Työnhakua pikkulasten äitinä

Epätoivoa alkaa pukkaamaan. Milloinkaan muulloin elämässä ei työnhaku ole ollut näin hankalaa kuin nyt kun kotona on kaksi taaperoikäistä. Mulla on hyvä työhistoria, selkeästi CV:stä ilmi tulevia ansioita ja kaksi tutkintoa. Menestyn hyvin haastatteluissa ja saan niihin kutsuja - mutta haastattelun jälkeen prosessi päättyy. Näin on käynyt nyt jo ihan uskomattomiksi yllätyksiksi saakka.

 

Nyt on vissiin työnantajilla ihan hyvät markkinat vaikka mediassa on vähän muuta annettu ymmärtää. Mä haluaisin vaihtaa työpaikkaa ja olen sen takia laittanut muutamia hakemuksia menemään. Joistain paikoista mistä on tullut tieto ettei ole tullut valituksi on ollut 200 - 250 hakijaa. Ilmeisesti sitä pitää täyttää kaikki työnantajan kriteerit plus vielä ne joita katsotaan eduksi että olisi jonkinlaiset mahdollisuudet työpaikkaan.

 

haetteko myôs määräaikaisia? Niihin on huomattavasti vähemmän kilpailua ja useimmiten aukeaa myös vakipaikkoja kun on talossa, itse vaihtanut näin paikkaa useamman kerran, pienten lasten äitinä.

 

Kyllä tässä haetaan ihan kaikenlaisia paikkoja

Tuntuu, et ne jotka olis samaa tasoa kuin ennen mammalomia ei usko et kannukset riittää ja ne jotka on hepposempia ei usko, että viihdyn tehtävässä. Sit on pari näitä et kaikki meni nappiin ja ovi suorastaan läimästään nenän edestä kiinni. Kehtaan jopa väittää, et todellinen syy on elämäntilanne. Nyt just tänään sain yhden ei-soiton. Kysyin syytä suoraan, niin vastauksena sain tukun kiertelyä monista hyvistä hakijoista.

 

Pikkulapset yksinkertaisesti tulee työnantajille kalliiksi. Sairastelevat paljon, jolloin vanhempi (ja useimmiten juuri äiti) on poissa töistä, mutta palkka pitää kuitenkin tyhjästä maksaa. Perhetilannetta ei työnantajat oikeasti saisi edes kysyä, mutta olen kyllä huomannut itsekin, että liki kaikki niin tekee. Ja paha siihen on valehdellakaan. Älä nyt sentään oma-aloitteisesti kuitenkaan kerro kahdesta taaperostasi.

Jos on pakko kertoa lapsista, niin kannattaa ainakin koittaa korostaa lasten isän osuutta perhe-elämässä, jotta potentiaaliset työnantajasi ei ajattele, että kaikki lasten sairastelut kaatuu heidän kontolleen. Niin ja jos on tukiverkkoja, esim. lasten isovanhemmat auttamassa lasten sairastaessa, se kannattaa ehdottomasti kertoa.

 

En ymmärrä miksi työnantajat ajattelevat pikkulasten äitien olen paljon pois. Itse olen kahden pienen äiti ja työpaikallani kaikista vähiten ollut pois. Kai ne isätkin osaa niitä lapsia hoitaa.

 

En ymmärrä miksi työnantajat ajattelevat pikkulasten äitien olen paljon pois. Itse olen kahden pienen äiti ja työpaikallani kaikista vähiten ollut pois. Kai ne isätkin osaa niitä lapsia hoitaa.

No pientenlasten äidit vain ovat paljon todennäköisemmin lasten sairasteluidne vuoksi pois töistä kuin muut työntekijät. Tämäkin on sitten hieman tuurista kiinni. Esimerkiksi mulla on kaksi hyvin samanlaisessa elämäntilanteessa olevaa alaista, toinen on jatkuvasti lapsen sairastelun takia pois ja toinen ehkä yhden kerran (jos sitäkään) Ja tiedän kyllä että oikeasti tämä toinen lapsi on paljon sairaana. Saa kaikki kulkutaudit joita on tarjolla.

Itse olen laittanut merkille, että noin 40-50 vuotiaat ovat kaikkein vähiten pois töistä mistään syystä.
Olen naisvaltaisella allla ja mulla on reilu 30 alaista.