Vitutus ... en pysty kertoo miehelle... :´(

Siis kyse siitä kun välil on juttuja jotka juurtaa siihen kun en pysty kertoo sille ihan kaikkea.. ja mennään aina sitten siihen kun oon jättäny pari juttua kertoomatta.. mut se tietää et joskus ne kerron..

kunhan saan ittestäni irti..
no en vaan millään pysty kertoo vaik kuinka tekis mieli..
nytkin puhelimessa (ei asuta yhessä)... riita päätty siihen kun en kertonut..
miten kertoa asian joka painaa aina.. mut on raiskattu kerran joskus..
se vaan on painunut niin vitun syvälle ..koska siinä meni myös neitsyys..
aina kun asiaa mietin ei tule muuta kun järkyttävä itku ja vetäydyn kuoreeni..

ääh en jaksa edes miettiä enää.. vituttaa vaan kun en päääse siitä vaik siit onkin jo aikaa .. aika paljon...
vituttaa kun olen jumittunut,enkä osaa irtoutua asiasta..
ikinä siitä ei mitään juttua poliisille tullut kun en sinne mennyt..
vieläkin nään ne kasvot mielessäni.. VITTU

 

Kirjoita ajatuksesi paperille ja anna luettavaksi miehelle. Tsemppiä!

 

helpottaa kun kerrot sanon kokemuksesta!!!

 

Miksi ihmeessä sitä asiaa on pakon kanssa miehen kanssa puitava vuosien jälkeen, jos et siitä halua avautua?

 

Rankkaa. Mies saa olla aika vahva, että tuollaisen tiedon kestää. Ei välttämättä pääse asian yli ilman perinpohjaista keskustelua. Ja en nyt tarkoita, että sun nyt täytyis surra vielä miehenkin puolesta. Jaksuja!

 

suosittelen kertomaan, se helpottaa.
itse olen kokenut jotain samantapaista, ja niin kauan kun vaan pidin sen itselläni niin olin "tukehtua" kun sain viimein asian "ulos" olen ollut paremmin sinut itseni ja oman kroppani kuin myös kanssaeläjien kanssa....

 

Miksi ihmeessä sitä asiaa on pakon kanssa miehen kanssa puitava vuosien jälkeen, jos et siitä halua avautua?

Koska ollaan puhuttu paljon..asioista ..ja se on tavallaan tullut esiin..siis se et mua vaivaa jokin .. jota ei kukaan tiedä.. en ole kenellekään kertonut.. ikinä..

 

Miksi ihmeessä sitä asiaa on pakon kanssa miehen kanssa puitava vuosien jälkeen, jos et siitä halua avautua?

ehkä siksi, että tuo on niin iso asia, että se vaikuttaa elämään aina, ja muihinkin alueisiin kun seksiin.

ja pitäähän sitä olla rehellinen ja avoin miehelleen, että se luottamussuhde syntyisi. ymmärrän hyvin ap:n ongelman.

:hug: yritä vaan vaikka kirjoittaa kirje miehelle. kyllä kunnon mies ymmärtää, miksi asia on niin vaikea sinulle.

 

Kirjoita ajatuksesi paperille ja anna luettavaksi miehelle. Tsemppiä!

vaikka näin jos sanominen on hankalaa. :hug:

 

Miksi ihmeessä sitä asiaa on pakon kanssa miehen kanssa puitava vuosien jälkeen, jos et siitä halua avautua?

Koska ollaan puhuttu paljon..asioista ..ja se on tavallaan tullut esiin..siis se et mua vaivaa jokin .. jota ei kukaan tiedä.. en ole kenellekään kertonut.. ikinä..

Itselläni oli n. 4v sitten samanlainen tilanne, kertoako vai ei.. (en raiskatuksi ole tullut, mutta hyväksikäyttöä vuosien ajan ja se jätti jälkensä.. )

Vieläkään en ole kertonut, olen jokseenkin sinut asian kanssa, välillä vaivaa enemmän, toisinaan en sitä edes "muista" /ajattele, välillä puistattaa ja itkettää niin kauheasti.. (tapahtuneista siis jo yli 14v )..

Ehkä vielä joskus sen kerron, ehkä en (silloin suhteen alussa keskustelimme että olen seksuaalisesti hyvin pidattyväinen ja siihen on syynsä, ne sitten joskus käydään läpi.. ) .
Elämämme on onnellista ja turvallista, en tunne tarvetta tai halua kaivella elämäni kauheimpia kokemuksia esille. Enkä tiedä pysynkö sen jälkeen enään olla hänen kanssaan.. vaikea selittää..

 

Ja jos sen näin tekis..niin hävettää nähdä seuraavan kerran.. tulee sellanen olo et..
ja jos se alkais vaik halailee tai näin niin parkuhan siinä tulis..

tää on ensimmäinen mies jolle olen kertonut elämästäni enemmän kun kellekään..
en avan haluais sitä sääliä vai mitä sieltä on tullakseen..
tiedän et jos se mainitsis asiasta ja haluais halia tai muuta niin itkisin niin paljon..
en ole edes itekny edellissä liitossa miehen nähden.. sitä suhdetta kesti 6 vuotta..
en halua et kukaan näkee mut niin heikkona..

 

Mä en kans ollut itkenyt traumaattisen tapahtuman takia 11 vuoteen, ja sit nykyiselle miehelle olin tosi inhottava ja kiukkuinen ja ajattelin, että kai se nyt jo jättää. Eikä jättänyt! Sitten mun oli pakko kertoa ja itkeä ja olla niin heikko, etten olisi ikinä halunnut näyttää, muuten suhde ei olis voinut jatkua, kun mies näki, että joku painaa mua. Nyt rakkautemme on syvempää kuin koskaan ja jatkunut jo monta vuotta. Uskalla olla heikko! Se vasta rohkeaa onkin. Mutta parempi, jos tuntee kaverin jo pitemmältä ajalta.