Vinkkejä kaivataan 1- vuotiaan yöheräilyyn!!

Meidän neiti on aina ollut melko levoton nukkuja, nyt tuntuu vaan et alan oleen melkosen rikki yöunien alottamiseen ja yöheräilyyn :headwall: . Iltapuuro n. 19-19.30, jonka jälkeen iltapesut ja yövaatteet. Maito n. puol tuntia puuron jälkeen. Sit melko pian hammaspesulle ja sänkyyn 20.30-21. Joka kerta kun minä/ isä poistuu huoneesta, neiti nousee salamana ylös ja alottaa huudon. Sama lopputulos anto sit hetken huutaa tai menee heti uudelleen peitteleen, kun huoneesta poistutaan niin kärppänä ylös ja kitinä/huuto! Pahimmillaan saa huonees ravata liki tunnin ennen kun luovuttaa. Sit saattaa herätä jo tunninki päästä ja sama rulianssi, joka ei yleensä ihan noin kauan kestä, mut kuitenkin. Sama homma toistuu muutaman kerran yös eli nousee pystyyn sängyssä eikä jatka unia ilman et meen laskeen takas makuulle, joskus riittää kun kerran lasket joskus tuntuu et 20 kertaa peräkkäin nouset minuutin välein laskemaan . Aamulla/ aamuyöstä otan yleensä josai vaihees viereen kun en enää jaksa nousta taputteleen, mut useasti pyöriminen jatkuu vieressäkin lähemmäs tunnin..Nukutaan siis kaikki samas makkaris. Oonkin miettinyt auttasko oma huone? Onko kellään vastaavia kokemuksia ja vinkkejä miten saadaan yöt levollisix??

 

Musta kannattas pitää noin pientä vielä vieressä nukkumassa. Tuntee varmaan turvattomaksi olonsa kun jää yksin...Vois auttaa yöheräilyihinkin että sais olla vieressä.

 

Meillä esikoinen ollut aina huono nukahtamaan ja levoton nukkuja, siksi nukutettu syliin ja perhepedissä nukuttiin 1v8kk asti. Sen jälkeen omassa sängyssä ,joka meidän sängyssä kiinni. Tästä kömpii viekkuu jossain vaiheessa yötä. Nyt ikää 2v3kk. Mielestäni toiset vaan on tälläisia. Niinhän me aikuisetkin. Meillä kuopus nukkuu pinniksessä tosi tyytyväisenä. Ikää nyt 3 kk ja nukkuu 7-8h heräämättä. Perhepeti auttaa mua jaksamaan esikon heräilyt.

 

Meillä tosiaan tuo että lapsi nukkuu meidän sängyssä pitää lapsen rauhallisena. Heräilee yleensä n. 3 kertaa välillä 8-12, ja sitten kun itse menen nukkumaan niin nukkuu sikeästi ja "poraa" päätä mun kainaloon tai massuun.

 

Toi on kuin suoraan meidän lastenhuoneesta. Me aloitettiin van istumaan pinnasängyn vieressä lattialla, ei tehty mitään muuta, siitä lapsi huomas et nyt on turvallista nukahtaa kun isä tai äiti on vieressä. Muksu meni maate itse sängyn reunalta ja alko nukkumaan, välillä kääntyi katsomaan olenko vieressä vielä ja alkoi nukkumaan. Tuota tehtiin hetken aikaa, kunnes muksu sai rohkeuden ja turvallisuuden tunteen nukkumiseen. Istuimme siin lattialla n. 20 minuuttia ja vältimme suoranaista katsekontaktia sinä aikana.
Mekin menimme aluksi sitten vielä yöllä laittamaan tuttia suuhun ja laskemaan alas... kunnes laitoimme oman makuuhuoneen ja lastenhuoneen ovet kiinni niin että ihan pienestä ei herätä. Lapsemme nukkuu aikast levotonta unta, eli liikkuu niin että pinnasänky rämisee kunnolla, itkee nukkuessa kun näkee pahoja unia yms... kun jätimme menemättä sinne sängylle öisin, niin nukkuminen rauhoittui ja nyt nukkunut itsenäisesti. Kysymys oli lähinnä että lapsi seisoi unissaan sängyn reunalla tai itki, mutta oli unessa niin ei siinä ollut mitään hyötyä mennä katsomaan, mutta piti vain itse opetella olla välittämättä varsinkin kun minä olen itsekin erittäin herkkäuninen.

 

Esikoinen kuorsaa tälläkin hetkellä mein sängyssä ja kuopus heräsi tunti sitten omasta huoneestaan pinnasängyssä.

Eli esikko on pienestä pitäen ollut herkkä nukkuja ja pinnasängyssä oli samanlaista älämölöä kuin teillä... ei hälle mitkään unikoulut auttaneet. Pienempi vaan viedään omaan sänkyyn ja sinne hän tyytyväisenä jää. Tosin joskus kerran joskus ei kertaakaan yössä käydään etsimässä kadonnut tutti ja sitten pikku neiti herää viideltä ... olen antanut maidon silloin että nukkuisi edes hetken videlä ja yleensä nukkuu tunnista kahteen sen jälkeen.

Niin ja me siirrettiin tytöt omaan huoneeseen nukkumaan vasta kuukausi sitten. Tytöt on 1 ja 4.

 

Kiitos kaikille vastauksista Lennokas minkä ikäinen tein lapsi oli kun oli tuota ongelmaa ja minkä ikäisenä laitoitte omaan huoneeseen? Useasti neiti on meidän vieressämme loppuyön, mutten ole juurikaan huomannut eroa uudelleen nukahtamiseen ajallisesti, oli sitten vieressämme tai sängyssään, KAUAN kestää ennen kun alkaa uudelleen nukkumaan kun sillä päällä on. Joskus tosiaan riitää kun laittaa vaan tutin suuhun ja joskus tuntuu, että olisi ihan valmis nousemaan keskellä yötä, niin virkonen on

 

Tutulta kuulostaa! Meillä menee muuten samalla tavalla, mutta ilman itkuja. Eli istuu sängyssänsä ja jotain sieltä äännähtää meille ilmoittaakseen että nyt vois tulla hänet kippamaan takaisin makuulle. Joskus jopa naurahtaa kun kuulee ja näkee että me tullaan siihen pinniksen viereen. Välillä ollaan hereillä tunnista kolmeen tuntiin keskellä yötä, hyvällä tuulella!!

 

Pauliina ihana huomata ettei olla ainoita! Ja voimia heräilyyn! Itestä ainakin on välillä tuntunet et pää hajoo valvomisesta! Vähän ehkä epäselvä toi mun eka viesti, mut meil on sama homma yöllä kun herätään et ollaan kyl hyvällä tuulella, mut ei nukuta. Ainoastaan nukkunmaan menosta on tullut huutoa! Nyt on pari yötä mennyt ilman valvomisia (ei sais varmaan sanoa ääneen) Tiedä sitten olisko vaikutusta sillä et oon iltasin aloittanut ns. unikoulua eli käynyt puolen minuutin välein laskemassa takaisin sänkyyn ja toivotellut hyvät yöt! Joka ilta nukkuminen alkanut vähän edellistä nopeammin Minkä ikäinen teidän lapsukainen on?

 

1v3kk. Päikkäreille simahtaa itsekseen, mut mikä ihme siinä sit onkaan, että yöunille pitää keksia kaikenmoista puuhaa! No, aika helposti nukkumaanmeno sujuu, mutta esim. viimeyönä valvottiin taas vajaa pari tuntia. No, toinen oli kyllä vähän kipeenäkin, mutta silti, istuskeli siinä meidän välissä (olin nostanut hänet siihen kun en sadatta kertaa jaksanut nousta...) ja juttelee, ja tökkii jaloillaan meitä kylkiin ja nukkuu tyynyllä poikittain ja mitähän vielä...