toisia ns. sikiöseuloista kiinni jääneitä?

tuulia: kyllähän toi jeppiksenki tarina oli aikast hurja. sen pohjalta iteki olin tyytyväinen että odottelin lapsivesipunktioon kuitenkin. ja päätöshän on teidän haluatteko asiaa tutkia.
kyllä se oikea ratkaisu varmasti löytyy. :hug:

ihanasti sanoit tuosta toistemme antamasta tuesta. se on kieltämättä ollut aivan korvaamatonta odotusaikana. ilman jeppistä olisin varmaan seonnut..ja myös muita on kiittäminen kaikesta :hug:

nemika+jäbä 6 viikkoa...(painoa pojalla jo 3770g )

 

Kiitos! Tänään olimme Naistenklinikalla ja kävi ilmi, että istukkani on niin matalalla, ettei koepalaa voi ottaa. Vaihtoehtona on lapsivesipunktio juhannusviikolla.
Mietin miksi olo oli niin helpottunut, kuin olisi hammaslääkäriä odottanut ja saanut kuulla hänen sairastuneen.
Ainakin tuli vähän lisäaikaa miettiä haluaako koetta.
Lääkäri ultrasi ja löysi mm. virtsarakon, vatsanpeitteet, sydämen neljä lokeroa. Selkärankaa ei pystytty tarkastamaan. Niskaturvotus oli laskenut 1.9, mutta kuulemma näin kuuluukin käydä tässä vaiheessa, eikä se kerro vielä mitään.
Viisisenttinen pyöri ympäri vikkelästi.
Yritin kysyä kätilöltä mikä on painavin tekijä: ikäni, niskaturvotus vai verikokeen tulokset. Hän sanoi, ettei niitä pysty erittelemään.

 

Onpa mukava kuulla, etta sait parempia tuloksia ja toivoa, Divina! Olen itse nyt jo viikolla 33 taalla Lontoossa ja meilla tosiaan mitattiin lahes 5mm niskaturvotusta tammikuussa. Toivoa ei paljon annettu. Kavin myos hakemassa myohemmin (olin jo istukkatutkimuksen hyvat tulokset saanut ja kaynyt kahdessa sikion sydanultrassa) toisen mielipiteen lapsen mahdollisista kehityshairioista itse sikiotutkimuksen "jumalalta", professori Nicholaidekselta, joka on tamankin niskapoimututkimuksenkin kehittanyt. Asenne oli hyvin samanlainen kuin Cacciatorella (olen tavannut hanet edellisessa raskaudessani), vaikka tosiasia on se, etta niskaturvotus voi merkita kehityshairiota, ei se ole diagnostinen testi ja talla suuntaa-antavalla mittauksella on hyvin korkea "false positive" luku, eli vaaria halytyksia sattuu. Luulen, etta sinun eka mittauskin saattaa olla hyvinkin oikea ja hyva olisikin jos turvotus olisi lahtenyt jo laskuun. Meilla laski parissa paivassa jo eri lukemille. Sanotaan myos, etta tyttosikiot halyttavat useimmin vaaria halytyksia, eli oli kiva kuulla, etta teille tyttoa veikattiin

 

Mielipiteeni on tietty subjektiivinen, koska meilla oli 1:2 riski eli minusta 1:190 on oikein hyva. Minulle laskettiin 35-vuotiaana pelkka ikakohtainen riski jotain 1:220 eli ika meilla tekee tuon riskin jo melkein normaaliksi.

 

Meidän pikku neitonen riskiluvuilla 1:90 näki päivänvalon 30.5. lakettuna päivänä käynnistettiin. Neiti olikin komean kokoinen 4490g ja 56cm. Ihana pieni täydellinen pikku paketti sieltä tuli. :heart:

Alkaa taas itkettäää, kun miettii miten aikoinani pelkäsin et tän pienen menetän. Miten täydellinen hän onkaan ja niin suunnattoman rakas. kyllä noi seulat on niin tuskallisia - mut toisaalta aina ei käy yhtä onnellisesti kuin meillä nyt kävi.

Voimia ja jaksamista kaikille, jotka parhaillaan odottelee tuloksia

jade-julia tsemppiä synnytykseen, ei sullakaan enää montaa viikkoa. :wave:

Merika ja pikkuinen 4pvä :heart:

 

Neiti oli 4990g oliskin ollut ton mitä kirjoitin. :wave:

 

Onnea Merikalle! Hui, kuinka iso teidän neiti oli!
Eipä taitaisi ihan mahtua niihin 42-45 cm vaatteisiin, joita tässä jo meidän pienelle olen esiin kaivanut odottelemaan.

 

merikalle tuhannesti onnea tytöstä! :flower:
onpa toisella ollut hyvin kokoa =)

 

Olen käynyt jo monta viikkoa lukemassa tätä ketjua,mutta en ole saanut mitään kirjoitettua.
Tilanne meillä on se,että np ultrassa sikiöllä oli turvotusta 3.3 mm.ultra oli viikolla 11+4 ja sikiö vastasi viikkoja 12+1,eli oli hiukan isompi.Mulla se riskiraja oli kuulema 2,5mm.
Viime viikon Tiistaina kävin sitten lapsivesipunktiossa,nyt pitäisi vielä parisen viikkoa odotella tuloksia..olo on jotenkin ihan turta.
Mulla on edellisestä liitosta 6 vuotias kehitysvammainen poika,joskaan kehitysvamman syytä ei ole koskaan selvinnyt.Kaikki mahdollinen on tutkittu kromosomeista lähtien.Perinnöllisyys lääkäri sanoi että oireyhtymä pojalla on,mutta mikä..se jää ilmeisesti herran haltuun.
Kromosomeissa ei mitään häikkää,ilmeisesti joku geenimutaatio kyseessä mutta kaikki mahdolliset epäilyt on tällä hetkellä tutkittu eikä mitään selvinnyt.Poika ei aikanaan jäänyt missään seuloissa kiinni ja hyvä niin
Tällä tulevalla vauvalla on kuitenkin eri isä ja jos jotain onkin niin tuskin (tai mistä sitä tietää )
sama vamman aiheuttaja on,kun on eri perimät..

Nyt jos saisin päättää,niin jättäisin koko np ultran väliin,pelkkää turhaa tuskaa tämä on aiheuttanut koko perheelle.Mutta koska nyt tuo turvotus paljastui,niin en halunnut jättää tutkimattakaan..vaikeita asioita,nopeita päätöksiä..aivan kauheaa

Ollaan sen verran puhuttu miehen kanssa,että keskeyttämään ei lähdetä,mikäli lapsella on edes pienetkin elämän edellytykset.Jaksaminen kuitenkin kahden kehitysvammaisen kanssa mietityttää paljon.. :/

 

olen jo useamman illan ja valvotun yön selannut ketjua ja itkenyt pelkoihin ja ikäviin kohtaloihin eläytyen. :'(

Oma tilanne on aloituksesta poikkeava, sillä en ole jäänyt sikiöseuloissa kiinni vaan yllätysraskaus on vasta ensimmäisillä viikoillaan. Meillä on kuitenkin ennestään kaksi vammaista lasta, jotka hekin ovat vielä pieniä ja siksi pelottaa miten sitä jaksaisi kolmannen kanssa. Meillä ei siis ollut tarkoitusta hankkia lisää lapsia vielä useampaan vuoteen, mutta ehkäisy petti ja nyt ollaan vaikean tilanteen edessä. Tiedän että jaksaisimme terveen lapsen kanssa ja tavallaan se toisi myös uskoa tulevaan, voisi tukea näiden erityislastemme kehitystä. Ollaan varmoja että haluamme vielä lisää lapsia, mutta nyt ajankohta on vain väärä.

Jos minulle voitaisiin luvata terve lapsi niin tämä raskaus olisi iloinen yllätys. Me päästään kyllä lapsivesipunktioon tässä raskaudessa, mutta toisaalta se ei kuitenkaan takaa tervettä lasta. Kumpikaan näitä lapsistamme ei olisi jäänyt punktiossa kiinni. Esikoinen siis vammautui synnytyksessä ja kuopuksen kehitysvamman syytä ei ole selvinnyt. Ja mitä enemmän olen tämän ketjun tunnelmia lukenut, sitä vaikeammalta tuntuu ajatus käydä noita seuloja läpi peläten ja ehkä päätyen aborttiin vasta myöhäisillä viikoilla.

Mies sanoi että saan yksin päättää jatkosta, hän tukee minua valinnassani. Itse hän totesi että helpoimmalta tuntuisi hakea nyt jo aborttia sosiaalisin syin ja yrittää uudestaan vasta sitten kun voimia olisi myös vammaiselle lapselle ja vältyttäisiin koko stressiltä. Aluksi ajatus turhasta abortista kauhistutti, mutta viimepäivinä olen alkanut ymmärtämään tuota ajatusta ja tavallaan teidän kauttanne lämmennytkin sille. Aluksi olisin tuntenut itseni hirviö-äidiksi, mutta nyt olen alkanut ymmärtää ettei elämä ole näin mustavalkoista. Joskus sitä joutuu tekemään vaikeita päätöksiä rakkaudesta omaa lasta ja perhettä kohtaan. :heart:

Tämän yön valvottujen tuntien aikana olen tehnyt päätökseni ja muutaman tunnin päästä voin kertoa sen miehelleni. Meidän rakas lapsemme päätyy enkeliksi muiden rakkaiden joukkoon. Nyt koen vahvasti että se on paras ratkaisu koko perheelle. Varmasti tulen monesti miettimään millaista olisi jos meille olisikin syntynyt se terve lapsi, mutta täytyy vain vastapainoksi ajatella että lapsi olisi myös saattanut olla vakavasti sairas tai vammainen. Joskus suurinta rakkautta on luopuminen. :'(

Kaiken epävarmuuden jälkeen olo tuntuu nyt rauhallisemmalta, vaikka lapsesta luopuminen sattuukin. Ainakin tiedän varmasti että tämän ratkaisun myötä lapsemme ei tule ikinä kärsimään, abortti saadaan tehtyä niin aikaisilla viikoilla. Pelkään kuitenkin että mieli muuttuu vielä ennen aamua ja miehen herätessä olen yhtä epävarma kuin aiemmin. Toivon ettei noin käy, vaan tämä tuntuu oikealta vielä huomennakin!

Voimia kaikille näiden vaikeiden asioiden kanssa eläville!! :hug:

 

Kävimme np-ultrassa eilen ja kätilö mittasi niskaturvotuksen olevan 4.1mm, nyt saimme ajan ensi viikolle istukkatutkimukseen. Onko kellään kokemusta kun turvotusta ollut näin paljon,miten loppujen lopuksi kävi? Nenäluu ja kaikki muut rakenteet näyttivät olevan päällisin puolin kunnossa...pelottaa ja huolettaa kovasti.

 

jasuliini: meillä oli sitä turvotusta myös noissa lukemissa maksimissaan. terve poikavauveli on nyt 7 viikon ikäinen kuitenkin n. 80% noillakin turvotuksilla on tervekromosomisia vauvoja. jaksamisia kovasti, tiedän huolen ja tuskan kun elää epätietoisuudessa. toivotaan myös teille hyviä uutisia.

täällävain: voimia kovasti päätökseesi :hug: kieltämättä aika vaikea tilanne varmaan. ja parhaan päätöksen tiedätte te vain itse mikä teille on parasta. :hug:


nemika+jäbä 7viikkoa

 

Minulle soitettiin tänään KYS:stä. Todennäköisyys on 1/30. En oikein tajua.. ultrassa setä totesi, ettei turvotusta enää voi mitata, eikä sillä tiedolla tee tässä vaiheessa mitään.. Ja nyt kuitenkin jäin kiinni seulassa.

Olisiko asialla mitään tekemistä sen kanssa, että multa otettiin verikoe viikolla 9 ja ultra tehtiin viikolla 12+4? Tietysti ikäni (29v) vaikuttaa myös suhdelukuun, mutta silti... koko päivä meni itkiessä. Miksi ne soitti tänään eikä vasta maanantaina.. varasin ajan Terveystalon ultraan, mutta pakko se on perua: maksaa 260e, ei meillä semmoseen ole varaa. Yritän maanantaina saada ajan tähän lähemmäksi yksityiseen ultraan.. se ois noin 80e.

Lapsivesipunktioon on varattu aika 23.6. ja nyt jo pelottaa. Mies on aika sekaisin.. tarvii aikaa.. Nt oli 1,9mm ja lääkärisetä katsoi mitat siten, että pää-perämitta vastaa viikkoja 12+5 ja pipokoko viikkoja 12. Se ääliö ei sanonu mitään.. ei kirjottanu nlakorttiin muutettua la:ta, mutta lähetteeseen oli sit kirjottanut viikkoja olevan vasta 12 eli nyt olis 12+4 vaikka muutoin pitäis olla menkoista laskettuna 13+1. Mihin tässä enää uskoa????

 

nemika: Kiitos rohkaisevista kommenteista. En edes tiedä meidän seerumiseulan tulosta,mitään puhetta ei siitä ollut...sanoivat vaan kun laittoivat lähetteen oys:iin että myös verikoe lähtee ouluun tutkittavaksi..kauankohan tuossa istukkatutkimuksen vastauksessa kestää?

 

Jasuliini:
Meillä sikiöltä mitattiin np ultrassa niskaturvotusta 3,2mm ja sitten äitipolilla viikon päästä lähemmäs 4mm, kaikki muu näytti olevan kunnossa. veriseulan tulokset antoivat riskin 1:10.
Istukkatutkimuksessa vauvallamme todettiin 21-trisomia . Meillä tulokset tuli tasan viikossa istukkatutkimuksesta. Sanoivat kyllä että vähintään 2 viikkoa.
Tiedän huolesi ja hätäsi, ei sitä voi edes sanoin kuvailla miten kovasti on rakkaastaan huolissaan. Pahinta aikaa oli se tulosten odottelu, epätietoisuus. Nyt pieni down poikamme elelee enkeleiden luona. Ikävä häntä on suunnattoman suuri

Tsemppiä teille kaikkiin kokeisin ja toivottavasti teillä käy parempi tuuri. Jaksamisia kovasti!!

 

jasuliini: meillä verikoe oli normaali. pelkästään niskaturvotus oli suuri. toivotaan että saatte hyviä uutisia sieltä. odottaminen on niin raskasta henkisesti ettei sitä tuskaa varmaan ikinä unohda. jaksamisia kovasti :hug: elä menetä toivoasi, suuret on mahdollisuudet terveeseen vauvaan. :hug:

hannikka: sulla on ollu varmasti kovat ajat elettävänä. jaksuja paljon :hug:

 

Osaako kukaan sanoa mitä ensimmäisellä käynnillä naistenklinikalla tutkitaan,jos on veriseulassa jäänyt kiinni? Omituinen kysymys,mutta sain vastauksen kirjeitse ja eilen avasin sen,kun lomilta kotiin palasimme eikä ole mitään hajuakaan koko asiasta.Kuulemma on kohonnut riski,mutta muuta en tiedäkään.
Maanantaina soitan ja kysyn,mutta olisi jotain vastausta kiva saada jo etukäteen.Kuitenkin aika oli annettu jo tulevalle torstaille :/

 

Maarith: Itse sain tuon kirjeen viikko sitten perjantaina ja heti tiistaille oli varattu aika.
Tiistaina oli 13+ 1 viikoilla.
Meillä käytännössä kätilö selitti aika nopeasti kromosomirivistöt ja mahdollisuuden istukkatutkimukseen. Hän kertoi myös verikokeen tulokset. Mutta ne menivät aika nopeasti minulta ohi. Yritin kirjata tuloksia ylös ja hän sanoi, ettei niitä kannata???
Keskustelussa meni varmaan noin 15 minuuttia. Sitten saimme miettiä haluammeko tutkimuksiin. Oli tosi sekava olo. Päädyimme tutkimuksiin. Istukkatutkimuksessa virtsarakko pitää olla täynnä. Lipittelin vettä odotustilan automaatista.
Lääkäri oli tosi ystävällinen ja ultrasi vatsan päältä.
Mutta kuten aikaisemmin kerroinkin, istukka oli alhalla (tai jotain) eikä tutkimuksia voitu tehdä. Lääkäri ultrasi kuitenkin ja katsoi kaiken sen mitä pystyi (vatsanpeitteet, virtsarakon jne). Niskaturvotus mitattiin, se oli laskenut 1.9. (aikaisemmin 2.3) mutta lääkäri sanoi, ettei siitä voi päätellä mitään, turvotuksen pitääkin laskea.
Saimme juhannusviikolle lapsivesipunktioon ajan ja nyt mietimme haluammeko sitä tehdä.
Voit jo puhelimessa kysyä verikokeesi tuloksista ja saada tietää riskiluvun.
Itsestä oli tosi mukavaa, että naistenklinikalla oli mukana kumppani, jos ei olisi päässyt, olisin pyytänyt ystävän.

 

Hei kaikille!

Vihdoin löysin netistä vertaistukea, jota oon kaipaillut pari viikkoa. Meillä oli NT-ultra 22.5, jolloin oli RV 11+2. Pikkuveijari oli kokoa 48mm ja ensin lääkäri mittasi tuloksen 1,4mm ja kertoili, että se on oikein hyvä. Alkoi kuitenkin mittailla uudelleen ja kymmenen seuraavan mittauksen tuloksena oli 2,0-2,2mm, joka lääkärin mukaan oli lievää turvotusta ja ohjasi meidät istukkanäytteelle, joka tehtiin RV 11+6. Tulokset olisi voineet tulla jo viikossa, mutta viikon päästä näytteenotosta kuultiin, että ne oli laitettu viljelyyn eli viime viikkokin meni odotellessa. Meille ei ole osattu yhtään arvioida kuinka kauan siinä vielä menee ja hermostutetaan varmaan sairaalan väki kun soitellaan sinne joka toinen päivä.

Lapsi olisi esikoinen ja todella odotettu. Ollaan käyty läpi lapsettomuushoidot (diagnoosina selittämätön lapsettomuus - sekin vielä ) ja luultiin, että vihdoin päästään tästä koeputkilapsosestamme iloitsemaan, mutta tämä on ollut kaikkea muuta. Kovasti toivottaisiin, että kuultaisiin vihdoin hyviä uutisia (kun koko ajan ollaan oltu noissa vähemmistöprosenteissa) ja saataisiin aloittaa onnellinen odotus ja tulevaisuuden suunnittelu. Tämä on aika hermoja raastavaa kun samalla vatsa kasvaa ja normaalit vaatteet ei enää sovi päälle, joka tietty herättää muissa kysymyksiä, mutta kellekään ei voi oikein kertoa. Niillekin joille ehdittiin jo varhaisultran jälkeen asiasta iloita on täytynyt pitää matalaa profiilia ja vaan todeta, että kattellaan mitä tässä tapahtuu, että raskaus on vielä niin kovin alussa.

Tsemppiä kaikille muille tuskailijoille! Ei kait tässä auta kun yrittää pysyä toiveikkaana, vaikka mieli haluaisikin vähän synkistellä.

nukkis RV 13+6

 

onnea merikalle! teitte sitten pikkuisen vauvan :heart:
itse olen painanut 4800g, joten panitte paremmaksi

täällä on kiirettä pitänyt terassin teon ja ristiäisten kanssa. ja kun viimein alkaisi hulinat halpottaan, ni keli on syvältä.

pitäkää vaan tuloksia odottavat lippu korkealla. seuloissa jää suurin osa kiinni ihan suotta ja vastauksena tulee normaalit kromosomit.
nukkis: mun mielestä nuo turvotukset eivät ole yhtään suuret. täällä sanottiin et 2,6 on normaalin raja. meillä oli 2,1.

täällävain: ei ole helppoa tehdä tuotakaan ratkaisua ja varmasti mietityttää, että voiko olla niin huono tuuri kolmannen kerran peräkkäin. mutta on varmasti raskasta hoitaa kahta sairasta lasta, kun terveidenkin hoitaminen on kovaa työtä. itse tiedätte voimavaranne ja ainahan se tervekin lapsi olisi tuonut lisää hoidettavaa saatikka jos olisi ollut se tooooosi huono tuuri ja taas jotain mennytkin pieleen. nostan teille hattua, kuinka suuren työn jo nyt teette. ehkä aika kolmannelle lapselle tulee sitten myöhemmin; vaikka iltatähtenä.

ja hannikalle edelleen voimia. :hug:

jeppistä ja Minela alias Mökö

 

TäälläVain voimia ja jaksamista sinulle. Päätös on varmasti vaikea ja luopuminen raskasta. Itse sitä kuitenkin tietää mikä perheelle parasta ja mihin omat voimavarat riittävät. :hug:

härkänainen voimia sinullekin. Lapsivesipunktio oli positiivinen kokemus ja siitä saa varmimmat tulokset, jos se yhtään lohduttaa. Itsellä riskiluku oli 1:90 ja verikokeesta taisin jäädä kiinni nt 2,3. Nyt tässä vieressä tuhisee pieni täydellinen tyttönen :heart:

nukkis sullekin voimia, odottavan aika on niin pitkä. :hug:

Kaikille teille, jotka odotatte vastauksia Aina on toivoa, niin kauan kunnes testit toisin osoittavat -sanovat seulat sitten mitä tahansa. Vääriä hälytyksiä tulee paljon paljon enemmän kuin todellisia. Itsellä tosiaan 1:90 -olisin voinnut olla toki se yksi äiti 90:stä, mutta en ollut vaikka sitä niin pelkäsinkin. Tämä pikkuinen nyytti 9pvä on ehkä siksikin jo niin rakas kun hänet pelkäsin moneen kertaan menettäväni. Mutta aina ei käy yhtä hyvä tuuri vaan osa pikkusista vauvanaluista päätyy enkeleiksi -syystä tai toisesta. halaus kikille teille joilla niin on käynnyt :hug:

M ja pikkuinen 9pvä :heart:

 

Jeppistä: joo neiti oli aikast komeen kokonen. Oli siinnä äidillä punnertamista kun pääkin oli vähän vääräs asennos -mut söpöläinen siltä sit tuli. Meillä kans ristiäiset juhannuksen jälkeen -pitäs tehdä kutsut. Kiva nimi tytöllä.

 

merika: on varmaan paikat löystyneet pienen neidin myötä, mutta eikun jumppaamaan... ja uutta putkeen :flower:

 

Hei kaikille

Minäkin olen tätä ketjua jo muutamaan otteeseen lukenut ja ajattelin liittyä joukon jatkoksi.

Kävimme 4.6. niskaturvotus ultrassa, viikoja piti silloin olla varhaisultran mukaan 11+5, mutta pääperämitta antoi iäksi 12+1. Samalla otettiin veriseula ja tänään soittivat tuloksia. Niskaturvotusta ei saatu aivan kunnolla mitattua, useimmissa kuvissa oli 1,9-2,2 mutta sitten saatiin yhdessä kuvassa 2,6, mikä on pikkaisen liikaa ja yhdistettynä verikokeeseen riskiluvuksi tuli 1/10. Vaikka jo etukäteen olin varautunut tuon ultran jälkeen siihen että lapsivesipunktiota odotellaan niin riskiluvun kuuleminen oli kuitenkin shokki.
Istukka on takaseinässä ja muutenkin mieluummin kuitenkin haluan lapsivesipunktion vaikka koetta ja tuloksia joutuukin kauemmin odottamaan.

Ikää minulla on 34 vuotta ja tämä olisi sekä minulle että miehelleni ensimmäinen lapsi. Joulun alla ensimmäinen yritys päätyi kohdunulkoiseksi ja leikkaukseen mille tielle jäi toinen munatorvi. Uudestaan tulin raskaaksi toisesta yrityskierrosta ja oltiin jo onnellisia että onneksi näin helposti. Nyt taas tuntuu että ei oikein onnistu olemaan onnellinen vaikka yrittäisi. Eiköhän aika lapsivesipunktion tuloksia odotellessa mene aika surkeissa merkeissä vaikka kuinka yrittäisi ajatella että tuollakin riskiluvulla on vielä kaikkein todennäköisintä että saamme terveen lapsen.

 

Voimia paljon kaikille, jotka odottavat tutkimuksia tai jo tuloksia! :hug:

Meillä np-ultra oli viikolla 11+5, crl oli silloin 49mm ja turvotusta löytyi 2.1mm. Turvotus oli kätilön mukaan ok, vaikka rajana tuolloin on 2.2mm. Helpottuneena lähdimme kotiin, enkä edes muistanut, että soitto voisi tulla. Kaksi viikkoa ultran jälkeen maailma tuntui romahtavan. Riskiksi saimme 1:60. Ikää minulla vähän päälle 20 v. Kaksi pitkää viikkoa odotimme lapsivesipunktiota ja siitä melkein kolme viikkoa tuloksia. Onneksi tulokset olivat hyviä ja tervettä vauvaa nyt odotellaan rv:lla 20 Ensi viikolla vielä rakenneultra.

Muistakaa, että seuloihin jää kiinni todella paljon vääriä hälytyksiä! Älkää menettäkö toivoa. Elämä voittaa! :heart: