleppä ei kummempia edelleenkää... just neuvolasta kotiuduin. mut tuun sitteki kirjoittaa neukkakuulumiset paremmalla ajalla ku esikoinen jsut heräs!

an-ri 39+5
 
Huomenta.

Onnittelut vielä kaikille muille vauvan saaneille! :flower:

Ja tsemppiä teille, jotka vielä odottelette! Ihan hassulta kyllä tuntui sitten kun vauva oli sylissä ja tajusi, että se piiitkä odottaminen on tosiaankin päättynyt.

Vauva päätti ryhtyä nukkumaan pidemmän pätkän nyt, kun minä en enää yritäkään nukkua. Koko yö meni imettäessä tunnin välein, mutta onneksi nukahdin imetysten väleissä. Alkuun kun oli nukahtamisvaikeuksiakin. Yritän nyt kirjoittaa jotain ennen kuin taas kutsu kuuluu.

Bassets, todettiinko sinulla kohdunlaskeuma synnytyksen jälkeen? Minulla nimittäin esikoisen jälkeen sanottiin, että riski on (mutta ei siis todettu sitä) ja silloin tuntui ihan kävellessäkin, että kohtu tulee ulos. Ponnistusvaihe oli aika raju. En olisi varmasti edes voinut nostella isompia lapsia. Minä aloitin sitten ohjeen mukaan heti lantionpohjanlihasten treenauksen (aluksihan se kannattaa tehdä selällään tai vielä niin että nostaa takapuolenkin vielä ilmaan). Sen jälkeen olen yrittänyt muistaa jatkuvasti tehdä pientä treeniä eikä ongelmia ole ollut. Ekan synnytyksen jälkeen meni kauan, ennenkuin alkoi tuntua lähellekään normaalilta. Nyt taas on jo tässä vaiheessa kohtuullisen "normaali" olo. Toki kannattaa käydä tarkistuttamassa, mutta ajattelin, että jos tästä jotain toivoa saisi :hug:.

Synnytyksestä tämän verran tarinaa: melko säännöllisiä supistuksia tuli pitkään lievästi kipeinä. N. 8 tuntia ennen vauvan syntymää ne alkoivat selvästi kipeytyä ja voimistua ja sen jälkeen homma eteni kuin juna (tosin ei VR:n tyyliin :p). Eli supistusten väli lyheni ja kivut kovenivat koko ajan. Sairaalaan mennessä supistuksia tuli jo muutaman minuutin välein (meillä ei ole pitkä matka, niin uskalsin odotella...). Kanava oli kokonaan hävinnyt ja kohdunsuu auki 3 cm. Saliin kun päästiin, niin supistukset alkoivat tuntua jo aika hurjilta. Jonkin aikaa sinnittelin ja sitten laitettiin spinaali, kun avautuminen eteni vauhdilla. Vauva syntyi reilun tunnin jälkeen spinaalin laitosta ja ponnistaminen oli tosi hyvä kokemus aiempaan verrattuna. Meillä oli kans aivan huippu kätilö, ihan sen ansiota, että kaikki sujui niin hyvin. Minä kun olin vähän pihalla niiden puudutusten suhteen, kun en ollut ollenkaan ajatellut mitään ja olin jo niin kipeä siinä vaiheessa. Mutta tosi hyvin siis meni synnytys.

Ja vauva on aivan ihana, miten se oma lapsi voikin olla jotakin niin suloista :heart:.

Mielialat heittelee, siihen kannattaa ensimmäistä synnyttävien varautua. Ettei säikähdä, jos muuttuu yhtäkkiä kovin itkuiseksi tai alkaa ahdistamaan tai pelottamaan ties mikä.

Kiitän omasta puolestani tässä vaiheessa teitä kaikkia! En ole mikään erityisen aktiivinen ollut, mutta on ollut tosi mukava seurata tätä palstaa ja olla jollain tasolla mukana koko raskauden ajan.

t. Meelia ja pikkumies 4 vrk.
 
Moikka.

Sivusta seuranneena koko tammikuisten odotusajan, tulen nyt sorkkimaan pinoonne. Onnea minunkin puolesta vauvoista, nauttikaa vauvan tuoksusta! Itselläni myös jo nyt tammikuussa syntynyt poika, kolmas ihanainen meidän perheessä. ;)

Bassets, onnea vauvasta sinullekin! Sulla on myös tullut laskeumavaivaa? Inhaa. Täällä kärsitään samasta. Millon sulla ekan kerran tuli laskeuma? Miten oot sen kanssa pärjännyt? Mä sain osakseni ekan jälkeen kyseisen vaiva, kun ykkönen roikkui tosi pitkään tosi alhaalla. Lantionpohjan jumpalla ja ft:lla pärjännyt, mutta uusi raskaus aina tehnyt tuhoaan uudelleen.. Inhaa. Oot eka, johon törmään, joka on joutunut saman mummovaivan kiusaamaksi. Tsempit. Olisin kiinnostunut kuulemaan kokemuksia ja jakamaan mahdollisia vinkkejä..

:)
 
  • Tykkää
Reactions: Jul
ONNEA ANSKUTIN,TIIKERINLILJA,JOMI,NUHMULIINI80,INKALILLA,MEELIA:flower:

lnkalilla,toivottavasti pääset ja kerkiät joskus vielä kuulumisia kirjotella tonne vauvapuolelle.Sun jutuille sai välillä niin nauraa,enkä siis tarkota että huonoille jutuille naurasin vaan sulla on todella sanat hallussa ja sitäpaitsi olet yksi niistä jotka on aktiivisesti jaksanut kirjotella.Joka tapauksessa jaksamista arkeen ja voimia minkä päätöksen nyt sitten päätät sen mokoman retaleen kanssa tehdäkin.Mullakin välillä tuntuu että jonkinlainen retale mullakin on,tuntuu hiukkasen pahalta kun ei tuo ukko tunnu tästä vauvasta niin välittävän mutta eihän se toisaalta tätä vauvaa edes halunnut.Vauvantekopuuhiin kyllä olis valmis kunhan minä huolehdin ehkäsystä:headwall: Että pysyköön kaukana musta.

Bassets,toivotaan että sinun tilanne korjaantuu ja saat apua ja neuvoja lääkäristä tai neuvolasta.
 
Meelia ja tammivau: Mulla todettiin kakkosen jälkeen synnärillä, että kohtu on tosi alhaalla ja kehotettiin jumppaamaan. Jonkun verran jumppasinkin, mutta täytyy myöntää että liian laiskasti. Jälkitarkastuksessa kaikki oli kuitenkin OK.
Kakkosestakin synnytys ja varsinkin ponnistuvaihe oli tosi nopea ja raju.

Nyt kolmosesta sama homma. Tosin kätilö totesi, että kohdun suu on emättimen suulla ja huomasin jo sairaalassa ettei kaikki ole ok ja sanoin siitä hoitajalle joka kuittasi asian, ettei sieltä mitään ulos tule. On turvotusta.
No kohtu tai kohdun suu tai mitkä ikinäkään onkaan sieltä kuitenkin työntyy selvänä pallona ulos :(
Terkkarilta tänään kotikäynnillä asiasta kyselin, mutta hän ei osannut sanoa mitään ja ohjasi gynelle.
Eli varsinaisesti ei ole diagnosoitu mitään, mutta käsketty jumppaamaan. Toivottavasti torstaina sitten saisin enemmän tietoa ja ohjeita.

Mikä on ft? Asiasta ei tahdo löytyä mistään mitään tietoa, mutta lohduttavaa että olet pärjännyt vaivan kanssa ja saanut lisää lapsiakin :)
Onko sulla tammivau tullut kohtu ihan ulos asti vai ollut sisällä liian alhaalla?
Onko sulla ollut muuta vaivaa esim. kipuja tms?

Mullahan tuntuu olevan melkein kaikki riskitekijät jotka netistä löysin. Maha ei toimi, peräkkäiset synnytykset (-09, -10 ja nyt 1/12), yliliikkuvat nivelet ja nivelet ei ole palautuneet normaaleiksi lainkaan raskauksien välissä + nopeat ja rajut synnytykset.

mima 73 kiitos tsempistä :) Tulee tarpeeseen.

Bassets ja poika 6 vrk
 

Yhteistyössä