Tuli tuosta teurastuskeskustelusta mieleen

Pystytkö sinä tappamaan eläimen

 

Hyönteisiä kyllä, mutta muusta eläinkunnasta vain jotain pieniä, kuten kalat, kotilot, käärmeen, hiiren tms. Muuten en. Tai jos valittavana on, ajanko rusakon yli vai kolarin väistäessäni sitä, niin sillon valitsen kyllä sen rusakon...

 

onnistuu

 

onnistuu

Osuu kyllä mut täytyy olla tosi kylmä ennenku sen nahan otan itelleni.

 

No kai se on pakko jos on nälkä eikä kukaan muu laita elukkaa hengiltä.

Hupitappamista en hyväksy, mutta lajien harvennus on välttämätöntä ja samalla siitä saa hyvää ravintoa. Kaikki vaan metsälle harjoittelemaan metsästystä, se on laji mikä tulisi hallita - tiiä mihin tämä maailma vielä menee! Tarvittavat selviytymistaidot on oltava plakkarissa.

Tapan kyllä vaaraksi olevat eläimet ihan surutta vaikka paljain käsin/kättä pidemmällä jos esim. lapset tai koira on uhattuna tms.

 

Kyllä. Olen katkonut vanhoilta kanoilta kaloja ja kalasaaliini tapan sekä perkaan itse. Tuotantoeläimen tappaminen ja teurastus on tuttua jo pikkutytöstä kun isä oli teurastaja-lihamies. Siis hirvenruho, sika, nauta jne teurastus, paloittelu ja leikkaus onnistuu kyllä.

 

Siis kanojen kauloja

 

Toki kun on syy.

Ruoaksi tai jos eläin kärsii. Tai jos hyökkää mun suojattien kimppuun.

 

Kyllä onnistuu.

 

Pystytkö sinä tappamaan eläimen

Onko tämä joku persuvitsi? Ei sitä homobaarissa ammuskelua voi laittaa vitsiksi

 

Onko tämä joku persuvitsi? Ei sitä homobaarissa ammuskelua voi laittaa vitsiksi

miten homot ja homobaarit ja eläimet liittyy toisiinsa. ei minusta mitenkään

 

Nuorena omistin pienoiskiväärin, harrastin tarkkuusammuntaa ja kerran ollessani hylätyllä hiekkakuopalla ampumassa, näin maalitaulun lähellä pikkulinnun.
Hetken mielijohteesta päätin ampua sitä.
Tähtäsin, osuin ja mennessäni katsomaan laukaisuni tulosta, järkytyin.
Siinä se makasi hengettömänä, nokasta verta valuvana, ikuisesti hiljentyneenä.
En voinut mitään slle, että kyyneleet alkoivat valua silmistäni ja kaduin tekoani välittömästi tehtyäni sen.
Se olikin sitten ensimmäinen ja viimeinen eläin jonka suostuin tappamaan.

 

Nuorena omistin pienoiskiväärin, harrastin tarkkuusammuntaa ja kerran ollessani hylätyllä hiekkakuopalla ampumassa, näin maalitaulun lähellä pikkulinnun.
Hetken mielijohteesta päätin ampua sitä.
Tähtäsin, osuin ja mennessäni katsomaan laukaisuni tulosta, järkytyin.
Siinä se makasi hengettömänä, nokasta verta valuvana, ikuisesti hiljentyneenä.
En voinut mitään slle, että kyyneleet alkoivat valua silmistäni ja kaduin tekoani välittömästi tehtyäni sen.
Se olikin sitten ensimmäinen ja viimeinen eläin jonka suostuin tappamaan.

Tuskin ryhdyit vegaaniksi tapauksen takia?