vieras
Alkuperäinen kirjoittaja Tammihärkä:Minä uskon, että ihmisrotu itsessään ei ole pitkäikäinen, mutta evoluution myötä tulee toinen rotu, jonka esi-isinä olemme toimineet, jonka toiminta mahdollisesti on erilaista ja paremmin symbioosissa luonnon kanssa, johtuen ehkä älyllisen kehityksen jatkumisesta.Alkuperäinen kirjoittaja vieras:Fermin paradoksi muuten yhdessä toteamuksessaan toteaa juuri tuota sinun olettamustasi vastaan tammihärkä, että elämän syntyminen ei ole niin yksinkertaista tai että se voisi olla jopa aivan ainutkertaistakin.
quote]
Kyllä, mutta minusta siinä voikin olla virhe, jossakin lehdessä (Tiede?) oli vasta juttua siitä kuinka epätodennäköisistäkin paikoista elämää löytyy, bakteereja useita kilometrejä maan alla, mustat savuttajat, death walley jne. on vaikea löytää paikkaa jossa sitä ei olisi joka viittaisi siihen että elämää tuntuu kehittyvän sinne missä se vain suinkin on mahdollista, eikä siihen että sen kehitttyminen olisi sattumanvaraista tai hyvin harvinaista, miksi niin olisi en tiedä.
Arvauksia toki kaikki tyyni mutta ehkä joskus tiedämme enemmän, ajatus siitä ettemme olisi yksin on jokatapauksessa kiehtova, vaikkakaan yhteydenpito ei olisikaan etäisyyksistä johtuen mahdollista niin jo pelkkä tieto siitä muutaisi maailmankuvaamme radikaalisti ja ehkä parempaan suuntaan..
Samaa mieltä tuosta ettemme oikeastaan tiedä vielä yhtään mitään, mutta jostakinhan se on lähdettävä ja ehkä joskus selvitämme hieman enemmän, vaikkakaan en itsekään uskoi että nykyisen kaltainen ihminen kovin pitkälle pääsisi, toisaalta edes vähän ollaan edistytty siitä luolamiehestä joka katseli tähtiä ja koitti selvittää taivaan saloja, vaikka matka onkin vielä alussa.
Emme myöskään tiedä mihin suuntaan ihmistä viedään, vaikka kehitys on toivottoman hidasta ei evoluutio ole mihinkään pysähtynyt joten ehkä meillä on vielä toivoa. :flower:
Aika monet luonnonkatastrofit, joita mahdollisesti tulee tässä lähimpien vuosituhansien kuluessa ovat varmasti sellaisia, joissa populaatiomme massa vähenee olennaisesti, mutta joku yksilö jää sukua jatkamaan. Siinä toisaalta on mietittävänä se, että voiko älyllisyys kovin paljon nousta, jos perimä on niin köyhä.
Se kyllä tosiaan sopisi ihmisrodun profiiliin, että se tuhoaisi itse itsensä nopealla joukkotuholla esim. näiden ydinaseiden kanssa pelleilyllä saadaan suht hurja tuho aikaan. Varsinkin kun jostain ihmeen syystä meistä on kehittynyt todella epätasapainoinen rotu. Huomaa kyllä, että olemme pelkkä prototyyppi evoluution ihmeellisissä kuvioissa.
Mitä noihin bakteereihin tulee, niin se onkin kovin mielenkiintoista, että pystyykö evoluutio kehittämään meille ajatuksena oleviin ääriolosuhteisiin myös älyllisempää elämää. Oletusarvohan on, että jos emme itse pysty elämään esim. hyvin happamassa ympäristössä, niin sinne ei silloin pystyisi kehittymäänkään mitään. Minusta aika egoistinen olettamus. Mutta toisaalta, minä olenkin hieman suuruudenhullu näiden kuvitelmieni kanssa.