Täälläkin aika vauhko. Stressaan jo etukäteen kaikesta mahdollisesta ja juuri raskausaikana minulla on kaikenmaailman pelkoja kaikkien mahdollisten läheisten ja itseni sairastumisesta, vauvan terveydentilasta, työstä. Nyt varsinkin siitä työstä kun perheyrityksessä tosiaan ollaan töissä ja minun vastuuni on viime vuosien aikana kasvanut aika lailla, ja tulee vain kasvamaan seuraavina vuosina. Otan siitä kamalat stressit että mitä toiset ajattelee jos raskaudun.
Anopilla löydettiin tällä viikolla syöpä, ja jos se etenee, en tiedä kuinka kestän sitä varsinkaan raskaana ollessani kun kaikki tunteet tulevat10 kertaisena. Mieheni eilen sanoikin että jos tulen raskaaksi niin täytyy tarkkaan harkita koska anopille voi kertoa, sillä jos tilanne alkaa näyttää huonolta, mieheni ei haluaisi kertoa ettei äitinsä pahoita mieltään siitä ettei tule lasta välttämättä näkemään....Joten pikkasen vauhkona jo nyt mutta yritys on jo päällä, joten vauhkoontukaamme lisää.
