Te joilla kotona uhmaikäinen ja vauva!

Eli siis vinkkejä kaipaan,meillä esikoinen 3½-vuotias ja kuopus 10kk ,nyt kun kuopus on lähtenyt liikkeelle on isoveli todella mustasukkainen ja pahat mielessä lähestulkoon koko ajan,uhmaikäkin meneillään ja se tuskin auttaa asiaa,otamme yhteen jatkuvasti ja tunnen itseni riittämättömäksi molemmille lapsille,pienempi vie kuitenkin suurimman osan huomiostani,millä saisin arkemme sujumaan ja esikoisen tuntemaan itsensä tärkeäksi ja rakastetuksi,itselläni on todella paha olo siitä että aina tapellaan,huudetaan jne. rakastan lapsiani mutta tuntuu että esikoiselle on liian vähän minun aikaani,isänsä kanssa hän kyllä touhuaa mutta minun kanssa aivan liian vähän... Miten teillä muilla on saatu arki sujumaan vastaavassa tilanteessa?

 

ehdotan että kun isä tulee kotiin niin teet jotain kahdestaan esikoisen kanssa.

 

Itse yritän touhuta välillä esikoisen kanssa ihan kahdestaan ja otan pojan mukaan esim.ruuan laittoon ja tiskaukseen ja tykkää siitä kovasti =)

 

tuo teksti oli kuin omasta elämästäni paitsi että esikoiseni on hieman omaasi nuorempi..meillä kanssa isoveli kurittaa aina pikku veljeään..aika ajoin myös toosssiii kovakourasesti :/ tönii ja tuppii ja lätkii..huoh..ei oo helppoa.. ei siihen auta meillä ainakaan muu kuin kiellot (ja nekään ei aina) sekä sitten jäähylle vaan

 

Rankkaa varmasti on. Meillä kans uhmaikäinen ja vauva. Tämä uhmaikäinen saa paljon enemmän huomiota kuin vauva, sillä vauvamme on päivisin "helppo". Vaikka annan isommalle suuremman osan ajastani, mulla ei ainakaan se ole auttanut, kismaa on silti koko ajan :/ .Eli olen ajatellut, että en voi enää itseäni syyttää, vaik kuinka kärsivällinen yritän olla, kai se itellään aikanaan ohi menee...