"-m-"
Hei,
haluaisin kysyä onko kukaan samassa tilanteessa, ja oletteko ehkä keksineet jotain avuksi?
Tilanne on tämä: noin vuosi sitten vakituinen työsuhteeni irtisanottiin, ei mitään ihmeellistä näinä aikoina. Palkka ja edut juoksivat kevääseen asti. Syksyllä sain uuden työn, samalla alalla, joten ehdin olla työttömänä vain kesän.
Tulin innosta piukeana uuteen työpaikkaan, johon minut pyydettiin. Firma on samalla alalla, mutta huomattavasti isompi ja tunnetumpi kuin edellinen. Työnkuvassa oli paljon samaa kuin edellisessäkin työpaikassani. Työ solmittiin määräaikaisena, eikä jatkoa tietenkään ole varmaksi luvattu, mutta se on ollut kaikkien tahtotilana. Kuulumme siis isompaan kansainväliseen kokonaisuuteen, emoyhtiö on Keski-Euroopassa, ja lopullinen hyväksyntä esim. henkilöstön määrälle on saatava sieltä.
Nyt olen ollut työssä reilun neljä kuukautta ja olen aivan valtavan turhautunut! Työtahti on todella leppoisa. Ihan rehellisesti, työssä on usein tylsää. Työkaverit ovat kyllä kivoja. Omassa tiimissäni meitä on vain kaksi, minä ja esimieheni. Esimies on mukava tyyppi, mutta usein mielessäni käy, että osaisin hoitaa hänen työnsä monelta osin paremmin. En tiedä miten työllistetty hän oikeasti on - en usko, että hänelläkään on kovin kiire.
Toisinaan on jaksoja, jolloin on enemmän tekemistä, mutta esim. tänään olen ehtinyt enimmäkseen istua ja ihmetellä.
Olen yrittänyt olla aktiivinen, mutta organisaatio on uskomattoman jäykkä. Aiemmassa työpaikassani oli pieni ja dynaaminen työyhteisö, ja halutessaan pääsi osallistumaan melkeinpä mihin tahansa juttuun. Nyt minulla on koko ajan sellainen olo, kuin olisin käymistilassa. Töitä pitää vähän panttailla, että olisi huomisellekin jotain tekemistä, näin kärjistettynä.
Netissä surffailukin kyllästyttää. Toimisto on sellaisessa periferiassa, ettei täältä oikein voi edes piipahtaa muualle lounaalle. Tai, tällä työtahdilla olisi sinänsä ihan sama, vaikka viipyisi lounaalla kolme tuntia.. mutta joku taas kiinnittäisi siihen huomiota.
haluaisin kysyä onko kukaan samassa tilanteessa, ja oletteko ehkä keksineet jotain avuksi?
Tilanne on tämä: noin vuosi sitten vakituinen työsuhteeni irtisanottiin, ei mitään ihmeellistä näinä aikoina. Palkka ja edut juoksivat kevääseen asti. Syksyllä sain uuden työn, samalla alalla, joten ehdin olla työttömänä vain kesän.
Tulin innosta piukeana uuteen työpaikkaan, johon minut pyydettiin. Firma on samalla alalla, mutta huomattavasti isompi ja tunnetumpi kuin edellinen. Työnkuvassa oli paljon samaa kuin edellisessäkin työpaikassani. Työ solmittiin määräaikaisena, eikä jatkoa tietenkään ole varmaksi luvattu, mutta se on ollut kaikkien tahtotilana. Kuulumme siis isompaan kansainväliseen kokonaisuuteen, emoyhtiö on Keski-Euroopassa, ja lopullinen hyväksyntä esim. henkilöstön määrälle on saatava sieltä.
Nyt olen ollut työssä reilun neljä kuukautta ja olen aivan valtavan turhautunut! Työtahti on todella leppoisa. Ihan rehellisesti, työssä on usein tylsää. Työkaverit ovat kyllä kivoja. Omassa tiimissäni meitä on vain kaksi, minä ja esimieheni. Esimies on mukava tyyppi, mutta usein mielessäni käy, että osaisin hoitaa hänen työnsä monelta osin paremmin. En tiedä miten työllistetty hän oikeasti on - en usko, että hänelläkään on kovin kiire.
Toisinaan on jaksoja, jolloin on enemmän tekemistä, mutta esim. tänään olen ehtinyt enimmäkseen istua ja ihmetellä.
Olen yrittänyt olla aktiivinen, mutta organisaatio on uskomattoman jäykkä. Aiemmassa työpaikassani oli pieni ja dynaaminen työyhteisö, ja halutessaan pääsi osallistumaan melkeinpä mihin tahansa juttuun. Nyt minulla on koko ajan sellainen olo, kuin olisin käymistilassa. Töitä pitää vähän panttailla, että olisi huomisellekin jotain tekemistä, näin kärjistettynä.
Netissä surffailukin kyllästyttää. Toimisto on sellaisessa periferiassa, ettei täältä oikein voi edes piipahtaa muualle lounaalle. Tai, tällä työtahdilla olisi sinänsä ihan sama, vaikka viipyisi lounaalla kolme tuntia.. mutta joku taas kiinnittäisi siihen huomiota.