Tuli mieleen noista pikkulasten hukkumisista...

Ymmärrän kyllä, että vahinkoja sattuu, kukaan ei ole täydellinen jne. Mutta sitä en ymmärrä, miten esim. 4-vuotias voi olla vedessä niin, ettei yksikään aikuinen näe kun hän vajoaa veden alle. Oikeesti, mä oon kuvitellut että lapsen taukoamaton vahtiminen rannalla on ihan päivänselvää. Okei, viime kesänä ihan omin silmin totesin, että se ei kaikille ole päivänselvää, mutta kuitenkin

 

niin minäkin olen kuvitellut, että se jatkuva hukkuminen on selvää.. kahdessa sekunnissa jos ottaa puhelimen kassista tai hörppää vesipullosta, ei lapsi vielä pääse täysin hukkumaan, vaan hänet voi rynnätä nostamaan ylös... mä en päästä lapsia rannalla hetkeksikään silmistäni!! en vaan ymmärrä miten vapasti vanhemmat antaa lastensa olla... mulle se 1m/ikävuosi on ollut ihan maksimi!!!

 

Mä nyt en tiedä ollenkaan tosta hukkumistapauksesta, mut jotenkin mä oon aatellut, et kun pienemmät lapset on vedessä, aikuinen on vedessä myös, aivan vierellä, tarttumaetäisyydellä. Kun vanhempi tulee pois vedestä, lapsi tulee myös.

 

Mä näin eilen illalla, että seitsemän maissa uimarannalle tuli perhe - isä, äiti ja kaksi lasta, olisko toinen ollut noin 2v ja toinen pari vuotta vanhempi. Ihan OK, mutta isi kantoi mäyräkoiraa ja muovikassia, jossa oli siidereitä ja pari limupulloa.

Mun mielestä alkoholi & uinti eivät kuulu yhteen, ja jos tuohon yhtälöön lisätään vielä kaksi lasta, niin onhan se melkoista riskinottoa.

 

Ymmärrän kyllä, että vahinkoja sattuu, kukaan ei ole täydellinen jne. Mutta sitä en ymmärrä, miten esim. 4-vuotias voi olla vedessä niin, ettei yksikään aikuinen näe kun hän vajoaa veden alle. Oikeesti, mä oon kuvitellut että lapsen taukoamaton vahtiminen rannalla on ihan päivänselvää. Okei, viime kesänä ihan omin silmin totesin, että se ei kaikille ole päivänselvää, mutta kuitenkin

Mä oon miettinyt ihan samaa Kyllä pitäisi huomata. Onhan nelivuotias aika isokokoinenkin jo. Pahalta tuntuu ajatella, että joidenkin lasten vanhemmat luottaa liikaa siihen, että kyllä lapsi osaa itsekin olla vähän aikaa kun on niin isokin jo

 

minusta kans jos lasten kanssa lähdetään rannalle niin silloin ei tuo alkoholi kuulu mukaan ollenkaan..kuitenkin niin pieniä kuin hieman isompiankin lapsia on vahdittava..meillä uimataitoiset lapset ui pikkasen etäisyyden matkalla,kuitenkin niin et huutamatta voidaan puhua ja näköyhteys on koko ajan..

 

Tästäkin syystä mä vihaan käydä rannalla. Mun esikoinen on jo 9-vuotias ja hyvä uimari ja pysyttelee suht syvällä (jalat ylettyy kuitenkin pohjaan), jotta saa paremmin uitua. Ja sit mä joudun kyttää taaperoa kuin haukka ja kokoajan on paniikki siitä 9-vuotiaasta, kun en voi samalla kytätä sitä! Enkä tosiaan käsitä miten lähtisin rannalle, jos toinen ois just vaiks 2 ja toinen 4!

 

Mä olen ollut yksin rannalla 4 lapsen kanssa, yh:na ei ollut paljon valinnanvaraa - mutta lapsilla oli kaikilla uimaliivi, joka pitää pinnalla, ja pysyin itse koko ajan niin lähellä, että näen kaikki muksut sitä missä olen.
Ei lapsia voi jättää vahtimatta edes kylpyyn kotona, saati sitten uimarannalla.

 

Ja miks sitä rantaa ei oo voitu kattoa mimmonen se on ennenkun sinne mennään uimaan jos vieraampi ranta on. Tarkotan kun oli ollut äkkisyvä.. Ite käyn ainaskin kattomassa rannan ensin ite ennenkun lasken poikaa ollenkaan sinne.

 

Onnettomuudet eivät tule kello kaulassa. Muutama vuosi sitten taisi joku alle kouluikäinen hukkua lähisukulaisen pihalampeen??? Vettä ei ollut paljoakaan, aikuisia oli välittömässä läheisyydessä, mutta kyseistä lasta ei pelastanut mikään. Elämä on. Kaikki me kuolemme joskus. Otan osaa läheisensä menettäneiden suruun.

 

pienille käsivarsi kellukkeet ja valvova aikuinen veteen
3-4 v alkaen kun ymmärtää kunnon rajat ja kuri siihen uintiin että kahlaten syvälle ja rantaan päin uiden
POIS vedestä jos pitää 3 kertaa sanoa
uimaopetusta heti 3-4 vstä uimakouluun ja itse opettaa laittamaan pää veden alle /sukeltamaan on mun mielestä parasta turvaa vanhempien valvonnan ja vastuun lisäksi
tällä meillä on pärjätty vaikka on melkein asuttu kesät järven rannalla / uimassa

 

Minulla on lokakuussa 4 vuotta täyttävä vesipeto ja olen meidän rannan ainut vanhempi joka istuu rantavedessä ja PITÄÄ SILMÄT KOKO AJAN MUKSUSSA. Niin mieluusti katselisin ympärilleni ja katselisin muita uimareita muttta ei. On vahdittava lasta. Olen välillä lapsen kanssa järvessä ja touhutaan mutta välillä istun rantavedessä.

Olen monesti ihmetellyt kun paljon nuoremmat lapset kuin omani on vedessä ja vanhemmat istuu monen metrin pässä vedestä ja makoilevat, puhuvat puhelimeen, syövät tai keskustelevat tiiviisti keskenään. Lapsilla ei ole mitään kellukkeita tai muita härpättimiä

En halua syylistää tai yleistää mutta näin useimmiten näen asioiden olevan.

 

Yksi asia, joka minulla pistää vähän silmään näissä keskusteluissa, on se että hyvin monet korostavat sitä, että kellukkeet on oltava pienillä uimataidottomilla lapsilla. Suurin osa kellukkeista on kuitenkin uimaLELUja, ei hengenpelastusvälineitä. Jotkut vanhemmat varmasti luottavat liikaa siihen, että lapsi ei huku, kun on kellukkeet.

Itse olen opettanut 5-vuotiaalleni, että uimaleluja voi käyttää kun osaa oikeasti uida. On tärkeää oppia uimaan nimenomaan ilman kellukkeita. Uimarenkaan kanssa olen antanut tänä kesänä kellua rannalla niin että aikuinen on kosketusetäisyydellä. Viime talvena tyttä oppi vesipeuhussa sukellusta ja hieman rääpiköimään pinnalla, ensi syksynä menee varsinaiseen uimakouluun.

 

Yksi asia, joka minulla pistää vähän silmään näissä keskusteluissa, on se että hyvin monet korostavat sitä, että kellukkeet on oltava pienillä uimataidottomilla lapsilla. Suurin osa kellukkeista on kuitenkin uimaLELUja, ei hengenpelastusvälineitä. Jotkut vanhemmat varmasti luottavat liikaa siihen, että lapsi ei huku, kun on kellukkeet.

Itse olen opettanut 5-vuotiaalleni, että uimaleluja voi käyttää kun osaa oikeasti uida. On tärkeää oppia uimaan nimenomaan ilman kellukkeita. Uimarenkaan kanssa olen antanut tänä kesänä kellua rannalla niin että aikuinen on kosketusetäisyydellä. Viime talvena tyttä oppi vesipeuhussa sukellusta ja hieman rääpiköimään pinnalla, ensi syksynä menee varsinaiseen uimakouluun.

Lapsi keksii muuten aika nopeasti laittaa kellukkeet jalkoihinsa, kävelläkseen veden päällä. Ainakin minä tein niin. Mietin sen järkevyyttä siinä vaiheessa, kun olin pää vedessä, jalkapohjat pinnalla ja toivoin, että saisin ne irti jaloista.

 

Itse olen nyt sydän syrjällä ollut hellepäivinä nauttimassa rannalla lapsen pulikoinnista. Se on niin ihanaa katseltavaa, samalla niin pelottavaa. Olen aivan lapsen vieressä, kokoajan, silti en voi sulkea täysin sitä ajatusta mielestä, mitä jos jotain sattuu. Vesi on pelottavan voimakas elementti pienelle lapselle, joka ei osaa kertakaikkisen ollenkaan käsittää miten vaarallinen se voi olla.

 

I. Vesi on pelottavan voimakas elementti pienelle lapselle, joka ei osaa kertakaikkisen ollenkaan käsittää miten vaarallinen se voi olla.

Eipä tuota tajua aikuisetkaan - etenkään miehet. Niitä tais hukkua peräti 3 tänä viikonloppuna?

 

Meinasin jo lähettää melko rankkaa tekstiä, mutta pyyhin sen pois ennen lähettämistä. :ashamed:
Kun eihän sitä voi huomisesta tietää, mitä elämässä sattuu, niin en ala itselleni manailemaan...

 

Onnettomuudet eivät tule kello kaulassa. Muutama vuosi sitten taisi joku alle kouluikäinen hukkua lähisukulaisen pihalampeen??? Vettä ei ollut paljoakaan, aikuisia oli välittömässä läheisyydessä, mutta kyseistä lasta ei pelastanut mikään. Elämä on. Kaikki me kuolemme joskus. Otan osaa läheisensä menettäneiden suruun.

No miten tuo on mahdollista jos kerran aikuiset olivat vieressä? Vai katsoiko kuitenkaan sitten kukaan tytön perään, näin maalaisjärjellä ajateltuna jos aikuiset lähellä ja katsovat lasta joka matalassa vedessä niin ei pitäisi hukkua...

Yhä edelleen olen sitä mieltä että jos 4-v hukkuu uimarannalla niin siinä ei voi muuta kuin vanhemmat katsoa peiliin.

 

Onnettomuudet eivät tule kello kaulassa. Muutama vuosi sitten taisi joku alle kouluikäinen hukkua lähisukulaisen pihalampeen??? Vettä ei ollut paljoakaan, aikuisia oli välittömässä läheisyydessä, mutta kyseistä lasta ei pelastanut mikään. Elämä on. Kaikki me kuolemme joskus. Otan osaa läheisensä menettäneiden suruun.

No miten tuo on mahdollista jos kerran aikuiset olivat vieressä? Vai katsoiko kuitenkaan sitten kukaan tytön perään, näin maalaisjärjellä ajateltuna jos aikuiset lähellä ja katsovat lasta joka matalassa vedessä niin ei pitäisi hukkua...

Yhä edelleen olen sitä mieltä että jos 4-v hukkuu uimarannalla niin siinä ei voi muuta kuin vanhemmat katsoa peiliin.

Käsittääkseni lapsi löi päänsä kaatuessaan. Minusta, jos kaikki mahdollinen oli tehty ja pahin tapahtuu, ei kenenkään tarvitse tuntea syyllisyyttä, vaikka ihminen liki väistämättä sellaista tunteekin. Elämätön elämä on pahinta.

 

Tuo ranta ei edes ole äkkisyvä. Kaikki järvet syvenevät jossain vaiheessa tietysti, mutta tämä ranta on pitkälle hyvin matala, joten aika kauas tämä lapsi on päästetty ilman aikuista.

 

Itse olin ihan hermorauniona kun oltiin pari päivää sitten rannalla, jossa vesi syveni melko nopeasti. Kolme lasta (2v, 4v ja 8v) vahdittavana ja siis mies oli myös mukana. Isoin osaa jo uida, joten oli syvemmällä ja kaksi pienempää sitten lähempänä rantaa. Ja itse oltiin siinä rantavedessä vahtimassa. Aurinko paistoi suoraan silmiin ja ranta oli täynnä lapsia, joten omaansa ei meinannut erottaa joukosta. Koko ajan saatiin huudella lähemmäs rantaa, etteivät mene liian syvälle....

 

Mä nyt en tiedä ollenkaan tosta hukkumistapauksesta, mut jotenkin mä oon aatellut, et kun pienemmät lapset on vedessä, aikuinen on vedessä myös, aivan vierellä, tarttumaetäisyydellä. Kun vanhempi tulee pois vedestä, lapsi tulee myös.

Meillä lapsi on aina aikuisen ja rannan välissä. Eli aikuinen syvemmällä kuin lapsi.

 

Meidän 5-vuotias on aina niin lähellä, että ehtii nappaamaan kiinni suurinpiirtein heti kun meinaa kaatua. Ja meilläkin lapsi on aikuisen ja rannan välissä.

 

Mä nyt en tiedä ollenkaan tosta hukkumistapauksesta, mut jotenkin mä oon aatellut, et kun pienemmät lapset on vedessä, aikuinen on vedessä myös, aivan vierellä, tarttumaetäisyydellä. Kun vanhempi tulee pois vedestä, lapsi tulee myös.

näin on, ihan pienet kun eivät pään joutuessa veden alle osaa nousta ylös vaan jäävät siihen. Eivät välttämättä liiku lainkaan joten vaikka rannalta huomaisi että lapsi painuu veden alle, hänet voi olla hankala löytää. Kyllä on oltava ihan vieressä koko ajan.

 

Tosi surullista jotenkin..... en vaan ymmärrä, että miksi tai miten siinä pääs niin käymään....
Enkä nyt tarkoita jeesustella, mutta mulla ois ihan sata varmasti koko elämän kestävä morkkis ja syyllisyys jos itseltä ois oma lapsi hukkunut ja mä en vaan ois huomannut...