Menu

Tunnnustan... :snotty:

Vastaa
Istafra
Otan yleensä asiat asioina työpaikalla jne., en juuri koskaan suutu töissä. Edellisestä vastaavasta kerrasta on seitsemän vuotta aikaa, ja olin silloin raskaana...
Mutta tänään suutahdin kollegoilleni oikein kunnolla. Päästelin kirosanoja ja siansaksaa muistuttavan puolen minuutin karjaisusarjan keuhkoistani ja sain tilanteen rauhoittumaan.

Pari minuuttia myöhemmin kollegani tulivat hymyillen luokseni ja totesivat, että ovat kyllä kuulleet aiemminkin "kiroilua kuin merimies", mutta tämä tykitykseni oli jotakin paljon pahempaa.
En voi sanoa olevani erityisen ylpeä hermostumisestani, vaikka oikeassa ( tietenkin taas =)) olinkin. Pyysin anteeksi kaikilta.
 
Istafra
Viimeksi muokattu:
Kinuski
Mä oon myös sellanen, että töissä pidän viimeseen asti kaiken sisälläni (ottaen huomioon että normaalisti mulla on maailman lyhin pinna, ja pmsien aikaan mulle ei kannata edes puhua), mutta sitten kun tulee se viimenen niitti ja räjähdän töissä, niin kaikki on hiljaa ja ihmettelee mikä mulle tuli kun oon yleensä niin rauhallinen :D. Jos mun pomo (ex-pomo onneksi) olis kuullu mitä mä oon siellä meuhkannu, niin mulla ei varmaan olis enää työpaikkaa.
 
Istafra
Alkuperäinen kirjoittaja Kinuski: Näytä alkuperäinen viesti
Mä oon myös sellanen, että töissä pidän viimeseen asti kaiken sisälläni (ottaen huomioon että normaalisti mulla on maailman lyhin pinna, ja pmsien aikaan mulle ei kannata edes puhua), mutta sitten kun tulee se viimenen niitti ja räjähdän töissä, niin kaikki on hiljaa ja ihmettelee mikä mulle tuli kun oon yleensä niin rauhallinen :D. Jos mun pomo (ex-pomo onneksi) olis kuullu mitä mä oon siellä meuhkannu, niin mulla ei varmaan olis enää työpaikkaa.
Click to expand...
Eihän tuollainen käytös kovin hyväksyttävää todella ole.
Mutta mitäs tuosta. Ihmiset ymmärsi. Ja minä pyysin anteeksi.
 
Uusimmat Luetuimmat Kuumimmat

Yhteistyössä

Ylös Bottom
+ Aloita uusi keskustelu