Vauva perätilassa

Kävin tännää just synnytystapa-arviossa ja sieläpä lääkäri sitte toteskii ultratessaan, että vauva on perätilassa. Ja mie ku olin koko ajan ollu aika varma siitä, että se on jo raivotarjonnassa, koska oon tuntenu ikään kuin potkuja suoraan kohti kylkiluita ja terkkarikin oli reilu viikko sitte jo aika varma mahan päältä tunnustellessaan, että pikkunen on raivotarjonnassa.. kaveri taitaakii sit kuitenkii vaa mätkii minnuu käsillään kovasti tai hakkaa päätä noihin kylkiluihin.. On tässä toki ollu jo iha jonkin aikaa tosi tukalat oltavat, ku joku on painanu nii kovin paljon palleaa ja moneen kertaan oon ihmetellykii, miten peppu voi tuntuu noin kovalta, ku oon tunnustellu enimmäksee aina tosta vasemmalta puolelta ylhäältä jotain semmosta suht isoo ja kovaa möykkyy.. no, se onkin vissiin sitten pää, joten siinäpä sekin selkis..
Viikkoja on tänään kertyny 35+4 ja tasan viikon päästä tiistaina oiskin sitte kääntöyritys. Satuin vaa kuulemaa, että se ei ilmeisesti oo mitenkää miellyttävimmästä päästä ku lasta yritetää kääntää tuola masussa elikkä kaipailisinkin sen kokeneilta hieman jonkinlaisia kokemuksia.. Sattuuko se miten paljo ja miten se kaikin puolin tehhään? Miten kauan ne yrittää kääntää sitä vauvaa, jos se ei iha helpolla tai ollenkaa suostukaa kääntymää? Minuu jotenkii arveluttaa ja pelottaa nyt aika paljo ku kotii asti kerkesin, en ookkaa siis enää yhtää varma siitä koko kääntöyritysjutusta, että onko se niin kiva mennä sinne.. :|
Kiitos jo etukätee kaikille vastaajille! :flower:

 

No voi sentään.Meillä ei edes yritetty kääntää. Suoraan meni suunniteltuun sektioon.Ja hyvät kokemukset jäi.Haava parani nopeasti ja parantuminen muutenkin oli nopeaa

 

Nevaneva, saanko mie udella, että minkä takia teillä ei ees yritetty kääntää? En mie sektioo onneks pelkää, ainakaa vielä, vaan ajattelen sen melko hyväks vaihtoehdoks ja mielelläni siihen kyllä menen jos pikkunen pysyttelee sitkeesti perätilassa.

 

Meillä tämä kuopus oli perätilassa rv 36 ja silloin tehtiin ulkokäännös. Ja mielestäni se oli melko kivuton homma. Sattuihan se hetken kun lääkäri mahaa veivasi, mutta se oli sitten siinä. Seuraavana päivänä nahka oli hellänä, mutta siitäkin selvisi. Esikoinen on syntynyt sektiolla ja jos valita saisin niin ilmanmuuta ottaisin käännöksen ja alatie synnytyksen!

Käännöksessä ainakin mulla oli lääkäri ja kätilö eli lääkäri otti vauvaa päästä ja pepusta kiinni ja lähti "leipomaan" ympäri. Kätilö vieressä seurasi ultralla koko ajan vauvan sykettä.

 

Meidän kolmonen syntyi reilut kaksi kuukautta sitten sektiolla perätilan vuoksi. Ulkoista käännöstä ei yritetty, lääkärin mukaan lapsivettä oli liian vähän ja vauvan pää oli "jumissa" istukan takana.

Synnytystavaksi valitsin sektion pitkän harkinnan jälkeen. Omalla kohdallani aiemmat alatiesynnytykset ovat olleet joka tavalla miellyttävämpiä kokemuksia kuin tämä leikkaus. Luultavasti vastaavassa tilanteessa valitsisin sektion uudelleen enkä lähtisi punnertamaan vauvaa linkkuveitsiasennossa ulos. Mutta muuten kyllä olen ehdottomasti alatiesynnytyksen kannalla - perustuen tietysti täysin omiin kokemuksiini.

 

Kiitos teille jotka ootte vastanneet! :flower: Helpottaa kummasti kun saa kuulla muidenkin kokemuksia ja ajatuksia asiaan liittyen..

Mitenkäs muuten, tietääkös teistä kukaan, että vaikuttaako istukan sijainti mitenkään tähän kääntöyritykseen? Miulla kun sen pitäis olla tuossa jossain etuseinämällä tai ainakin sellasen käsityksen sain joskus kauan sitte jo ku lääkäri ultras, muistaaksee rakenteessa...

 

Moi!
Täällä ollaan kans perätilassa ja maanantaina meno synnytystapa-arvioon sekä mahdolliseen kääntöyritykseen. Pienoinen jännitys päällä jo nyt, mutta uskon et kaikki menee hvyin=) Olen tällä hetkellä rv 36+4 joten saa nähdä miten tässä käy. Lapsi kasvaa muutenkin yläkäyrillä et miten pulska kaveri siellä on. Tsemppiä sulle kääntöyritykseen ja niitä kauhu tarinoita tästäkin asiasta on enemmän kuin tarpeeksi. Kivun sieto ja jokainen on yksilö niin pelko periaatteessa turhaa. Meillä tämä lapsi on esikoinen ja ollut siis perätilassa jo 6 viikkoa. Liikkuu paljon, mutta ei aikeita kääntyä itse. Tosin voi vielä yllättää!!

 

Hei, meillä on 04/08 syntynyt vauva, joka oli viikoilta 26 asti perätilassa -loppuunasti Kääntöyritys tehtiin 37+0, ei tuntunut miellyttävältä, joskaan ei kuitenkaan ylitsepääsemättömän tuskalliseltakaan. Lääkäri otti mahan päältä vauvaa pepusta kiinni ja yritti kaks kertaa kääntää. Pää ei kuitenkaan suostunut, liikahtamaankaan. Joten sen enempää ei sitte yritetty, eli ei yhteensä edes 5min. Vauva syntyi sitten suunnitellusti sektiolla :heart:

 

lääkärin tietokannat sanoo ulkokäännöksestä ja etuseinäistukasta lyhyesti näin:

Ulkokäännös

Lapsen ollessa perätilassa pyritään tekemään ulkokäännös eli sikiön kääntäminen normaaliasentoona (pää alaspäin) raskausviikolla 35-36. Sen jälkeen sikiön kääntyminen alkaa olla harvinaista, ja myös ulkokäännöksen edellytykset huononevat. Aina ulkokäännös ei onnistu. Epäedullisia tekijöitä käännöksen onnistumiselle ovat ensisynnyttäjyys, äidin lihavuus, niukka lapsiveden määrä, etuseinäistukka, supistusherkkä kohtu ja sikiön tarjoutuvan osan kiinnittyminen lantioon.

 

Juu ei se ulkokäännös paha ole, ei mikään miellyttävä kokemus mutta ei varsinaisesti satu, enemmänkin tuntuu ikävältä. Sen ei kuulu sattua, eivätkä väkisin runno jos ei käänny. Ainakaan minua eivät runnoneet pahasti ei tosin kääntynyt ja leikkuriin meni.

 

Hmm, elikkä mie saan tuosta semmosen käsityksen, että jos istukka sijaitsee etuseinässä, niin se voi jotenki vaikeuttaa sitä kääntöyritystä?? Elikkä ettei tuu onnistumaan niin helposti, kun jos istukka ois esim. takana? Hmm, saas nähä mitenkä meijän kohalla tulee käymään.. =)

Tuossa vähän aikaa sitte en oikee itekää enää tienny miten päin tää meijän kaveri tuolla masussa nyt on vaik kuin koitinkii tunnustella, mut nyt ilmesty vähän aikaa sitte taas ihan selkeesti pää tuohon ylämahalle elikkä perätilassa ollaan edelleen..

 

No niin käynti sairaalassa meni niin, ettei alkanut lääkäri käänteleen tätä meitin vauvaa. Oli sellasessa takakeno asennossa ettei olisi onnistunut. Nyt meille on sitten varattu sektioaika parin viikon päähän. Tässä ollaan kuitenkin viikoilla 37+2. Saa nähdä innostuuko itse kääntymään vai miten mennään. Kokoarvio tällä hetkellä 3360g, mut lääkäri sanoi et vaikuttaa tuotakin isommalta...No mukava käsitellä, kun ei oo pikkuinen...

 

Moikka!
Täällä esikoisensa perätilan vuoksi sektiolla saanut äippä.
Poitsu oli perätilassa rv 30 -> loppuun asti eikä kääntäminen auttanut, istui niin tiukasti, että lääkäri luovutti viiden minuutin jälkeen. Koski ja oli muutenkin epämiellyttävä. Ensin makasin pää alaspäin sängyllä muutaman tunnin ja piti muistaakseni ottaa jotain lääkettä., jonka jälkeen lääkäri rutisteli ja veivasi mahaa.

Ensisynnyttäjänä sain valita yrittää alatie synnytystä (=magneettikuvauksen kautta) tai suoraan sektioon. Pyysin päästä lantion magneettikuvaukseen, siltä varalta jos vauva mahtuu perätilastaan huolimatta syntymään alakautta, niin yritän sitä. Selvisi että lantioni on jopa niin ahdas ettei raivotarjonnassa oleva normaalia hieman isompikokoinen vauva mahdu syntymään. Onneksi kuvautin lantion, helpottaa tässä toisessa raskaudessa. Nyt jännittää että miten isoksi vauva kasvaa ja missä asennossa aikoo olla loppuajasta (viimeksi rv 28 oli raivotarjonnassa), synnytystapa riippuu ihan siitä.

Sektio oli omalla tavallaan helpotus, ettei tarvinnut väkisin punnertaa linkkariasennossa olevaa vauvelia, jonka henki tässä tapauksessa olisi ollut vaarassa. Sektiosta toipumiseen meni oma aikansa. Alkuun ei saanut kyykistellä, kurotella tai nostella painavia. Haava tuntui monta viikkoa kipeältä, mutta toisaalta onhan ne ikävät kivut myös niillä, joilla paikat repeää ja kipuja tuntuu vielä monien kuukausien kuluttua kaikkine muine vaivoineen.

tsemppiä Mebeelle, tulehan sitten kertomaan kuinka kävi.

 

Meillä ensimmäisen kohdalla huomattiin rv 37 ultrassa perätila. Kääntöyritys koski kovasti siitä kohtaa missä vauvan pää oli ollut jo monta viikkoa (me neuvolan kanssa luultiin että siinä on peppu). Kääntö ei onnistunut koska jalat ottivat kiinni.

Magneettikuvaukseen varattiin aikakin mutten halunnut siihen mennä vaan valitsin sektion, koska pelkäsin jos jotakin sitten meneekin pieleen.

Sektiosta paranin hyvin ja olen miettinyt että sen kivun kestin varmasti paremmin kuin olisin synnytyksen kestänyt. Harmitti tietysti, että heräämössä meni 3 tuntia ja hoitajat olivat ehtineet antaa jo pullosta maitoa mutta isä oli kokoajan vauvan kanssa. Maito nousi rintoihin myös hyvin.

Olen kuullut ettei toisilla kääntäminen tunnu yhtään ja että perätilasynnytykset menevät todella hyvin. Joten ei tarvitse pelätä vaan mietiskele rauhassa.