Uskoisitko lastasi tässä tilanteessa?

Poika on ekalla. On kavereita, on todella taitava koulussa, osasi lukea, kirjoittaa ja laskea (eli koulussa opittavat asiat on siis tylsiä) jo ennen koulun alkua.
Palavereissa opettajakin kertoo miten pidetty poika hän on.
Nyt on ollut riitoja koulussa poikien kanssa: kähinää siirtymäajoilla kuten välkälle lähtiessä. Hän ei myönnä osallisuuttaan itse.
Minulle sitten sanoi, että häntä kiusataan.
En oikein tiedä miten suhtautua, hän kun kertoo paljon "juttujakin", en tiedä kumpaa tämä nyt on, valhetta vai totta. Yrittääkö hän vain siirtää syyt riidoista muiden niskoille?
Kirjoitin kuitenkin opettajalle reppuvihkoon, että haluan tulla juttelemaan tästä kouluun.

 

Varmaan kiusataankin kun opettaja ja sinä korostatte pojan älykkyyttä ja ylivertaisuutta. Sellaset joutuu kiusatuiksi.

 

No, kaipa vanhemmalla on aina ensisijaisesti velvollisuus uskoa omaa lastaan. Ainakin sen verran, että lähtee selvittämään asiaa (niinkuin jo olet aloittanutkin). Kauhea tilanne lapsella on, jos kiusaaminen on totta ja oma äiti ei sitä usko. Pienempi paha on uskoa lapsen kertomukseen kiusaamisesta, vaikka se ei lopulta olisikaan totta.