Vaihdoitteko avioeron yhteydessä sukunimenne takaisin tyttönimeen?

Olemme eroamassa ja monet kysyy, että vaihdako takaisin enkä ole edes harkinnut moista. Minusta ihan selvää, että olen sen nimine kuin lapseni. Eri asia sitten, jos menen joskus uudelleen naimisiin niin otan uuden miehen nimen. Mutta en edes koe olevani enää se ihminen, joka olin tyttönimeltäni. Olisi outoa vaihtaa takaisin sellainen nimi.

 

En vaihtanu koska lapsilla olis erinimi kuin mulla ja kaikki passitajokortit sun muut. Pidän tämän nimen juu =)

 

En vaihtaisi nimeä.

 

en vaihtanut kun lapsilla olisi ollut silloin eri sukunimi kuin minulla

 

Haluan pitää saman nimen kuin lapsilla, vaikka onkin harvinainen ja näillä kylillä assosioituu vahvasti exääni. En ole enää se ihminen joka olin kun mulla viimeksi oli tyttönimeni käytössä.

 

Haluan pitää saman nimen kuin lapsilla, vaikka onkin harvinainen ja näillä kylillä assosioituu vahvasti exääni. En ole enää se ihminen joka olin kun mulla viimeksi oli tyttönimeni käytössä.

Niin noin minäkin ajattelen. Sellaista ihmistä ei olekaan enää kuin se mikä olin tyttönimeni kanssa. Olisi omituista palata siihen.

 

En vaihtaisi missään tapauksessa. Joko pitäisin nykyisen nimeni tai sitten ottaisin esim. äitini tyttönimen.

 

En vaihtaisi missään tapauksessa. Joko pitäisin nykyisen nimeni tai sitten ottaisin esim. äitini tyttönimen.

Siis miksi äitisi tyttönimen? Se minusta vasta outoa olisi.

 

Vaihdoin oman sekä lasten sukunimen äitini tyttönimeen.

 

JOS olisin naimisissa avokin kanssa ja oisin ottanu sen nimen, ni varmaan pitäisin, joska yhteinen lapsi kuitenkin miehen nimellä. Eri asia taas siskollani, joka erosi hullusta sosiopaatti miehestään, eikä heillä ollut lapsia(ONNEKSI!!!), niin vaihtoi kyllä tyttönimensä takaisin ja niin oisin itekin tehnyt siinä tilanteessa!

 

Vaihdoin sekä sukunimen että etunimet, tosin etunimiä vain ihan vähän. =)

 

En vaihtaisi nimeä. Haluan pitää saman nimen kuin lapsillanikin. Uusia lapsia ei tule ja helposti en enää naimisiin toista kertaa menisi, riittäisi avosuhde. Ainakin siihen asti että lapset täysi-ikäisiä.

 

Vaihdoin jo ennen eron vahvistusta, en halunnut mitään siteitä koko tyyppiin.

 

Sillon, ku erosin, ajattelin, että haluan pitää saman sukunimen lasten kanssa.

Mutta sitten muutaman vuoden päästä iski joku ihmeen identiteettikriisi, että en mä mikään "Virtanen" ole, vaan "Järvinen". Yhtäkkiä vaan rupesin vastaamaan puhelimeenkin pelkällä etunimellä, koska sukunimen sanominen tuotti vaikeuksia (kännykkä ei ollut kauheen yleinen vielä sillon).

Niinpä vaihdoin tyttönimeni takaisin. Ja ihan yhtälailla omia lapsia ne oli edelleen.

Nyt mulla on lapset jopa kahdella eri sukunimellä, ja mä eri sukunimellä. Mutta ei tunnu yhtään kummalliselta, vaikka toki alunperin ajattelin, että olen jäsen perheessä, joilla kaikilla sama sukunimi.

Mutta ei se näköjään sukunimi perhettä pahenna....

 

no mutta eikö lastenkin sukunimeä voi vaihtaa jos haluaa? ainakin jos yksäri.