[QUOTE="mjn";30518140]Tuosta musikaalisuudesta vielä sen verran, että se ei ole joko-tai-juttuja. Se on asteittaista, eli toiset ovat musikaalisempia, kuin toiset. Jo se, että kuuntelee sujuvasti musiikkia, on musikaalisuutta. Täydellinen epämusikaalisuus on harvinaista.
Kuvataiteisiin pätee vähän sama. Itse asiassa lähes kuka vain voi oppia piirtämään. Nämä vain ovat sellaisia asioita, joita perinteisesti ei arvosteta tarpeeksi. Kuvitellaan, että taiteellinen lahjakkuus on on/off-juttu, eikä niiden harjoittamiseen tule tuhlata aikaa. Siksipä vanhempien asenteet vaikuttavat todella paljon siihen, miten pitkälle lapsi voi kehittää musikaalisia tai vaikka taiteellisia taitojaan.[/QUOTE]
Tuskinpa Da Vincikaan olisi "valitse alasi-valitse, valitse....."-hengessä saanut jätettyä niin paljon tuotantoa meille ihmeteltäväksi. Mitä me nyt nykyään haluamme erikoistumista vai monipuolista sivistystä.?
Itse olen ajatellut, että lapset opettelevat vaikka pianonsoittoa sen verran, ettei voi syyttää harjotuksen tai kannustuksen puutetta. Musiikillisesti ovat kuitenkin todennäköisesti vain keskitasoa. Muutenkin ajattelen, että perusteet missä tahansa asiassa kuntoon ja sitten vasta ihmetellään riittääkö kiinnostus. JA perusasioilla tarkoitan jotain vieläkin simppelimpää kuin tämä meikäläinen yleissivistävä peruskoulu ja lukio, joka kuitenkin loppuviimein, ainakin minulle, oli vain valtaisa kasa hajanaisia tietoja sieltä täältä.
Itse pääsin sikäli pitkälle, että nämä peruskoulut ja muut hyvällä menestyksellä ja yliopistoon sisälle heittämällä.. Ja silti pidän itseäni lähinnä kielellisesti älykkäänä ja hyvämuistisena myös. Teoriaa kouluissammme on vain niin paljon, että minunkaltaiseni blonditkin voivat päästä pitkälle ja joutua siihen ristituleen, missä kehutaan fiksuksi ja silti päivittäin nolataan aivan arkisissa tilanteissa esim. avaruudellisen hahmotuskyvyn ja matemaattisen päättelykyvyn puutteen ja ontuvan käytöksen takia.
Ja loppujen lopuksi, kun en sitten lopulta edes ammattiin valmistunut, niin ei "älykkyydestäni" juuri ole käteen jäänyt. Mutta lahjani eivät ole mihinkään hävinneet ja nyt kun ymmärrän paljon paremmin, mitä ne ovat niin on suuntakin selvennyt jo viimein.
(kielellinen lahjakkuus ei sitten tarkoita pilkkupedanttiutta eli älkää vaivautuko..)
