Työhaastattelut, uuden työn aloittaminen ja se ahdistus..

Voiskohan joku kertoa, että minkälainen määrä jännittämistä ja ahdistusta on
normaalia, jos on 3 vuoden jälkeen lähdössä työmaailmaan.
Siis kun tilanteeni on se, että jo haastatteluun meneminen ahdistaa ajatuksissa.
Samoin tiedän jo, että kun haastatteluaamu koittaa, vatsaa polttelee ja matkalla haastatteluun joudun monesti pysähtymään autolla, ja käymään ulkona hengittämässä, sillä tuntuu että henki ei kulje sitten ollenkaan, tai että ilma on ummehtunutta.
Olen miettinyt, että en ollut ennen tällainen, 8 vuotta sitten olin ihan normaali työssäkäyvä, ja elämästä täysin rinnoin nauttiva aikuinen nainen. mistä ihmeestä olen sitten kehittänyt tällaisen? ja onko tämä normaalia?

Itse työntekoa minä rakastan, ja olen ehkä liiankin tunnollinen ja ahkera. Yleensä en edes huomaa, että olen taas ollut ylitöissä. Mutta se aloittaminen ja se ensimmäinen kuukaus.. sitä epävarmuutta yms.

 

Mä oon samanlainen.. tai sellaiseksi tullut iän myötä. Se on sitä ylenmääräistä tunnollisuutta ja itsekritiikkiä. Tsemppiä!

 

Sellaista se on. Itse poissa reilu 2v. työmarkkinoilta ja eka työhaastattelu sai vatsan sekaisin ja yöunet menivät! Kaikkeen tottuu... vie vaan aikaa. Ota rauhoittava nappi jos ei alku muuten toimi.

 

Mä on olen aina luullut että työhaastattelun ja uuden työn aloittamisen jännittäminen on ihan normaalia.

 

Varmasti se jossain määrin onkin normaalia, mutta siis olen kotihoidontuki aikana käynyt työhaastattelussa, mutta silloin ei ollut mitään ongelmia, eikä ahdistanut ollenkaan.

 

ihan normaalilta vaikutat. minähän olin ihan paniikissa ennen haastattelua, jännityksessä haastattelussa. ja kun työpäivä alkoi niin nukutuksi en saanut.
mutta nyt kun on oltu pitkään eipä tuo jännitä enään
ihan normaali olet
eli kyse on vain uudesta asiasta joka pelottaa mutta kun se tulee tutuksi niin eipä siinä pelkäämistä enään ole