Mä en tajua mun miestä miksi se mollaa meidän lapsia. Tytöt siis 13 ja 15 vuotiaita.
Esim. tilanne tänään; mies teki remppaa ja pyysi tyttöä (13 v.) tuomaan yhden työkalun. No, tyttö oli lähdössä kaverinsa luokse eikä ehtinyt/viitsinyt hakea sitä johon mies sanoi että "sä oot niin laiska ettei susta koskaan tule mitään ja äitis on opettanut sut tollaseksi" - sanoi siis oikein v ...:llä äänensävyllä. Johon tyttö vastasi kipakkaan tyyliinsä "jos me ollaan niin hirveitä etkä kestä meitä niin mikset lähde pois" ... Mies tähän että "jos joku täältä lähtee niin sinä voit kyllä häipyä". Näin miten tytön silmiin oikein kihahti kyyneleet. Tyttö on tosi kipakka sanoissaan ja murrosikä jyllää täysillä joten sanoo kyllä mitä sylki suuhin tuo mutta miksi aikuisen miehen pitää vastata tytölle noin
Muutenkaan ei juuri koskaan kannusta tyttöjä missään, ei kehu, tms. Kun tytär esim. keväänä sai stipendin englannin kielentaidoistaan niin mun piti sanoa miehelle että muista sitten kehua ko. saavutuksesta. Mies tuskin olisi mitään positiivista sanonut vaikka oli iso asia tytölle. Oli tehnyt sen stidentin eteen töitä koko vuoden.
Ja turha varmaan mainitakaan että mies on omasta mielestään ihan täydellinen ja sellaisen kuvan antaa myös ulospäin. Meidän ystäväpiiri & sukulaiset aina kehuu miten hieno mies mulla on. Hah, omiin lapsiinsa ei ainakaan osaa suhtautua oikein. Varsinkin nyt murrosiässä kun olisi äärettömän tärkeää että tytöt saisivat tukea, ymmärrystä, kehuja jne omalta isältään niin niitä on turha odottaa.
Mies osaa sanoa mullekin tosi pahasti, ja silloin vaan jään hiljaiseksi. En vaan osaa antaa samalla mitalla takaisin, sanat juuttuu kurkkuun ja kyyneleet tulee silmiin. Ei mies tietenkään aina ole tuollainen p-pää mutta silloin tällöin ja kyllä ne pahasti sanomiset jää vaivaamaan. Mies tuskin itse edes muistaa mitä on sanonut.
Tulipas purkauduttua