vierailija
Yle: OrpoPurran Suomi rikkoo kansainvälistä sopimusta, koska sosiaaliturva on liian alhainen
Suomi on saanut jo kolmesti moitteen liian alhaisesta sosiaaliturvan tasosta. Moitteita tulee luultavasti jatkossakin, sillä nykyinen hallitus leikkaa etuuksia.
Suomi ei noudata kansainvälistä sopimusta, joka määrittelee sosiaaliturvan minimitason. Petteri Orpon (kok.) hallituksen leikkaukset ajavat Suomea yhä kauemmas sopimuksen vaatimuksista.
Sosiaaliturvan minimitason määrittelee Euroopan sosiaalinen peruskirja, jonka Suomikin on allekirjoittanut. Peruskirjan noudattamista valvoo Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitea. Euroopan neuvosto on hallitustenvälinen ihmisoikeusjärjestö.
Komitea on moittinut Suomea liian alhaisesta sosiaaliturvasta kolmesti, viimeksi edellisen hallituksen aikana helmikuussa 2023.
Tuolloin komitea totesi, etteivät vähimmäisetuudet kata tuensaajan perustarpeita. Komitea määrittelee sosiaaliturvaetuuden liian alhaiseksi, jos se jää alle puoleen maan mediaanitulosta.
Suomessa Ihmisoikeusliitto on ihmetellyt, miksei hallitus puutu sopimusrikkomukseen. Sopimus on osa Suomen lainsäädäntöä.
– Ohitetaan se, että sosiaaliset ja taloudelliset oikeudet ovat ihmisoikeuksia, joita Suomi on sitoutunut noudattamaan. Sen sijaan syksyllä tuli useita lakeja, joilla perusturvaetuuksia entisestään laskettiin, sanoo liiton asiantuntija Anna Salmivaara.
Moitteita tulee luultavasti lisää
Euroopan neuvostolla ei ole valtaa määrätä jäsenmailleen sanktioita. Moite sosiaaliturvan tasosta on lähinnä mainehaitta valtiolle.
Komitean moitteilla pitäisi kuitenkin olla vaikutusta Suomen sosiaalipolitiikkaan, sanovat professori Huhtanen sekä Ihmisoikeusliiton Anna Salmivaara.
– Vaikuttaa, että moitteet halutaan jättää huomioimatta. Leikkauksia perustellaan sillä, että rahat eivät riitä, on pakko. Eivät ihmisoikeusvelvoitteet estä valtiota tekemästä säästöjä, mutta pitäisi löytää keinot, joilla jokaisen ihmisen minimitason oikeudet turvataan, Salmivaara sanoo.
Raija Huhtanen kritisoi Orpon hallituksen sosiaaliturvaleikkausten valmistelua: perustuslakivaliokunnalla ei ollut riittävää arviota siitä, miten leikkausten kokonaisuus vaikuttaa perus- ja ihmisoikeuksiin.
– Kansainväliset sopimukset jäivät vaille riittävää huomiota vielä valiokunnankin käsittelyssä.
Perustuslain mukaan perustuslakivaliokunnan tehtäviin kuuluu arvioida lakiesitysten suhdetta kansainvälisiin ihmisoikeusvelvoitteisiin.
On vain kaksi asiaa jossa Suomen oikeisto jättää noudattamatta EU ym. kansainvälisiä suosituksia. Toinen on köyhällistön perusturvan taso,jota voidaan huonontaa vapaasti, ja toinen on yritysvastuudirektiivit, joissa esim. Suomen työläisille koitetaan saada ryhmäkanneoikeus työriita-asioissa - ei käy. Köyhistä ja pienituloisista ei väliä, kun taas elinkeinoelämää ja jopa elinkeinotteluelämää tuetaan aina ja kaikessa.
Suomi rikkoo kansainvälistä sopimusta, koska sosiaaliturva on liian alhainen – Virpi Hyttinen voi menettää asuntonsa
Suomi on saanut jo kolmesti moitteen liian alhaisesta sosiaaliturvan tasosta. Moitteita tulee luultavasti jatkossakin, sillä nykyinen hallitus leikkaa etuuksia.
yle.fi
Suomi ei noudata kansainvälistä sopimusta, joka määrittelee sosiaaliturvan minimitason. Petteri Orpon (kok.) hallituksen leikkaukset ajavat Suomea yhä kauemmas sopimuksen vaatimuksista.
Sosiaaliturvan minimitason määrittelee Euroopan sosiaalinen peruskirja, jonka Suomikin on allekirjoittanut. Peruskirjan noudattamista valvoo Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitea. Euroopan neuvosto on hallitustenvälinen ihmisoikeusjärjestö.
Komitea on moittinut Suomea liian alhaisesta sosiaaliturvasta kolmesti, viimeksi edellisen hallituksen aikana helmikuussa 2023.
Tuolloin komitea totesi, etteivät vähimmäisetuudet kata tuensaajan perustarpeita. Komitea määrittelee sosiaaliturvaetuuden liian alhaiseksi, jos se jää alle puoleen maan mediaanitulosta.
Suomessa Ihmisoikeusliitto on ihmetellyt, miksei hallitus puutu sopimusrikkomukseen. Sopimus on osa Suomen lainsäädäntöä.
– Ohitetaan se, että sosiaaliset ja taloudelliset oikeudet ovat ihmisoikeuksia, joita Suomi on sitoutunut noudattamaan. Sen sijaan syksyllä tuli useita lakeja, joilla perusturvaetuuksia entisestään laskettiin, sanoo liiton asiantuntija Anna Salmivaara.
Moitteita tulee luultavasti lisää
Euroopan neuvostolla ei ole valtaa määrätä jäsenmailleen sanktioita. Moite sosiaaliturvan tasosta on lähinnä mainehaitta valtiolle.
Komitean moitteilla pitäisi kuitenkin olla vaikutusta Suomen sosiaalipolitiikkaan, sanovat professori Huhtanen sekä Ihmisoikeusliiton Anna Salmivaara.
– Vaikuttaa, että moitteet halutaan jättää huomioimatta. Leikkauksia perustellaan sillä, että rahat eivät riitä, on pakko. Eivät ihmisoikeusvelvoitteet estä valtiota tekemästä säästöjä, mutta pitäisi löytää keinot, joilla jokaisen ihmisen minimitason oikeudet turvataan, Salmivaara sanoo.
Raija Huhtanen kritisoi Orpon hallituksen sosiaaliturvaleikkausten valmistelua: perustuslakivaliokunnalla ei ollut riittävää arviota siitä, miten leikkausten kokonaisuus vaikuttaa perus- ja ihmisoikeuksiin.
– Kansainväliset sopimukset jäivät vaille riittävää huomiota vielä valiokunnankin käsittelyssä.
Perustuslain mukaan perustuslakivaliokunnan tehtäviin kuuluu arvioida lakiesitysten suhdetta kansainvälisiin ihmisoikeusvelvoitteisiin.
On vain kaksi asiaa jossa Suomen oikeisto jättää noudattamatta EU ym. kansainvälisiä suosituksia. Toinen on köyhällistön perusturvan taso,jota voidaan huonontaa vapaasti, ja toinen on yritysvastuudirektiivit, joissa esim. Suomen työläisille koitetaan saada ryhmäkanneoikeus työriita-asioissa - ei käy. Köyhistä ja pienituloisista ei väliä, kun taas elinkeinoelämää ja jopa elinkeinotteluelämää tuetaan aina ja kaikessa.