Tapailemani mies pommittelee jatkuvasti soitoin ja tekstiviestein, ahdistaa :O Ahdistaisiko sinua?

Otin sitten härkää sarvista ja sanoin miehelle (taas) että vaikka onkin kuinka mukavaa, että häneltä useita viestejä päivässä tuleekin, niin ihan koko ajan niitä ei kuitenkaan tarvitsisi laittaa. Mies sanoi, että niitä vain tulee laiteltua, kun ikävöi niin kovasti. Ok, ikävöinhän minäkin, mutta koska itse ahdistun liiallisesta viestimäärästä, koetan itse välttää pommittamista ja olen siinä kaiketi onnistunutkin.

Tuo joka asian kyseleminenkin alkaa olla minulle ongelma. Aloitusviestistä tosiaan aika hyvin kävi ilmi, millaisia asioita mies on kysellyt ja kyselee. Eilettäin suorastaan huvitti, kun mies kyseli mitä touhuilen ja totesin, että alan tästä nyt lukemaan jos se nyt lapsilta onnistuu. Kahden minuutin kuluttua mies lähetti viestin jossa kyseli, saanko lukurauhaa. Lukurauhaa, niinpä niin... siinähän se pointti oikeastaan olikin, lukurauhassa. Enpä vastannut mitään. Pommittelu tietysti vain jatkui ja jatkui.

Tänä päivänä touhu on jatkunut entisellään. Mies kyselee tapaamieni ihmisten sanomisia tai mikäli kerron esim. puhuneeni vaikkapa ystäväni/serkkuni kanssa tai tavanneeni jonkun sukulaisen tms., mies kyselee, mitä hän sanoi jne. tosi tarkkaan. Eli jos mainitsen vaikka serkullani olleen ongelmia, niin miehen olisi välttämättä saatava tietää, mitä ongelmia. Jos kuittaan asian lyhyesti sanomalla, että serkulla vaikkapa miesongelmia, niin aina vain tarkemmin pitäisi kertoa. Aiheeseen liittyen saan ainakin kymmenen jatkokysymystä, ennen kuin mies luovuttaa, tyyliin "No mieskö on tehnyt jotain? Mitä se on hölmöillyt? Kerro nyt? Onko se tehnyt jotain pahaa?" jne jne jne. Sama sitten jos kerron ihan vain jutelleeni jonkun kanssa arkipäivisistä asioista, lopputulos on "Mitäs kaverisi tiesi? Mitä sille kuului? Mitäs se oli touhunnut? Mitäs se aikoi tehdä?" jne jne jne.

Ehkä tuo sitten vain on miehen tyyli, mutta ahdistavaa ja raivostuttavaa joka tapauksessa. Olen välillä laittanut puhelimeni ihan suosiolla kiinni - ihan vain siksi, ettei koko ajan tarvitsisi potea ahdistusta saapuvista viesteistä (jotka toki hyppäävät silmille heti, kun puhelimeni avaan uudelleen.)

Mies kyselee myös todella paljon lapsiin liittyvistä asioista. Onhan se hyvä, että lapset ja heidän asiansakin jollain tavoin kiinnostavat - elleivät kiinnostaisi yhtään, niin miten mitään suhdetta voisikaan rakentaa, kuuluvathan he pakettiin - mutta mikä sitten on liikaa? Siis kun tuntuu, että mies kyselee lapsista vähän liikaakin. Ei mulla mitään salattavaa ole, mutta kun tuo miehen käytös tuon pommittelun suhteen on muutenkin vähän tuollaista, niin hieman alkaa jo epäröittämään tässä itseä. Tiedä sitten, olenko vain vainoharhainen... Mutta kun tuntuu, että kiinnostaako miestä nyt ihan oikeasti tyyliin mitä vaatteita, mistä, minkä värisiä ja laisia ja minkä hintaisia ostan lapsilleni? Toki kyselee muuutakin, mutta tästä mies on nyt viimeksi "tentannut". Eri ihmisiähän me ollaan, minä ja mies, mutta itse kysyisin vastaavassa tilanteessa (toinen sanonut ostaneensa lapsille vaatteita) vain, että no ostitkos paljonkin tai että löytyikö kaikki tarpeellinen - ja siinä se.

Kaipa mä nyt vähän seuraan tätä miehen pommittelua, ja alan kohta tekemään ratkaisuja. Kun ei tuo käytös tuosta tunnu muuttuvankaan, niin eipä tätä kovin kauaa jaksa..

 

Lemppasin samantyyppisen miehen 3 vuotta sitten ja se lähettelee edelleen viestejä. Ei enää useita päivässä mutta kumminkin viikoittain. Kas kun sovittiin että ollaan vain kavereita niin nyt sitten kaveripohjalta viestitään. En juurikaan vastaile enkä kerro omista asioistani mutta hän kyllä kertoo omansa.

 

Kyllä mua ahdistaisi tosi paljon. :|

 

Otin sitten härkää sarvista ja sanoin miehelle (taas) että vaikka onkin kuinka mukavaa, että häneltä useita viestejä päivässä tuleekin, niin ihan koko ajan niitä ei kuitenkaan tarvitsisi laittaa.

Käytät aivan liikaa sanoja, kukaan mies ei ymmärrä tuollaista kaartelua. Ongelma ratkeaa kun kerran sanot "älä koskaan enää lähetä viestejä minulle" ja sitten lopetat vastaamisen.

 

Tommonen mies ois mulle sopiva!

 

Huhhuh, kuulostaa mun eksältä, mutta ei ihan täsmää, sillä hänellä on lapsia...

Hän oli kotona "töissä", ja oli aikaa pommittaa mua viesteillä ja puheluilla.

 

... Jäi vastaamatta kysymykseesi: ahdistaisi todella paljon!

 

TODELLA ahdistavaa.

Tuollainen käytös, suoranainen häirintä, ei ole normaalia. Keskiverto ihminen kyllä ymmärtää mikä on sopivaa viestittelyn kohdalla. Todennäköisesti jos juttune jatkuu, tulee ilmi muitakin asioita, joista huomaa, ettei mies ymmärrä mikä on ns. sopivaa. Ei tunnu tuntevan yksityisyyden rajoja.

Mies on siis ripustautuja. Todennäköisesti tuo vaan pahenee ajan kuluessa. Olenpa lukenut täältäkin sellaisia ketjuja, joissa mies soittaa ja viestittää koko ajan puolisonsa ollessa töissä/harrastuksessa/illanvietossa tms. Monesti tuohon liittyy sairaalloinen mustasukkaisuus, omistushalu ja vaatimus saada tietää KAIKKI puolison tekemisistä, sanomisista, kokemuksista ja jopa ajatuksista. Tenttausta ja kyttäystä toisensa perään.

 

Toiset on oikeesti tollasia viestihirviöitä. Mä aina soitan jos on asiaa ja unohdan miltei jos joku on viestin laittanut. Sit on näitä jotka vaan viestittelee, 18 viestiä asiasta joka olis selvinny 2 min puhellulla. Mulla on lapsen kaverin yh-skä, joka haluaa ystävystyä mun kanssa ja se on kauhee viestittelijä. Yhen illan aikana saako antaa mehua, sopiiko et laitan lapsille leffan, tuon kotiin klo 19 jne.. Vaikka kaikki on sovittu jo kerralla lasta vietäessä.

Toiset on nää jotka laittaa viestin, en jaksa näpytellä, yritän soittaa, ei vastata mun minuutin päästä tulee pitkä viesti miks ei ehtiny vastata. AAAARRRRGGGH mä sanon vaan.


Ymmärrän ap sun ahdistuksen ja ärsytyksen täysin! Mä en vaan kertakaikkiaan enää vastaa viesteihin. sorry

 

Kuten huomataan, vika on yhtä paljon ap:ssä kuin miehessä. Normaali-ihminen olis laittanut viestittelylle ja suhteelle stopin heti. "Mukavaa kun viestittelet" -anna mun kaikki kestää...

 

Ap. on kyllä ihan käsittämättömän kärsivällinen. Mies ei vaikuta ihan normaalilta. Tai ehkä hänellä on joku Asperger tms., mikä vaikeuttaa hänen sosiaalisia suhteitaan ja estää häntä ymmärtämästä muiden ajatuksia?

Mutta olipahan ihan mikä hyvänsä: älä ole nössö, vaan sano tyypille suorat sanat.

 

No siis sanoin miehelle sanatarkasti näin:
"On mukavaa saada sinulta viestejä, mutta ei niitä ihan koko ajan tarvitse laittaa. En kerkeä vastaamaan sitä mukaa, kun niitä laittelet, ja liika viestien tulo ahdistaa."

Luulisi, että tuon olisi ymmärtänyt... Mutta kuten näemme, niin näköjään sitten ei. Täytynee sanoa rumemmin. Vielä tosiaan tässä jonkun aikaa katsellaan, en haluaisi heivata miestä ihan vielä tuollaisen asian takia, mutta tosiaan... jos tuo jatkuu, niin tervemenoa silloin

 

Kuulostaa kyllä todella oudolta. Juurikin sairaalloisen mustasukkaiselta, ripustautuvalta ja/tai todella yksinäiseltä. Alkuhuumassa tuon suuntainen käyttäytyminen on aika tavallista, muttei sentään tuossa mittakaavassa! Et edes ole antanut mitään syytä epävarmuuteen tai mustasukkaisuuteen ja olet jopa sanonut asiasta. Jos meinaat jatkaa tapailua niin sano _tiukasti_, ei mies muuten hoksaa. Onko hänellä työtä, harrastuksia, kavereita? Vai miten on aikaa keskittyä vain sinulle viestittelyyn?

 

Huh, kuulostaa ihan kamalalta. :$ Ahdistaisi ihan hirveästi tuollainen pommittaminen, kokisin sen häirintänä jo. Enkä kestäis alkaa suhteeseen ihmisen kanssa, jolla ei tunnu olevan muuta elämää tai kavereita. En pystyisi olemaan jonkun elämän keskipiste tuolla lailla.

 

Todellakin dumppaisin miehen heti. Jos juttunne menee vakavammaksi niin ihan varmasti alkaa ilmenemään sairaalloiseen mustasukkaisuuteen viittaavia juttuja. Esim. haluat lähteä tyttöjen kanssa ulos ja tämä laittaa koko ajan viestiä, jos et vastaa niin tulee sinne baarin pihalle katsomaan onko "kaikki kunnossa". Alkaa tenttaamaan kaikki askeleetkin, kaikki sosialiset kontaktit kenen kanssa juttelit ja mitä, kohta et saa edes moikata naapurin miestä, on vaan niiiiiiin huolestunut sinusta eikä kestäisi jos sinulle kävisi jotain.
Oma ex oli ihan samanlainen, oli alussa todella mukava, osteli tavaroita ja yllärilahjoja, vei syömään, avasi ovet, kantoi kassit ja kehui. Suhteen syventyessä alkoi paljastumaan miehen oikea puoli, meillä ei ollut kummallakaan lapsia. Tekstaili koko ajan ja kyseli kaikkea kenen kanssa juttelen ja mitä minä teen. JOs en vastannut niin saattoi muka vahingossa ajaa siitä ohi missä tiesi kaverini asuvan tai missä sanoin että olemme. Illalla sitten syytti pettämisestä ym. muusta salattavasta kun en vastannut puhelimeen tai viesteihin. Minustakin oli aluksi mukavaa kun kyseli kaikkea ja oli kovin kiinnostunut kaikesta tekemisistäni mutta olisi pitänyt huomata ne varoitusmerkit.
Nyt pääset tästä miehestä vielä eroon mutta jos suhteenne vakavoituu niin voi olla ettet ikinä pääse hänestä eroon. Minulle alkoi lopuksi tulla tappouhkauksia, varasti avaimeni jotta pääsisi asuntooni tarkastamaan sen ettei ole muista miehiä kylässä. ÄLÄ pilaa elämääsi vaan jätä se mies! Vaikka kuinka kaipaat vierellesi arjen jakajaa ja kumppania niin tämä henkilö se ei varmastikkaan ole.

Minulla on kulunut jo yli puolitoista vuotta eikä se vieläkään tajua etten halua hänen kanssaan olla, ei vaan usko suoraa puhetta. Käy ovella koputtelemassa, käy pihalla kattelemassa onko valot päällä ja näkyykö täällä muita ihmisiä, kävi kurkkimassa postiluukusta mitä näkyy jne....

 

Minua jäi mietityttämään että miksi haluaa "lapsellisia" naisia? Jos edelliselläkin oli ollut lapsia ja nyt sinullakin on... Voi olla sattumaa mutta.. Jätä se!

 

Todellakin dumppaisin miehen heti. Jos juttunne menee vakavammaksi niin ihan varmasti alkaa ilmenemään sairaalloiseen mustasukkaisuuteen viittaavia juttuja. Esim. haluat lähteä tyttöjen kanssa ulos ja tämä laittaa koko ajan viestiä, jos et vastaa niin tulee sinne baarin pihalle katsomaan onko "kaikki kunnossa". Alkaa tenttaamaan kaikki askeleetkin, kaikki sosialiset kontaktit kenen kanssa juttelit ja mitä, kohta et saa edes moikata naapurin miestä, on vaan niiiiiiin huolestunut sinusta eikä kestäisi jos sinulle kävisi jotain.
Oma ex oli ihan samanlainen, oli alussa todella mukava, osteli tavaroita ja yllärilahjoja, vei syömään, avasi ovet, kantoi kassit ja kehui. Suhteen syventyessä alkoi paljastumaan miehen oikea puoli, meillä ei ollut kummallakaan lapsia. Tekstaili koko ajan ja kyseli kaikkea kenen kanssa juttelen ja mitä minä teen. JOs en vastannut niin saattoi muka vahingossa ajaa siitä ohi missä tiesi kaverini asuvan tai missä sanoin että olemme. Illalla sitten syytti pettämisestä ym. muusta salattavasta kun en vastannut puhelimeen tai viesteihin. Minustakin oli aluksi mukavaa kun kyseli kaikkea ja oli kovin kiinnostunut kaikesta tekemisistäni mutta olisi pitänyt huomata ne varoitusmerkit.
Nyt pääset tästä miehestä vielä eroon mutta jos suhteenne vakavoituu niin voi olla ettet ikinä pääse hänestä eroon. Minulle alkoi lopuksi tulla tappouhkauksia, varasti avaimeni jotta pääsisi asuntooni tarkastamaan sen ettei ole muista miehiä kylässä. ÄLÄ pilaa elämääsi vaan jätä se mies! Vaikka kuinka kaipaat vierellesi arjen jakajaa ja kumppania niin tämä henkilö se ei varmastikkaan ole.

Minulla on kulunut jo yli puolitoista vuotta eikä se vieläkään tajua etten halua hänen kanssaan olla, ei vaan usko suoraa puhetta. Käy ovella koputtelemassa, käy pihalla kattelemassa onko valot päällä ja näkyykö täällä muita ihmisiä, kävi kurkkimassa postiluukusta mitä näkyy jne....

Ja minähän siis tykkään tästä kommentista tämän opettavaisuuden vuoksi. Kannattaa ottaa neuvosta vaari tai ainakin katsoa mies todella tarkkaan.

 

Todellakin dumppaisin miehen heti. Jos juttunne menee vakavammaksi niin ihan varmasti alkaa ilmenemään sairaalloiseen mustasukkaisuuteen viittaavia juttuja. Esim. haluat lähteä tyttöjen kanssa ulos ja tämä laittaa koko ajan viestiä, jos et vastaa niin tulee sinne baarin pihalle katsomaan onko "kaikki kunnossa". Alkaa tenttaamaan kaikki askeleetkin, kaikki sosialiset kontaktit kenen kanssa juttelit ja mitä, kohta et saa edes moikata naapurin miestä, on vaan niiiiiiin huolestunut sinusta eikä kestäisi jos sinulle kävisi jotain.
Oma ex oli ihan samanlainen, oli alussa todella mukava, osteli tavaroita ja yllärilahjoja, vei syömään, avasi ovet, kantoi kassit ja kehui. Suhteen syventyessä alkoi paljastumaan miehen oikea puoli, meillä ei ollut kummallakaan lapsia. Tekstaili koko ajan ja kyseli kaikkea kenen kanssa juttelen ja mitä minä teen. JOs en vastannut niin saattoi muka vahingossa ajaa siitä ohi missä tiesi kaverini asuvan tai missä sanoin että olemme. Illalla sitten syytti pettämisestä ym. muusta salattavasta kun en vastannut puhelimeen tai viesteihin. Minustakin oli aluksi mukavaa kun kyseli kaikkea ja oli kovin kiinnostunut kaikesta tekemisistäni mutta olisi pitänyt huomata ne varoitusmerkit.
Nyt pääset tästä miehestä vielä eroon mutta jos suhteenne vakavoituu niin voi olla ettet ikinä pääse hänestä eroon. Minulle alkoi lopuksi tulla tappouhkauksia, varasti avaimeni jotta pääsisi asuntooni tarkastamaan sen ettei ole muista miehiä kylässä. ÄLÄ pilaa elämääsi vaan jätä se mies! Vaikka kuinka kaipaat vierellesi arjen jakajaa ja kumppania niin tämä henkilö se ei varmastikkaan ole.

Minulla on kulunut jo yli puolitoista vuotta eikä se vieläkään tajua etten halua hänen kanssaan olla, ei vaan usko suoraa puhetta. Käy ovella koputtelemassa, käy pihalla kattelemassa onko valot päällä ja näkyykö täällä muita ihmisiä, kävi kurkkimassa postiluukusta mitä näkyy jne....

Jatkan vielä..

Alkoi tarkastamaan salaa testivietejä, poisti kännykästäni puhelinumeroita etten voisi tekstailla opiskelukaverilleni joka oli miespuolinen siis. Tarkasti läppäristäni selaushistorian kun oli niin huolestunut ja pelkäsi että olen sotkeentunut johonkin enkä halua hälle kertoa (?!). Tutki s-postini, fb-tilini jne. itse en tiennyt näistä tarkastamisista enkä olisi heti uskonutkaan, sitten vasta tajusin kun hän alkoi kyselemään niistä ja tiesi joitain asioita joita ei voinut tietää muuten kuin lukemalla tekstarit, s-postit ja fb-tilin viestit. Todella ahdistavaa ja pelottavaa.

 

Pommittaminen on vain jatkunut, jatkunut ja jatkunut.

Toissapäivänä mulle nousi korkea kuume, joten luonnollisestikaan en jaksanut istua mikään puhelin kourassa kun oli muutenkin täysi työ lastenhoidossa ja siinä, että saan kaikki heidän perustarpeensa täytettyä, ruuat tehtyä yms. Huono tukiverkosto, joten pakko tehdä, vaikka sitten likemmäksi 40 asteen kuumeessa.

Mies tiesi minun olevan sairas ja huonossa kunnossa, mutta pommitteli silti. Kun en vartin sisällä vastannut hänen viestiinsä, kyseli, että onhan kaikki kunnossa. Tätä vain jatkui, jatkui ja jatkui...

Eilen illalla oloni alkoi kohentua, joten kykenin ajattelemaan muutakin kuin sängyn pohjalla makaamista. Lukaisin miehen lähettämät viestit uudelleen läpi ja kiinnitin huomiota yhteen asiaan; mies on ruvennut käyttämään kysymystensä perässä montaa kysymysmerkkiä. Tyyliin vaikka että mitä ruokaa teitte??? tms. Rupesi huvittamaan. Ja vähän kammottamaankin. Kun tosiaan kyselee suunnilleen ulosteiden väritkin. Ei nyt ihan, mutta melkein...

No, lapset oli jo nukkumassa joten aloinpa sitten itse pommitamaan miestä. Puolen tunnin aikana laitoin monta viestiä, ja ellei mies ollut heti vastaamassa, laitoin uutta. Halusin nähdä, miten hän reagoi - ja suuttuihan hän, tietysti. Mies kysyi, että mitä oikein kyttään häntä ja hänen tekemisiään jolloin kysyin, tajuaako ollenkaan miltä minusta tuntuu, kun koko ajan viestittelee ja pitäisi olla heti vastaamassa, mitään ei voi tehdä rauhassa ihan oikeasti kun koko ajan pitäisi olla puhelin kourassa päivystämässä, tuleeko viestiä tai soittoa. Mies mietti, sanoi ymmärtävänsä ja lupasi hillitä itsensä.

Tänä aamuna homma alkoi kuitenkin alusta, jo kello viiden aikaan (jolloin en edes ollut hereillä). Koko ajan vain viestejä, viestejä, viestejä... Ja suunnilleen on hälyttämässä tänne armeijaa, laivastoa ja ilmavoimia, ellen heti vastaa puheluun tai viestiin. Näin kärjistetysti. Vituttaa.

Laitoinkin tuossa miehelle viestiä yhdeksän jälkeen, että meidän pitäisi tavata ja puhua tästä suhteemme tulevaisuudesta. Mies ei halunnut odottaa ja vaatimalla vaati, että kertoisin asiani viestitse. Niinpä sitten kerroin, että mua on alkanut miehen käytös ahdistamaan siinä määrin että ehkä meidän olisi parempi laittaa kantapäät vastakkain. Kun mies selkeästi odottaa multa sellaista, mitä en pysty tai ole sen puoleen halukaskaan toteuttamaan (=jatkuvasti raportoimassa jokaisesta asiasta) - ja minä taas toivon mieheltä jotain aivan muuta. Mies aneli ja aneli, että voitaisiinko edes laittaa suhde ns. jäähylle ja pitää vaikkapa parin viikon hiljaiseloa, ettei meidän tarvitsisi suhdetta ihan kokonaan lopettaa. Minä sanoin, etten usko noihin ns. hiljaiseloihin, eli joko ollaan yhdessä tai sitten ollaan erikseen. Keskusteltiin ja keskusteltiin, ja lopulta mies suuttui ja karjaisi, että no ollaan erillään sitten, kun ei kerran kelpaa, ei sitten soitella, laitella viestiä tai pidetä mitenkään muutenkaan yhteyttä. Hyvä, ajattelin minä, sillä tuollainen pommittelu on ihan kamalaa...

No eipä siinä sitten mitään, mutta kun tuota hiljaiseloa ehti kestää ihan parikin tuntia, kunnes pommittaminen alkoi uudelleen... Aneluita, vihaisia tekstiviestejä, ei kuitenkaan mitään uhkaavaa. Viestit ovat siis tyyliä "Etkö millään voisi unohtaa aiempaa ja antaa minulle anteeeksi??? Eikö me voida yrittää vielä???" ja "Miksi sä et vastaa??? Onko siellä kaikki kunnossa??? Onko kaikki hyvin kun et vastaa??? Mä alan huolestumaan jo, kun et vastaa mitään???" ja "Ei sitten!!! Eihän sille mitään voi että en kelpaa sulle!!! En voi ymmärtää miksi sä jätit mut niin kymästi!!!" jne. Ärsyttävää, mutta ei onneksi ainakaan toistaiseksi mitään tuon kummempaa.

Tietysti helpointa olisi vaihtaa numeroaan, mutta kun se ei mun mielestä velvollisuuteni ole - vaan miehen velvollisuus on lopettaa pommittaminen. Jollei tämä tästä kummene - niin kuin epäilen - niin mikäs askel nyt otetaan, jotta saadaan mies lopettamaan? Uhataan poliisilla, jonka jälkeen toteutetaan se oikeasti?

 

Et vaan vastaa enää mitään mihinkään ettei se saa bensaa liekkeihin niin sanotusti.

 

Tekis mieli sanoa että tää on provo, niin älyttömältä miehen käytös kuulosta... Mutta jos tää on totta niin hyvä että lemppasit ukon, sehän on ihan mielenvikainen.

 

Kamala mies, kuulostaa jotenkin mielenvikaiselta. Laita sille yksi viesti "Hyvää jatkoa ja älä enää soita tai viestittele mulle". Tän jälkeen älä vastaa mihinkään mitään ja jätä talteen kaikki viestit. Tarvittaessa haet lähestymiskieltoa, jollei ahdistava yhteydenpito lopu.

 

Pommittaminen on vain jatkunut, jatkunut ja jatkunut.

Toissapäivänä mulle nousi korkea kuume, joten luonnollisestikaan en jaksanut istua mikään puhelin kourassa kun oli muutenkin täysi työ lastenhoidossa ja siinä, että saan kaikki heidän perustarpeensa täytettyä, ruuat tehtyä yms. Huono tukiverkosto, joten pakko tehdä, vaikka sitten likemmäksi 40 asteen kuumeessa.

Mies tiesi minun olevan sairas ja huonossa kunnossa, mutta pommitteli silti. Kun en vartin sisällä vastannut hänen viestiinsä, kyseli, että onhan kaikki kunnossa. Tätä vain jatkui, jatkui ja jatkui...

Eilen illalla oloni alkoi kohentua, joten kykenin ajattelemaan muutakin kuin sängyn pohjalla makaamista. Lukaisin miehen lähettämät viestit uudelleen läpi ja kiinnitin huomiota yhteen asiaan; mies on ruvennut käyttämään kysymystensä perässä montaa kysymysmerkkiä. Tyyliin vaikka että mitä ruokaa teitte??? tms. Rupesi huvittamaan. Ja vähän kammottamaankin. Kun tosiaan kyselee suunnilleen ulosteiden väritkin. Ei nyt ihan, mutta melkein...



Ap! Mulla oli aikoinaan yksi sukulainen joka häiriköi viestein ja puheluin tuolla tavalla. Se ei loppunut vaikka uhkasin poliisilla, lähestymiskiellolla ym. Vaihdoin numeroni ja osoitteeni salaiseksi, myös Väestörekisterijärjestelmään tietojen ja osoitteenluovutuskiellon. Olen silti varma, että tämä häirikkö tekee kaikkensa, että saa yhteystietosi jostain. On soitellut jopa työpaikalleni.

Sinun ja lastasi turvallisuuden vuoksi vaihtaisin numeron.

 

Älä missään nimessä ala uhkailemaan poliisilla yms. kun se voi juuri "lyyä bensaa liekkeihin" ja voi saada epävakaan ihmisen innostumaan enemmän. Laita hänelle viesti jotain että :Älä ota mitään yhteyttä enää minuun. Kiitos. Etkä vastaa puheluihin ja viesteihin. Jos olette FB:ssä niin pistä esto niin ettei näe sinua. Jos tulee joku uhakaava viesti niin heti poliisin pakeille. Luultavasti tämä ei jätä sua rauhaan ja jos kerrankin vastaat hänelle, hän luultavasti ajattelee että haluat palata yhteen hänen kanssaan mutta et "uskalla" sanoa sitä kun on lapset ja muut, voi keksiä vaikka mitä syitä oikeuttaakseen yhteydenotot. Varmaan ajattelee että sinä ajattelet ja odotat hänen yhteydenottoaan. Jos alkaa uhkailemaan itsemurhalla yms. niin soita 112/poliisi ym, mutta missään nimessä älä ota mitään yhteyttä häneen. Jos tulee ovelle niin voit soittaa poliisille, jos alka tuntumaan uhkaavalta.

Minulla on sama tilanne entisen kanssa ja tosissaan välillä pelottaa. Kerroinkin tossa yllä. Olisi "mukava" kuulla miten tää etenee, jättääkö sut rauhaan jne.

Mutta siis toivottavasti hän jättää sinut rauhaan

 

Usko otai älä mulla oli sama tilanne. Näin jälkeen päin se lähinnä naurattaa mutta tapasin siis kivan miehen. No ei vielä seurusteltu kuitenkaan eikä siihen koskaan päästykkään. Heti kun mues tiesi mun heräävän alkoi pommitus. "Huomenta, nukuitko hyvin" jos en heti vastannut "????" "Miks et vastaa" "etkö oo hereillä" nuo kaikki siis eri viestejä "joko heräsit" jne niin kauan about 5-10 min välein kunnes vastasin. Sitten kun erehdyin vastaamaan hän pommitti koko ajan. Jos en vastannut HÄN TULI MINUN TYÖPAIKALLENi ! No sanoin itse että et voi tänne tulla mene pois. No hän lähti. Pomonikin sanoin muutaman kiukkuisen sanan. No heti kun oli lähtenyt alkoi taas se pommitus. No sitten kun pääsin töistä vastasin hänen kymmeniin viesteihin (parhaimmillaan 57 viestiä 8h aikana) No sitte illalla jos en jaksanut tavata ja sanoin että menen päiväunille hän tuli minun kotiini. Vitutus oli suuri. Sanoin monta kertaa että lopeta se pommitus. No ei se mitään tajunnut.

Seuraavana päivänä en taaskaan vastannut kun olin töissä. No hän tuli uudestaan työpaikalleni. Silloin mulla kärähti hermot ja sanoin aika tylysti ettei tarvi pommittaa 24/7. No pommitus vain jatkui. Tuli siis kotiini vaikka olin sanonut etten ehdi / jaksa yms tavata.

No jos me sitten tapasimme ja menimme vaikka elokuviin mies tarrautui kiinni. Hän oli koko ajan kiinni minussa. Jos joku toinen mies edes vilkaisi minua hän alkoi pussailemaa jne että varmasti tajuaa että olen varattu.

2Viikon deittailun jälkeen koin kauhean järkytyksen. Mies oli ostanut kihlasormukset ! Siinä kohtaa kaitoin pelin poikki.

Kauheaa se kyllä oli...