Uniketju. Mitäs unta näitte?

Yrittelin aamulla muistaa mitä unta näin viime yönä. Jossain vaiheessa aamuyöstä heräsin kamalaan painajaiseen, enkä saa sitä palautettua mieleeni. Aamuinen sentään oli sellaista höttöä.

Aamulla ennen heräämistä olin jotenkin eksynyt menneisyyden/mummolan maisemien välimaastoon. Olisin halunnut jäädä mummolaan, mutta minut vain pakotettiin palaamaan kotiin. Lähdin sieltä keltaisella maastoautolla, jossa meidät tungettiin katolla oleviin istuimiin. Tilaa oli niin natsusti, että polvet oli leukaa vasten.

Jotenkin tilanne loikkasi metsätieltä kaupunkitielle. Kävimme ostamassa karamelleja ja lisää porukkaa tunki kyytiin. Se oli minun merkkini, että riittää. Vääntäydyin autosta pois ja lähdin juoksemaan läpi kotikaupunkini (muistaen miksi rakastan juoksemista). Tosin jäin jumiin jo heti ensimmäiselle nurkalle, kun siellä oli joku robottikoira jota jahtailin aikani, baareihin. Niin ja paikallisessa grillikioskissa työskenteli eräs entinen naapurini. Todella ihana ja herttainen nainen. Mietin, että hänen suomen kielensä on todella kehittynyt vuosien aikana.

Juoksin taas. Rantaa pitkin ja läpi tutun puiston. Mustia pilviä kerääntyi taivaalle, samalla taivas oli liian punahehkuinen, sellainen uhkaava. Joku nuori tyttö juoksi ohitseni. Ainoa vain, että tytön niskat oli ihan vinossa, silmät päässä pullottaen katse oli kohdistettuna oikealle ylös eteenpäin katsomisen sijaan. Tytön kädet roikkuivat elottomina eikä hän yrittänytkään niillä ohjata tasapainoaan. Mietin, että tuo kyllä vielä kyntää maata ja niinhän tuo tekikin. Tyttö aneli apua. Hänen tulee ennättää kotiin ennen myrskyä. Pysähdyin auttamaan, mutta muu nuorisojoukko sanoi pitävänsä tytöstä huolta ja käski minun jatkaa karkaamistani. Ja minä karkasin. Juoksin taas minkä kintuistani pääsin.

Loppu-unessa olin paikallisen terveyskeskuksen parkkipaikalla vetäen kaksin käsin naamaani panacodia ennen kuin tajusin, että jonkin vuoksi tätä lääkettä ei tulisi syödä. Sain tv ruudun eteeni, josta näin että nuorisojoukko oli täynnä pelkkiä demoneja, joista yksi viettelee, yksi kuorii nahkoja, yksi syö uhrinsa jne. Myös niskat kenossa juossut tyttö. Aloin pohtimaan miten parhaiten päästäisin koko joukon päiviltä. Heräilin kohta puoleen tuosta.

Minun unet ovat oikeasti aika typeriä.

 

Sekalaisia pätkiä vaan muistan.

Olin kerrostalossa, josta meidän piti paeta ja lähdettiin semmoista tunnelia pitkin.

Jossain vaiheessa kylvetin koiraa, jolla oli joku ihosairaus, ja kaikki karvat tippu veteen. Sitten koira muuttui vanhaksi naiseksi ja olinkin vissiin töissä vanhainkodilla.

Näin antiikkiliikkeessä sinisen puisen rasian, ja mietin, että jos löytäis tuommosia jostain niin vois myydä ne.

Sitten juttelin jonkun pojan ja tytön kanssa einespitsoista

Ei näistä taida profetioita löytyä

 

Viime yönä näin unta, että pelasin jääkiekkoa sarjassa ja samassa joukkueessa oli lapsuuden kavereita, joskin unessa oltiin aikuisia. Olin puolustaja ja syötin kaverin läpiajoon laidan kautta ja myöhemmin tein itsekin maalin Sellanen onneton liru, joka vaan lipui ohi maalivahdin. En ole kyllä muistaakseni koskaan ennen nähnyt lätkäunia.

Pari yötä aiemmin näin painajaista kun nukuin olohuoneen lattialla (oli mun yöheräily vuoro vauvan kanssa), jossa nukuin samaisessa huoneessa ja siellä kummitteli. Kuului kaikkia epämääräisiä ääniä, askelia yms. ja yhtäkkiä lattialla mun takana oli tyhjä syöttötuoli, josta kuului lapsen itkua, mutta tuolissa ei ollut ketään. Unessa vaimo tuli ovelle katsomaan mitä ääniä sieltä kuuluu ja kun näki syöttötuolin niin juoksi tömistäen pakoon.

Heräsin unessa (yhä nukkuessa) ja menin vaimon luokse kysymään, että "Näkikö hänkin kuolleita?" johon hän vastasi, että "Tavallaan". Aika spooky feelis oli kyllä kun heräsin

 

Viime yöltä muistan vaan että keräsin appelsiineja pihalta sateessa. Siis maasta, osa oli ihan mätiä ja mössööntyneitten lehtien seassa.