vuorotyö sairaalassa, asuminen eri paikkakunnalla kuin perhe

Olin yrittäjä pitkään ja nyt uusi ammatti. Työ alkoi siis vuorotyö sairaalassa aamu ja iltavuoro. Perhe jäi kauas kotipaikkakunnalle ja itse asun työpaikkakunnalla. Esimies ei ymmärrä toivettani että vapaat toivon peräkkäisille päiville. Koska matkustamiseen menee muutama tunti.

Seuraavassa jaksossa on yksi kahden pv vapaa ja sitten menee kolme viikkoa töissä. Vapaata toisella työviikolla on yksi päivä ja kolmannelle viikolle oli laittanut ke ja la vapaat. Joka ei hyödytä minua kun kotipuoleen haluan mennä. Eli tulisi kolme viikkoa että en lapsia näkisi. Tiedän että aina ei joka viikko voi olla kahden päivän vapaita. Mutta onko kohtuullista vaatia tuo kolmannen viikon vapaat peräkkäisille päiville?

Huomio. Tiedän että otin työn vastaan ja se mielekästä, minulta kysyttiin toiveita työvuorojen suhteen. Kotipaikkakunnalla tai lähikunnissa ei ollut työtä tarjolla.

 

Olin yrittäjä pitkään ja nyt uusi ammatti. Työ alkoi siis vuorotyö sairaalassa aamu ja iltavuoro. Perhe jäi kauas kotipaikkakunnalle ja itse asun työpaikkakunnalla. Esimies ei ymmärrä toivettani että vapaat toivon peräkkäisille päiville. Koska matkustamiseen menee muutama tunti.

Seuraavassa jaksossa on yksi kahden pv vapaa ja sitten menee kolme viikkoa töissä. Vapaata toisella työviikolla on yksi päivä ja kolmannelle viikolle oli laittanut ke ja la vapaat. Joka ei hyödytä minua kun kotipuoleen haluan mennä. Eli tulisi kolme viikkoa että en lapsia näkisi. Tiedän että aina ei joka viikko voi olla kahden päivän vapaita. Mutta onko kohtuullista vaatia tuo kolmannen viikon vapaat peräkkäisille päiville?

Huomio. Tiedän että otin työn vastaan ja se mielekästä, minulta kysyttiin toiveita työvuorojen suhteen. Kotipaikkakunnalla tai lähikunnissa ei ollut työtä tarjolla.

Mikäli olet ammattimies (siis nainen), niin tulet saamaan töitä lähempää myös. Aktiivisesti puhelin kouraan ja soittele lähipaikkakuntien paikat läpi. Selitä niille tilanteesi. Luulisi, että ainakin kesäksi olisi hyvät saumat.

 

Ei kannata uhrata perhettä työn takia. Keltään et kiitosta saa vaikka kuinka tekisit töitä ja siinä vaiheessa kun yt:eet napsahtaa kohdalle olet pahimmassa tapauksessa jo menettänyt terveytesi ja perheesi. Voithan sitten toki yksinään kiikkutuolissa muistella kuin mahtava työntekijä olit.

 

Kehottaisin pamahtaa paksuksi. Problem solved.

 

Eikö työehtosopimuksessakin ole mainittu joku minimi, kuinka paljon on noita "pitkiä vapaita oltava. Ei tunnu kohtuuttomalta.

MUTTA, tätä et kysynyt, silti sanon oman näkökantani asiaan. Tilanne on lähes sama, kuin olisit eronnut puolisostasi ja puolisosi olisi yksinhuoltaja. Käytännössä olet ottanut eron lapsistasi ja miehestäsi. Pahoittelen, mutta en voi mitenkään käsittää, miten joku voi lapsensa noin jättää. En käsitä, miten voi raha olla noin tärkeä. Toki ymmärrän, että elää täytyy, mutta pienentäisin menoja ihan mistä tahansa, jotta saisin elää lasteni kanssa. Minusta aivan liian kallis hinta.

 

Jos teet täyttä listaa niin sullahan pitäisi olla 6 vapaata kolmessa viikossa.

Vähennä työaikaa, ala tekemään 90 tuntia kolmessa viikossa, saat 9 vapaata.

Mutta kuulostaa aika karsealta tuo että ei pääse kotiin työpäivän jäkeen.

 

En tiedä yhtäkään tavan hoitoalan työpaikkaa sairaalassa, jossa voisi luvata joka viikolle 2vapaata peräkkäin.

Meillä on autonominentyöaika, mutta siltikin noita yhden päivän vapaita tulee.
-Ei muuta kuin kysymään työkavereilta vuoronvaihtoja, ymmärtävät kyllä.
Ja kannustavat jatkamaan, työ se on tärkeetä, ja monelle äidillekin elinehto (ihan jo eläkkeen kertymisen kannaltakin, vaikkeivat kaikki lyhytnäköiset sitä muista).
-Olet määräaikainen? Puolen vuoden kohdallahan sulla on oikeus lyhennettyyn työaikaan jos on lapset/lapsi alle kouluikäinen.

Mutta tsemppiä! Rohkea äiti ihminen - joka ei jää muiden elätettäväks niin kuin toiset haukkuvat. Töissä sitä on ennenkin käyty, ja käyväthän ne isätkin (vaikka tätäkään oman napansa tärkeimmäksi pistävät äidit eivät muista)