Moikka!
Olen rv 9+ ja olen jo muutamaan otteeseen raskauteni aikana yöllä tietämättäni nukkuessani raapinut, lyönyt ja tarttunut lujasti kiinni vieressä olevaan mieheeni, joka on tietty säikähtäen herännyt näihin. Lisäksi olen kuulemma muutamina öinä paiskonut tavaroita lattialle tai itse pyörinyt lattialle. Kun mieheni on laittanut valon päälle, olen kuulemma lopettanut touhuni ja jatkanut uniani. Ja pelottavinta tässä on se, etten itse muista tehneeni mitään tuollaista. En siis muista uniani kuin hyvin harvoin, ja jos muistan, ne ovat olleet pelottavia eli joku on ajanut minua takaa tai olen pudonnut johonkin.
Olen ennen raskauttakin jo monta vuotta silloin tällöin nähnyt pelottavia unia ja tippunut itse lattialle tai heitellyt yöpöydältä tavaroita lattialle, mutta nyt raskausaikana nuo aiemmin mainitut touhuni ovat olleet kyllä todella ääripäästä ja paljon pahempia kuin ikinä ennen.
Huolenamme onkin, kun lapsi sitten kesällä syntyy, en kai tee hänelle mitään tuollaista. Olen jutellut huolestani parin tuttavani kanssa ja he ovat vakuuttaneet, että vauvan synnyttyä äidillä on kyllä sellainen äidinvaisto koko ajan päällä, että yölläkin nukkuu vain koiranunta, joten tuskin tuollaista tapahtuisi, mutta silti huolestuttaa...
Onko kenellekään samanlaisia kokemuksia? Ja apukeinoja? Niitä kaipaisin kovasti!!
Olen rv 9+ ja olen jo muutamaan otteeseen raskauteni aikana yöllä tietämättäni nukkuessani raapinut, lyönyt ja tarttunut lujasti kiinni vieressä olevaan mieheeni, joka on tietty säikähtäen herännyt näihin. Lisäksi olen kuulemma muutamina öinä paiskonut tavaroita lattialle tai itse pyörinyt lattialle. Kun mieheni on laittanut valon päälle, olen kuulemma lopettanut touhuni ja jatkanut uniani. Ja pelottavinta tässä on se, etten itse muista tehneeni mitään tuollaista. En siis muista uniani kuin hyvin harvoin, ja jos muistan, ne ovat olleet pelottavia eli joku on ajanut minua takaa tai olen pudonnut johonkin.
Olen ennen raskauttakin jo monta vuotta silloin tällöin nähnyt pelottavia unia ja tippunut itse lattialle tai heitellyt yöpöydältä tavaroita lattialle, mutta nyt raskausaikana nuo aiemmin mainitut touhuni ovat olleet kyllä todella ääripäästä ja paljon pahempia kuin ikinä ennen.
Huolenamme onkin, kun lapsi sitten kesällä syntyy, en kai tee hänelle mitään tuollaista. Olen jutellut huolestani parin tuttavani kanssa ja he ovat vakuuttaneet, että vauvan synnyttyä äidillä on kyllä sellainen äidinvaisto koko ajan päällä, että yölläkin nukkuu vain koiranunta, joten tuskin tuollaista tapahtuisi, mutta silti huolestuttaa...
Onko kenellekään samanlaisia kokemuksia? Ja apukeinoja? Niitä kaipaisin kovasti!!