Voi pettymysten pettymys :( (sisältää purnausta)

Nyt ku mä olisin löytänyt ihanan, minun makuuni olevan koirapennun niin mies vetää käsijarrun pohjaan ja sanoo EI. Noh, ei auttanu ku laittaa viestiä "sorry mies ei suostu ostamaan"... ja mä oon pettynyt! Aloin sit pesemään mattoa ja voin kyllä sanoa, että siinä vihassa tuli kyllä puhdas matto ku sitä vihoissani hankasin menemään :kieh: isäntä kyseli varovasti, että oletko vihainen? Mitäs se mun vihaisuus auttaa? En mä oo vihainen (tai oon mä ), mutta enimmäkseen pettynyt. Tästä asiasta ku oltiin keskusteltu ja mä luulin, että se oli kans sitä mieltä, että ku koiran löydän, saa koira meille tulla... no joo, antaa olla.

Tiedän, että on pikkumainen eikä niin vakavakaan asia, mutta silti ottaa päähän...

Onneks ulkona paistaa aurinko ja lapset saa leikkiä siellä, pikku altaassa saavat uida niin paljon kuin haluavat.. siinä mieli vähän leppyy ku heidän riemuaan sivusta seuraa...

Helpotti vähän, kiitos ku sain purkautua

 

Ihan hyvä, että teille ei tule koiraa ainakaan vielä, jos mies ei sitä halua. Nuo asiat sovitaan ja päätetään yhdessä, koska koira elää teidän taloudessa sen 10-15 vuotta mahdollisesti.

 

TIEDÄN TUNTEEN! Mä jo varasin meille yhdestä pentueesta koiran kun oltiin puhuttu et pentu otetaan ja kun pennut syntyi, mies näytti punaista... "ehkä ei sittenkään vielä" .. jep jep!

 

Ihan hyvä, että teille ei tule koiraa ainakaan vielä, jos mies ei sitä halua. Nuo asiat sovitaan ja päätetään yhdessä, koska koira elää teidän taloudessa sen 10-15 vuotta mahdollisesti.

Tiedän, ja siksi mä en olekaan niin vihainen vaan pettynyt. Oltiin tästä asiasta kuitenkin puhuttu paljon ja suunniteltu sitä rotuakin. Tais miehelle tulla kuitenkin sit pupu pöksyyn ku se "pelkää" sitä rotua mitä suunniteltiin.. meillä on jo ennestään koira, eli ei meidän arki sinällään miksikään olis muuttunut pentuaikojen sähläilyiden jälkeen. Joka tapauksessa on lenkille mentävä ja lähes joka päivä se lähtijä olen minä, mies käy n. 10 kertaa vuodessa, kun olen työmatkalla.

 

TIEDÄN TUNTEEN! Mä jo varasin meille yhdestä pentueesta koiran kun oltiin puhuttu et pentu otetaan ja kun pennut syntyi, mies näytti punaista... "ehkä ei sittenkään vielä" .. jep jep!

Kohtalon toveri :hug: tää pettymys on vaan niin suuri tällä hetkellä, että itku meinaa päästä. Me nimittäin saatiin peruutuspentu ku ne kaikki oli jo mennyt silloin ku kyselin.... että silleen... :kieh:

 

TIEDÄN TUNTEEN! Mä jo varasin meille yhdestä pentueesta koiran kun oltiin puhuttu et pentu otetaan ja kun pennut syntyi, mies näytti punaista... "ehkä ei sittenkään vielä" .. jep jep!

Kohtalon toveri :hug: tää pettymys on vaan niin suuri tällä hetkellä, että itku meinaa päästä. Me nimittäin saatiin peruutuspentu ku ne kaikki oli jo mennyt silloin ku kyselin.... että silleen... :kieh:

Aivan.. ja mikä kynnys on soittaa nolona "ei me sittenkään oteta" ...
Se on NIIN perseestä! Noh, kai mekin vielä joskus...
Laitoin sitten koira asiat takaa-alalle tän raskauden myötä mutta nyt jos ei saada tätä vauvaakaan pitää niin helvetti mä sanon!

 

Toivottavasti vauvalla on tahmasukat jalassa ja tahmahanskat kädessä =) ehkä mekin sitten joskus saadaan se koira. Vauvaa meille ei enää tule... pitäiskö alkaa miehelle puhumaan, että kyll se vauva oliski ihana juttu.. taitais meille tulla se koira mitä pikimmin (mies ei halua enää yhtään lasta)... mutta toivottavasti raskautesi sujuu hyvin ja joskus vielä saat unelmoimasi koira vauvelinkin

 

Toivottavasti vauvalla on tahmasukat jalassa ja tahmahanskat kädessä =) ehkä mekin sitten joskus saadaan se koira. Vauvaa meille ei enää tule... pitäiskö alkaa miehelle puhumaan, että kyll se vauva oliski ihana juttu.. taitais meille tulla se koira mitä pikimmin (mies ei halua enää yhtään lasta)... mutta toivottavasti raskautesi sujuu hyvin ja joskus vielä saat unelmoimasi koira vauvelinkin

Teille kanssa koiravauvatuulia paljon toivottaen! :flower:

 

Kiitos kiitos!!! Kyllä tämä tästä ajan kanssa helpottaa! Vielä on yks pentue mahdollisesti tulossa, mutta hakumatkaa sitten tuleeki n. 450 km/suunta, mutta siinähän tulee... voi olla, että siirrän vuodella tätä koiran hankintaa ja annan miehelle aikaa kypsyä ajatukseen.

 

Kiitos kiitos!!! Kyllä tämä tästä ajan kanssa helpottaa! Vielä on yks pentue mahdollisesti tulossa, mutta hakumatkaa sitten tuleeki n. 450 km/suunta, mutta siinähän tulee... voi olla, että siirrän vuodella tätä koiran hankintaa ja annan miehelle aikaa kypsyä ajatukseen.

Olitteko sit kauan puhunu siit koiran hankinnasta? Ja yhdessä varasitte sen ja sä hoidat nykysenki koiran.? mikä miehelläs pisti vastaan sit nyt?

 

Kiitos kiitos!!! Kyllä tämä tästä ajan kanssa helpottaa! Vielä on yks pentue mahdollisesti tulossa, mutta hakumatkaa sitten tuleeki n. 450 km/suunta, mutta siinähän tulee... voi olla, että siirrän vuodella tätä koiran hankintaa ja annan miehelle aikaa kypsyä ajatukseen.

Olitteko sit kauan puhunu siit koiran hankinnasta? Ja yhdessä varasitte sen ja sä hoidat nykysenki koiran.? mikä miehelläs pisti vastaan sit nyt?

Näinpä.. en tiedä mikä tuli. Kaipa tuo kertoo ajallaan kunhan mä taas jaksan sen kans mistään puhua. Voi olla, että pelkää ottaa sitä pentua koska todellakin jossakin määrin jännittää ottaa sitä rotua. Noh, annan sille aikaa, ei mulla tän asian kans mikään kiire ole. Ainoastaan vaan se, että tuon olisin ehdottomasti halunnut, koska on juuri sellainen mistä olen haaveillut... noh, kyllä niitä syntyy joskus toistekin, ehkä vuoden tai kahden päästä.

 

en minä pahalla tuota sanonut, että "hyvä kun ei tule koiraa". tarkoitin lähinnä että se vasta puuttuisikin, että koira _jo_ hankittaisiin ja mies tyyliin inhoaisi sitä. Ymmärrän pettymyksesi. Tiedän miltä tuntuu kova koirakuume. Ja varsinkin jos pentua on ehtinyt vakavissaan katsella, on harmitus varmasti kova.