Yli 3-kymppiset esikkoa odottavat vol.4
- Viestiketjun aloittaja Iida-Liina
- Ensimmäinen viesti
Hei kaikille!
Olemme remppaa paossa asunnossa, jossa ei ole nettiyhteyttä, niin että tämä surffailutuokio on meikäläiselle harvinaista ylellisyyttä!
Joku kyseli omega 3 -suosituksista: googlettamalla löytää kaikenlaista, tässä yksi:
http://www.ajcn.org/cgi/content/abstract/88/1/167
Valitettavasti en ehdi lukea kaikkea kirjoitettua, toivotan vain iloista odotusta kaikille ja jänskään varsinkin Iida-Liinan kuulumisia, koska se synnytys sitten varsinaisesti käynnistyy? Tsemppiä!
Viime viikon ultrassa kaikki hyvin, pikkuinen vilkutteli pienellä kätösellä... Päiviä tuli kaksi lisää, niin kuin olin hcg-arvojen mukaan laskiessani arvannutkin.
Huomenna np-ultra ja bitest, sitten lähdemmekin Alpeille appivanhempia tapaamaan.
Tutut ja tuntemattomat muuten jo onnittelevat raskaudestani, ilmeisesti mulla on niin kapea lantio, että kohtu työntää siksi jo nyt ruuansulatuskanavan ylös ja ulos, ja se näyttää ihan pyöreältä ja kovalta vauvamahalta. Eli siis kaikki luulevat, että olen jotain 4-5 kuulla
Vähän nolottaa selittää, että olen vasta 3. kuulla...
Onnellista odotusta kaikille
:heart: lentoemo ja lentäjän poikanen 11+3 :heart:
Olemme remppaa paossa asunnossa, jossa ei ole nettiyhteyttä, niin että tämä surffailutuokio on meikäläiselle harvinaista ylellisyyttä!
Joku kyseli omega 3 -suosituksista: googlettamalla löytää kaikenlaista, tässä yksi:
http://www.ajcn.org/cgi/content/abstract/88/1/167
Valitettavasti en ehdi lukea kaikkea kirjoitettua, toivotan vain iloista odotusta kaikille ja jänskään varsinkin Iida-Liinan kuulumisia, koska se synnytys sitten varsinaisesti käynnistyy? Tsemppiä!
Viime viikon ultrassa kaikki hyvin, pikkuinen vilkutteli pienellä kätösellä... Päiviä tuli kaksi lisää, niin kuin olin hcg-arvojen mukaan laskiessani arvannutkin.
Huomenna np-ultra ja bitest, sitten lähdemmekin Alpeille appivanhempia tapaamaan.
Tutut ja tuntemattomat muuten jo onnittelevat raskaudestani, ilmeisesti mulla on niin kapea lantio, että kohtu työntää siksi jo nyt ruuansulatuskanavan ylös ja ulos, ja se näyttää ihan pyöreältä ja kovalta vauvamahalta. Eli siis kaikki luulevat, että olen jotain 4-5 kuulla
Vähän nolottaa selittää, että olen vasta 3. kuulla...Onnellista odotusta kaikille
:heart: lentoemo ja lentäjän poikanen 11+3 :heart:
Heissan,
pikaisesti tulin lueskelemaan ja paljonhan täällä olikin juttuja sattunut ja tapahtunut.
Meillekin sattui ja tapahtui; 31.7. meille syntyi 3,325 g & 47 cm prinsessa sektiolla. Kotiin pääsimme eilen ja nyt on sitten vauva-arkea opeteltu oikein urakalla. Synnärillä olimme kaikkiaan 5 päivää, typyn paino lähti laskuun ja sitä piti kompensoida vastikkeella sekä imetyksellä, kun on hieman laiska tuo tyttönen imemään tissiä. Helpolla haluaisi päästä...
Imetys tosiaan vie aikaa, tänäänkään en ole juuri muuta tehnyt kuin istunut maitolaiturina sohvalla, nyt onneksi pikkuinen nukahti vihdoin ja viimein. Itselleni oli myös yllätys kuinka usein maitoa pitää antaa, esim. kahden tunnin välein yöllä. Herätät vauvan rinnalle, syötät n. puoli tuntia ja annat vastiketta, sitten nukkumaan ehkä tunniksi, kunnes sama rumba käynnistyy uudestaan. No onneksi nyt kun olemme kotona, saimme ohjeet yölle aikarajan 4 tuntia, joka on jo luksusta. =)
Kaiken kaikkiaan ihmeellinen ja ihastuttava on tuo pakkaus, eihän sitä voi olla rakastamatta. Ja kyllä nuo herätyksetkin tuntuu loppupelissä jaksavan yllättävän täysjärkisenä. Nyt lähden syömään lounasta, joten ihanaa päivää kaikille! =)
Terveisin, Hannah
pikaisesti tulin lueskelemaan ja paljonhan täällä olikin juttuja sattunut ja tapahtunut.
Meillekin sattui ja tapahtui; 31.7. meille syntyi 3,325 g & 47 cm prinsessa sektiolla. Kotiin pääsimme eilen ja nyt on sitten vauva-arkea opeteltu oikein urakalla. Synnärillä olimme kaikkiaan 5 päivää, typyn paino lähti laskuun ja sitä piti kompensoida vastikkeella sekä imetyksellä, kun on hieman laiska tuo tyttönen imemään tissiä. Helpolla haluaisi päästä...
Imetys tosiaan vie aikaa, tänäänkään en ole juuri muuta tehnyt kuin istunut maitolaiturina sohvalla, nyt onneksi pikkuinen nukahti vihdoin ja viimein. Itselleni oli myös yllätys kuinka usein maitoa pitää antaa, esim. kahden tunnin välein yöllä. Herätät vauvan rinnalle, syötät n. puoli tuntia ja annat vastiketta, sitten nukkumaan ehkä tunniksi, kunnes sama rumba käynnistyy uudestaan. No onneksi nyt kun olemme kotona, saimme ohjeet yölle aikarajan 4 tuntia, joka on jo luksusta. =)
Kaiken kaikkiaan ihmeellinen ja ihastuttava on tuo pakkaus, eihän sitä voi olla rakastamatta. Ja kyllä nuo herätyksetkin tuntuu loppupelissä jaksavan yllättävän täysjärkisenä. Nyt lähden syömään lounasta, joten ihanaa päivää kaikille! =)
Terveisin, Hannah
Ginnifer
Täällä toinen, joka ei malta olla fiilistelemättä odottajien tunnelmissa... =) Meillä on I'coo Pico -rattaat ja niihin Carenan pehmeä kantokassi. Ihan hyvin siihen mahtui ainakin tämä keskikokoinen vauva, Helsingin talveen sopivasti topattuna. Kyseisillä rattaillakin pärjättiin talven yli kaupungissa, vaikkei ne mitkään maastovankkurit tosiaan ole.Alkuperäinen kirjoittaja kati231:
Ja peesaan Pötkylää, liina ja pussi on ehdottomia. Liina on ihan paras ergonomisesti, mutta onhan se sitominen tosiaan sen verran vaivalloista, että mulla ainakin on jäänyt liinailu suunniteltua vähäisemmäksi. Kantopussi on siitä hyvä, että sen saa päälle ja pois nopeasti ja missä vaan, ja kun siinä on vähemmän kangasta niin se menee pienempään tilaan - helppo pitää aina mukana. Mulla on tällainen: http://www.hotslings.com/ ja ainakin tuossa Eye Candy -kuosissa on kangas tosi ylellisen laadukasta 100% puuvillasatiinia (osassa niistä on polyesteriä joukossa, itse en tykkäisi).
Ginnifer
Ai niin, piti vielä Iida-Liinan päätä sekoittaa kertomalla, että mulla ei ollut havaittavaa limatulppaa eikä muutakaan merkkiä synnytyksen läheisyydestä. Taisin täälläkin käydä laskettuna aikana tilittämässä miten ei tunnu missään ja varmaan mennään yliajalle ja käynnistykseen. Mutta niin vaan heräsin seuraavana yönä uneen, jossa lapsivedet meni, ja huomasin että itse asiassa sitähän lirahtelee ihan oikeasti...
ONNEA HANNAHILLE PIKKU PRINSESSASTA!Hannahin synnytys tulikin niin äkkiä, ettei sitä ehditty edes jännittää. Oliko sektio suunniteltu vai päädyttiinkö siihen sairaalassa?
Täälläkään ei ole enää montaa päivää jäljellä yhtenä kappaleena ja luulenpa ettei limatulpan metsästämistäkään ehditä aloittaa. Kävin taas eilen lääkärissä ja lapsivesi oli vähentynyt reippaasti, joten minä lähden synnärille jo tulevana lauantai iltana. Sinänsä se, että lapsivesi oli vähentynyt ei ollut minulle yllätys, sillä olen jo alkanut tuntemaan sen, että vettä on vähemmän. Jos istuutuu nopeasti, niin vatsassa tärähtää vähän ikävän tuntuisesti. Eikä vatsa enää oikeastaan ole edes pyöreä vaan pikemminkin muhkurainen riippuen siitä missä asennossa pikkuinen siellä köllöttelee. Silti vaikka en edes odottanut mitään lapsivesitilanteen parantumista oli synnytyksen käynnistämisen siirtäminen viikolla aikaisemmaksi jotenkin kauhea shokki. Eilen meni koko päiväksi ruokahalutkin kun olin niin hermona. Kaikki on muuten onneksi tosi hyvin. Vauva on kasvanut kokoa ja on lääkärin mukaan ihan normaalipainoinen ikäisekseen, tällä hetkellä reilu 2,5kg mutta alle 3kg. Tosin minulla on hirveät ennakkoluulot noita painoarvioita kohtaan kun olen kuullut, että yhdellä sun toisella ne ovat heittäneet n.500g suuntaan tai toiseen. Keuhkot olivat ultrien mukaan valmiit jo pari viikkoa sitten. Vauva liikkuukin suhteellisen aktiivisesti, sen minkä pystyy siellä ahtaassa tilassa. Sydänkäyrät näyttävät ihan normaaleilta. En sitten tiedä, mistä se lapsiveden katoaminen johtuu. Minulle siihen ei näyttänyt auttavan mitkään lepäilyt eikä syömiset tai juomiset. Oma painonikaan ei ole enää noussut kuukauteen grammaakaan, vaikka nyt olen viimeiset kolme viikkoa oikein keskittynyt siihen, että syön monipuolisesti ja hyvin (poikkeuksena eilinen). Miehelle sanoin eilen, etten minä vielä kyllä ehtisi synnyttämään kun pitäisi tehdä vielä kaikenlaista, kuten neuloa vauvalle muutamat hahtuvavillahousut lisää ja itselle rinnalämmittimet, mahaakin pitäisi ehtiä valokuvata, että jäisi jotain todistusaineistoa siitä, että olen ollut raskaana ja eritoten pitäisi ehtiä käydä pedikyyrissä lakkauttamassa varpaankynnet ennen synnytystä.
Itselläni ei todellakaan ole sellainen olo, että olen viimeisilläni raskaana. Taidan missata sen vaiheen kokonaan. Minä olen aina tähän asti luullut, että loppuraskaus olisi jotenkin spesiaalia ja erilaista kaikenlaisine vaivoineen.
Lentoemolle onnittelut hyvistä ultranäkymistä. Hyvä, että jollakin vauvamasu näkyy jo aikaisessa vaiheessa. Minulla tämä mahavaihe jäi jotenkin lyhyeksi.
~Iida-Liina ja nuppu 37+0~ (vielä hetken yhtenä osana)
Kiva Heksu, että kävit täällä kurkkimassa. Pidän peukut ja varpaat pystyssä, että pääset pian ihan virallisesti listoille. Toivottelen kovasti oikein romanttisia iltoja! :heart:
Alkuperäinen kirjoittaja Metsätonttu:Onko teillä siellä hiekka-aavikolla sauna?!? Viestistäsi saattoi niinkin päätellä
Voi sitä niinkin sanoa. Ihan sama mistä ovesta menee ulos niin aina pääsee saunaan. Parvekkeella on jopa saunamittari. Siis oikeesti ei meillä mitään rakennettua saunaa ole, mutta tuota ulkoilmaa ei voi oikein muuhun verrata. Jos en olisi viimeisilläni raskaana, niin en todellakaan olisi täällä tähän aikaan vuodesta paistumassa. Oikeasti välillä on kyllä huumori vähän vähissä kun joutuu tuolla pihalla jotain tekemään.
Nyt lopetan tämän palstan monopolisoinnin. :ashamed:
muoks* Ja lisään vielä, ettei me edes ihan aavikolla beduiini-teltassa asuta, vaikka kyllä tuossa 500 metrin päässä näkyy välillä kameleita. =)
Sara syntyi 25.7. klo 20.39 Rv 40+3 Paino 4275g ja pituus 50 cm. Hän syntyi keisarileikkauksella ja sai 9 pistettä. Tytöllä on kaikki ok mutta minulle tuli vatsan rasvakudokseen hematooma joka sitten tulehtui ja vasta tänään pääsimme kotiin, olin i.v. antibiootilla yli viikon sairaalassa. crp oli vikko sitten maanantaina 220 ja nyt 60, vielä 10 pv kuuri kahta antibioottia suunkautta.
Kirjoittelen myöhemmin lisää nyt vähän tutustumaan tähän vauva arkeen kotona.
anjamarita ja Sara 12 vrk
Kirjoittelen myöhemmin lisää nyt vähän tutustumaan tähän vauva arkeen kotona.
anjamarita ja Sara 12 vrk
Onnea Hannahille myös tältä suunnalta ja kiitos suloisista vauvakuulumisista =) Kiva kuulla tauon jälkeen sinustakin, Lentoemo - hauska juttu tuo massun kasvu. Eikös olekin hyvä, ettei näytä vain lihoneen? Joudun varoittamaan, että mahan kasvaminen kohti ruokatorvea voi aiheuttaa mitä erilaisimpia syömis- ja hengitysongelmia. Mies kyseli alussa ihmeissään, mikä mua huokailuttaa, ja nyt alkuraskauden ällötysolokin tuntuu valitettavasti tekevän comebackin.
Iida-Liinalle toivottelen hyviä viimeisiä hetkiä yhtenä kappaleena! Onko miehesi yhtään hermostunut? Entä Suomessa jännäävät, onko joku jo varailemassa Dubain-lentoa? Onhan siinä oikeasti aikamoinen välimatka seurata tärkeää perhetapahtumaa. Itse pääasia askarruttanee tietysti eniten, ja täällä varmaan moni yrittää samaistua tunnelmiisi. Hahtuvat sun muut taitavat unohtua joksikin aikaa uuteen ihmisenalkuun tutustuessa :heart:
Hmm, ei siitä lapsiveden vähyydestä näemmä mitään vahinkoa koitunut, kun vauva on kuitenkin koko ajan liikkunut ja kasvanut. Ja päässyt viinirypäleiden makuun... Enpä ole uskaltanut sellaisiin herkkuihin kajotakaan sitä sokerirasituskoetta odottaessani :/
Siitä tuli mieleeni, että Mokkis ei ole näemmä kirjoitellut pitkään aikaan. Aika samoissa ajoissa näytetään olevan. Anjamaritastakin olisi mukava kuulla. Iida-Liinalle vielä onnea, tsemppiä ja rauhallista mieltä synnytyksen alla,
toivoo remontin keskellä istuva Duudlari ja kunnon mansikkakuuria vaille jäävä pikkuinen 30+5
Muoks* Anjamarita oli ehtinyt tuossa välissä kirjoittaakin. MILJOONASTI ONNEA :flower:
Joudun varoittamaan, että mahan kasvaminen kohti ruokatorvea voi aiheuttaa mitä erilaisimpia syömis- ja hengitysongelmia. Mies kyseli alussa ihmeissään, mikä mua huokailuttaa, ja nyt alkuraskauden ällötysolokin tuntuu valitettavasti tekevän comebackin.Iida-Liinalle toivottelen hyviä viimeisiä hetkiä yhtenä kappaleena! Onko miehesi yhtään hermostunut? Entä Suomessa jännäävät, onko joku jo varailemassa Dubain-lentoa?
Onhan siinä oikeasti aikamoinen välimatka seurata tärkeää perhetapahtumaa. Itse pääasia askarruttanee tietysti eniten, ja täällä varmaan moni yrittää samaistua tunnelmiisi. Hahtuvat sun muut taitavat unohtua joksikin aikaa uuteen ihmisenalkuun tutustuessa :heart: Hmm, ei siitä lapsiveden vähyydestä näemmä mitään vahinkoa koitunut, kun vauva on kuitenkin koko ajan liikkunut ja kasvanut. Ja päässyt viinirypäleiden makuun... Enpä ole uskaltanut sellaisiin herkkuihin kajotakaan sitä sokerirasituskoetta odottaessani :/
Siitä tuli mieleeni, että Mokkis ei ole näemmä kirjoitellut pitkään aikaan. Aika samoissa ajoissa näytetään olevan. Anjamaritastakin olisi mukava kuulla. Iida-Liinalle vielä onnea, tsemppiä ja rauhallista mieltä synnytyksen alla,
toivoo remontin keskellä istuva Duudlari ja kunnon mansikkakuuria vaille jäävä pikkuinen 30+5
Muoks* Anjamarita oli ehtinyt tuossa välissä kirjoittaakin. MILJOONASTI ONNEA :flower:
AURINKOISET ONNITTELUT ANJAMARITALLE&HANNAHILLE PIKKU RINSESSOISTA!!!
:flower: :heart: :flower: :heart: :flower: :heart:
Iida-Liinalle tsemppiä viikonloppuun!Näin se aika vaan kuluu...Pian sullakin on ikioma tuhisija kainalossa...Ihanaa!!!
Meillä on vauva-arki lähtenyt suht hyvin rullaamaan.Univelkaa on tietenkin aivan mielettömästi,mutta en valita.Vauva-aika on kuitenkin niin lyhyt ja ensimmäinen vuosi menee tosi nopeasti.
Öisin herätään noin parin,kolmen tunnin välein syömään rintaa&nannia.Tuntuu,että pikku-herra nukkuu päivät ja kerää voimia,että jaksaa yöt valvoa!
Leppoisia odotuspäiviä teille kaikille,joilla vielä pikku kaverit potkivat masussa!=)
T:bella&iso rinssi 18pv :heart:
Todella paljon onnentoivotuksia myös meiltä Hannahillle ja Anjamaritalle perheineen! :flower: :heart:
Iida-Liina: eipä siellä pätsissä liene suurta vahinkoa, jos et ehdi rinnanlämmittimiä ja villahousuja väsätä ennen vauvan syntymää Mutta napsikaahan ne valokuvat masusta, niitä on varmaan kiva myöhemmin katsella. Aikas jännät päivät sulla edessä, voin kuvitella, että tuollainen synnytyksen aikaistuminen voi laittaa pasmat ihan sekaisin, mutta hirveästi tsemppiä sinulle!
Lentoemo: Luin sellaisen hauskan ja suositun odottajien kirjan kuin Vicky Lovine: Tyttökaverin opas odottajalle. Siinä todettiin jotensakin näin, että on kahdenlaisia naisia, niitä, jotka ällistyttävät kaikki ilmoittamalla pari viikkoa ennen synnytystä lähtevänsä laitokselle ja niitä, joiden maha pullahtaa eteen heti raskaustestin plussattua. Sinä (ja minäkin) kuulumme vissiin tuohon jälkimmäiseen porukkaan ja esim. Iida-Liina taitaa olla noita salaisuuden pidempään säilyttäviä naisia
terv. Metsätonttu ja poikanen 24+1
Iida-Liina: eipä siellä pätsissä liene suurta vahinkoa, jos et ehdi rinnanlämmittimiä ja villahousuja väsätä ennen vauvan syntymää
Mutta napsikaahan ne valokuvat masusta, niitä on varmaan kiva myöhemmin katsella. Aikas jännät päivät sulla edessä, voin kuvitella, että tuollainen synnytyksen aikaistuminen voi laittaa pasmat ihan sekaisin, mutta hirveästi tsemppiä sinulle!Lentoemo: Luin sellaisen hauskan ja suositun odottajien kirjan kuin Vicky Lovine: Tyttökaverin opas odottajalle. Siinä todettiin jotensakin näin, että on kahdenlaisia naisia, niitä, jotka ällistyttävät kaikki ilmoittamalla pari viikkoa ennen synnytystä lähtevänsä laitokselle ja niitä, joiden maha pullahtaa eteen heti raskaustestin plussattua. Sinä (ja minäkin) kuulumme vissiin tuohon jälkimmäiseen porukkaan ja esim. Iida-Liina taitaa olla noita salaisuuden pidempään säilyttäviä naisia
terv. Metsätonttu ja poikanen 24+1
Onnea Hannah ja Anjamarita perheenlisayksesta! :flower:
Iida-liinalle tsemppia tulevaan! :wave:
Taalla +38astetta varjossa, huh! Massu kasvaa ja potkutkin tuntuu jo Jopa mies tuntee potkut kun on kasi tai korva vatsan paalla. Ihanaa! Nyt ei tarvii juosta ultrassa taman tasta vain tarkistakseen etta vauva on hengissa. On se helpotus kun tuntee liikkeet. Ananasmehun juomisen jalkeen varsinkin alkaa massussa liikunta :heart:
Jalat edelleen tosi turvoksissa, verikokeissa sokerit ja kilpirauhasarvot ok. Mielentila herkka, tulee itkettya milloin mistakin, varsinkin vanha tv-sarja Pieni talo preerialla itkettaa...Toisaalta taas kun tuntee vauvan liikkeet niin on iso hymy huulilla =)
Vatsojen koosta oli puhetta....Mullakin vatsa nakyi jo alusta lahtien, mutta sitten rv14 jalkeen ei enaa tullutkaan kiloja lisaa, vaan jopa 1,5kg paino laski. Nyt ihan parin viikon sisalla on taas vatsa selvasti kasvanut.
T: Denina + poju rv23+0
Iida-liinalle tsemppia tulevaan! :wave:
Taalla +38astetta varjossa, huh! Massu kasvaa ja potkutkin tuntuu jo
Jopa mies tuntee potkut kun on kasi tai korva vatsan paalla. Ihanaa! Nyt ei tarvii juosta ultrassa taman tasta vain tarkistakseen etta vauva on hengissa. On se helpotus kun tuntee liikkeet. Ananasmehun juomisen jalkeen varsinkin alkaa massussa liikunta :heart: Jalat edelleen tosi turvoksissa, verikokeissa sokerit ja kilpirauhasarvot ok. Mielentila herkka, tulee itkettya milloin mistakin, varsinkin vanha tv-sarja Pieni talo preerialla itkettaa...Toisaalta taas kun tuntee vauvan liikkeet niin on iso hymy huulilla =)
Vatsojen koosta oli puhetta....Mullakin vatsa nakyi jo alusta lahtien, mutta sitten rv14 jalkeen ei enaa tullutkaan kiloja lisaa, vaan jopa 1,5kg paino laski. Nyt ihan parin viikon sisalla on taas vatsa selvasti kasvanut.
T: Denina + poju rv23+0
... Anjamarita ja Hannah! Varmasti mahtavaa saada pieni käärö vihdoin ja viimein omaan kotiin. Kovasti onnitteluja teille molemmille :heart: :heart: !
Sitten omaa napaa ja rakenneultrakuulumisia Jorvista:
meillä pikkuisen rakenteet kaikki ok ja kasvu vastasi viikkoja, joita siis tähän mennessä 21+3. Niin, ja poikahan se sitten on tulossa :heart: . Ei kuulemma epäilystäkään sukupuolesta. Mukava kätilö antoi meidän itse sanoa, kummasta on kyse, kun kaikki värkit tuntuivat näkyvän niin selkeästi .
Kati & Pablo rv 21+3
Sitten omaa napaa ja rakenneultrakuulumisia Jorvista:
meillä pikkuisen rakenteet kaikki ok ja kasvu vastasi viikkoja, joita siis tähän mennessä 21+3. Niin, ja poikahan se sitten on tulossa :heart: . Ei kuulemma epäilystäkään sukupuolesta. Mukava kätilö antoi meidän itse sanoa, kummasta on kyse, kun kaikki värkit tuntuivat näkyvän niin selkeästi
.Kati & Pablo rv 21+3
mpa, kohtalotoveri ilmoittautuu. Olen saanut yhden MPR:n vuonna 1988. Vasta-aineita ei ole testattu, koska neuvolassa ei ole edes mainittu koko asiaa, enkä ole itse älynnyt sitä kysyä. 1976 syntynyt mieheni on näemmä saanut rokotukset -84 ja -89. Kyllähän se huolettaa, mutta asialle ei enää voi mitään. Täytyy ottaa sitten tehoste jossain välissä. Kävin rv 19 aikoihin Saksassakin, niin että ei kai tässä voi muuta kuin luottaa onneensa :|
Duudlari, rv. 30+6
Ktl:n sivuilta: Jokaisella aikuisella tulisi olla joko sairastettujen tautien tai kahden MPR-rokoteannoksen antama suoja tuhkarokkoa, vihurirokkoa ja sikotautia vastaan. Jos aikuisen rokotussuoja todetaan näiden rokotusten osalta puutteelliseksi, se täydennetään.
Duudlari, rv. 30+6
Ktl:n sivuilta: Jokaisella aikuisella tulisi olla joko sairastettujen tautien tai kahden MPR-rokoteannoksen antama suoja tuhkarokkoa, vihurirokkoa ja sikotautia vastaan. Jos aikuisen rokotussuoja todetaan näiden rokotusten osalta puutteelliseksi, se täydennetään.
Huomenta vaan kaikille täältä kaatosateen keskeltä :wave:
Duudlari,kiva huomata että olin ollu mielessä, vaikka sitten rasitustestin yhteydessä Mun viime viikko on mennyt niitä hiton sokereita mittaillessa (joo ottaa edelleen pattiin...) ja kohollahan nuo ovat jonkun verran koko ajan. Eilen soitti kätilö kotiin sokeriarvoista ja ens viikolla lääkäri päättää joudunko insuliinihoidolle. Pääsen myös ultraan torstaina kurkkaamaan junioria Eka kasvuarvio. Saa nähdä pääsenkö la:han asti, kun nää "sokerivauvat" on useasti isoja. No, ompahan vauvan isäkin pullaa tasaseen tahtiin jauhava toistasataakilonen 186 senttinen miekkonen, josta tuntematon n. 3-vuotias totesi eilen ravintolasta lähtiessämme "kato äiti, jättiläinen!" Että voipi olla vähän geeneissäkin tuota kokoa...
Ihmeelliseltä tuntuu miksi sokerit on niin korkeella. En tosiaan mussuta makeita kaiken aikaa, silloin tällöin vaan tätä ennenkin. Ruokavalioni on mielestäni normaali, diabeteshoitajalla infokäynnin jälkeenkään ei tarvinnu ruokavalioon muita muutoksia tehdä kun vaihtaa vaaleeta leipää enempi tummaan. Kyllä se varmaan on sitten toi sukurasite, mulle se tulee sekä isän että äidin puolelta. Ja "jättiläisellä" (jäi levy päälle..=) on samaa vikaa, joten siirtynee bebeenkin..
Onnea kauheasti vauvaantuneille! :hug: :flower: Innoissani luen synnytyskertomuksianne kun niitä laitatte, alkaa omakin aika pyöriä jo koko aika enempi mielessä. Rv:t pyörähti jo kolmosella alkaviksi..! Eilen oli eka synnytys- ja perhevalmennustunti, ihan hirveän tylsää. Luennoiva terkka joutaisi heti esiintymistaidon kurssille. Kaikki isät suunnilleen nukkuivat ja itselläkin oli pystyssä pysymistä. Ensi kerralla käsitellään varsinaisesti synnytys kivunlievityksineen ja muine aiheineen, sinne sanoin miehelle että vielä mennään mutta loput ehkä jätetään väliin. Saan kaiken tuonkin mitä eilen puhuttiin selville muualta, itse asiassa siellä ei mitään uutta tullut esille. Mies kyllä piti videosta joka katsottiin isyydestä. Muuten oli melko pettymys. Reippaampi vetäjä kuuluvan äänen kanssa olis voinu saada juttuun ihan toista menoa.
Nyt haen kupin teetä (ja kitkerää makeutusjauhetta...) palaillaan
Mokkis rv 30+3
Duudlari,kiva huomata että olin ollu mielessä, vaikka sitten rasitustestin yhteydessä
Mun viime viikko on mennyt niitä hiton sokereita mittaillessa (joo ottaa edelleen pattiin...) ja kohollahan nuo ovat jonkun verran koko ajan. Eilen soitti kätilö kotiin sokeriarvoista ja ens viikolla lääkäri päättää joudunko insuliinihoidolle. Pääsen myös ultraan torstaina kurkkaamaan junioria Eka kasvuarvio. Saa nähdä pääsenkö la:han asti, kun nää "sokerivauvat" on useasti isoja. No, ompahan vauvan isäkin pullaa tasaseen tahtiin jauhava toistasataakilonen 186 senttinen miekkonen, josta tuntematon n. 3-vuotias totesi eilen ravintolasta lähtiessämme "kato äiti, jättiläinen!" Että voipi olla vähän geeneissäkin tuota kokoa...Ihmeelliseltä tuntuu miksi sokerit on niin korkeella. En tosiaan mussuta makeita kaiken aikaa, silloin tällöin vaan tätä ennenkin. Ruokavalioni on mielestäni normaali, diabeteshoitajalla infokäynnin jälkeenkään ei tarvinnu ruokavalioon muita muutoksia tehdä kun vaihtaa vaaleeta leipää enempi tummaan. Kyllä se varmaan on sitten toi sukurasite, mulle se tulee sekä isän että äidin puolelta. Ja "jättiläisellä"
(jäi levy päälle..=) on samaa vikaa, joten siirtynee bebeenkin.. Onnea kauheasti vauvaantuneille! :hug: :flower: Innoissani luen synnytyskertomuksianne kun niitä laitatte, alkaa omakin aika pyöriä jo koko aika enempi mielessä. Rv:t pyörähti jo kolmosella alkaviksi..! Eilen oli eka synnytys- ja perhevalmennustunti, ihan hirveän tylsää. Luennoiva terkka joutaisi heti esiintymistaidon kurssille. Kaikki isät suunnilleen nukkuivat ja itselläkin oli pystyssä pysymistä. Ensi kerralla käsitellään varsinaisesti synnytys kivunlievityksineen ja muine aiheineen, sinne sanoin miehelle että vielä mennään mutta loput ehkä jätetään väliin. Saan kaiken tuonkin mitä eilen puhuttiin selville muualta, itse asiassa siellä ei mitään uutta tullut esille. Mies kyllä piti videosta joka katsottiin isyydestä. Muuten oli melko pettymys. Reippaampi vetäjä kuuluvan äänen kanssa olis voinu saada juttuun ihan toista menoa.
Nyt haen kupin teetä (ja kitkerää makeutusjauhetta...) palaillaan
Mokkis rv 30+3
Heissan kaikille,
kiitokset kaikille onnitteluista sekä onnittelut myös meiltä anjamaritalle ihanasta tyttökääröstä!
Iida-Liinalle onnea ja nautinnollisia "oma-aika hetkiä" vielä pieneksi ajaksi ennen kuin käärö on rinnalla. Kehotan nauttimaan niistä kaikin mahdollisin keinoin, sillä syntymän jälkeen tuo muutaman kilon kokoinen baby-käärö sanelee aikataulusi täysin. Mutta usko pois, on se ehdottomasti sen arvoista.
Minulle tosiaan tehtiin suunniteltu sektio johtuen miltei "paniikinomaisesta" synnytyspelosta. Eli baby leikattiin ulos viikkoa ennen LA:ta. Nyt jälkikäteenkin olen todella helpottunut ja onnellinen, että minulle sektio tehtiin ja toipuminenkin on käynnistynyt tosi hyvin. Leikkaus meni tosi nopeasti, minut valmisteltiin kuntoon, spinaalipuudutus ym. puolessa tunnissa, jonka jälkeen mieheni ohjattiin leikkuriin pitämään kädestäni kiinni. 7 minuuttia tästä tyttö syntyi ja päästi ensimmäisen rääkäisynsä, ja vaikka kaikissa ennaltasaaduissa ohjeissa luki, että baby voi olla fleku ja todella veltto, ei ääntäkään päästävä, niin meillä kyllä salin täytti sellainen palosireenihuuto, jota kilvan ihmeteltiin. 10 pistettä saatiin ja pikaisen rinnalla olon jälkeen tuore isä lähti tytön kanssa pesulle, punnitukseen ym. Itse matkasin heräämöön pariksi tuntia, jonka jälkeen minutkin kuskattiin perhehuoneeseemme, jossa isä ja vauva jo minua innolla odottivat. Minut nostettiin pystyyn n. 8 tuntia leikkauksen jälkeen ja sitä lähtien kävelin itse joka paikkaan. Omalla kohdallani kaikki meni tosi hyvin ja uskoisin, mikäli joskus vielä toista lasta aiomme maailmaan yrittää, päätyväni silloin myös sektioon.
Jaaha, nyt loppuikin imetys ja touhut taas alkaa, ei siis puhettakaan nukahtamisesta, joten palataan taasen.
Terveisin,
Hannah
kiitokset kaikille onnitteluista sekä onnittelut myös meiltä anjamaritalle ihanasta tyttökääröstä!
Iida-Liinalle onnea ja nautinnollisia "oma-aika hetkiä" vielä pieneksi ajaksi ennen kuin käärö on rinnalla. Kehotan nauttimaan niistä kaikin mahdollisin keinoin, sillä syntymän jälkeen tuo muutaman kilon kokoinen baby-käärö sanelee aikataulusi täysin. Mutta usko pois, on se ehdottomasti sen arvoista.
Minulle tosiaan tehtiin suunniteltu sektio johtuen miltei "paniikinomaisesta" synnytyspelosta. Eli baby leikattiin ulos viikkoa ennen LA:ta. Nyt jälkikäteenkin olen todella helpottunut ja onnellinen, että minulle sektio tehtiin ja toipuminenkin on käynnistynyt tosi hyvin. Leikkaus meni tosi nopeasti, minut valmisteltiin kuntoon, spinaalipuudutus ym. puolessa tunnissa, jonka jälkeen mieheni ohjattiin leikkuriin pitämään kädestäni kiinni. 7 minuuttia tästä tyttö syntyi ja päästi ensimmäisen rääkäisynsä, ja vaikka kaikissa ennaltasaaduissa ohjeissa luki, että baby voi olla fleku ja todella veltto, ei ääntäkään päästävä, niin meillä kyllä salin täytti sellainen palosireenihuuto, jota kilvan ihmeteltiin. 10 pistettä saatiin ja pikaisen rinnalla olon jälkeen tuore isä lähti tytön kanssa pesulle, punnitukseen ym. Itse matkasin heräämöön pariksi tuntia, jonka jälkeen minutkin kuskattiin perhehuoneeseemme, jossa isä ja vauva jo minua innolla odottivat. Minut nostettiin pystyyn n. 8 tuntia leikkauksen jälkeen ja sitä lähtien kävelin itse joka paikkaan. Omalla kohdallani kaikki meni tosi hyvin ja uskoisin, mikäli joskus vielä toista lasta aiomme maailmaan yrittää, päätyväni silloin myös sektioon.
Jaaha, nyt loppuikin imetys ja touhut taas alkaa, ei siis puhettakaan nukahtamisesta, joten palataan taasen.
Terveisin,
Hannah
Lauantai-aamu huomenia!
Kirjoittelenpa heti aamutuimaan, niin eipä jää sekään tekemättä. Minä olen niitä viimetipan ihmisiä, joten kaikenlaista puuhaa on vielä tälle päivälle tiedossa ennen synnärille lähtöä.
Ja ihan ensimmäisenä ONNITTELUT ANJAMARITALLE JA PERHEELLE PIKKUTYTÖSTÄ! :heart:
Kiva oli taas lukea synnytyskertomuksia. Voipi olla, että pääsen niitä seuraavaksi itse kirjoittelemaan.
Katille onnittelut onnistuneesta Pablon ultrauksesta. Nyt ei tarvitse ainakaan huolehtia siitä, että työnimeä pitäisi vaihtaa.
Mielenkiintoinen tuo rokotuskeskustelu vihurirokosta. Kun pari päivää sitten luin viestin piti sen jälkeen mennä tarkastamaan tilanne omasta rokotuskortista ja niinhän se oli, että minullekin on annettu vain yksi rokote. Ja enkä tässä raskausaikana paljon oikeastaan muualla ole ollut kuin ulkomailla. Minä olen kyllä sairastanut vihurirokon vuonna -79, mutta vuonna -88 olen saanut sitä vastaan rokotuksen. Jos sairastettu tauti antaa suojan, niin minkä takia sen jälkeen vielä rokotetaan sitä vastaan. En nyt löydä mitään logiikkaa koko asiasta. On taidettu niitä rokotteita antaa ihan mutu-tuntumalla silloin aikoinaan.
Eikös Deninalla ollut tänä viikonloppuna tiedossa häät? Onnea kovasti tulevalle rouvalle! :flower:
Tänään minulla on sitten illalla sinne sairaalaan lähtö. Tuntuu ihan hullulta lähteä synnyttämään, sillä ei minulla mikään h-hetki-olo itselläni ole. Synnytystä en kyllä ole pahemmin ehtinyt jännittämään, sillä olen pari viime päivää tehnyt yötä päivää tulevalle lapsoselle omia nettisivuja, jonne voi sitten laittaa valokuvia ja kirjoittaa tapahtumista. Olen varmaan jokseenkin kahjo, kun käytän nämä historialliset viimeiset päivät istumalla tietokonenörttinä koneen ääressä. Mieskin alkoi jo eilen illalla huomauttelemaan, että ehkä olisi syytä lopettaa, kun olin kymmenen tuntia putkeen opiskellut html-kielen saloja. Ystäväni soitti illalla kysyäkseen, olenko pakannut sairaalakassin, johon totesin vain, etten ole ehtinyt kun on ollut niin kiire. Sairaalaan ajattelin pakata mukaan neulepuikot. Jos vaikka viimeistään siellä synnytyssalissa saisin ne rinnanlämmittimet neulottua.
Tänään olisi sitten vuorossa sairaalakassin pakkausta ja masun valokuvaamista. Jotenkin on vaikea ajatella, mitä kaikkea sinne sairaalaan pitää ottaa mukaan kun en tiedä kuinka kauan siellä joutuu olemaan. Ei meiltä sairaalaan aja kuin puoli tuntia, mutta en ole yhtään varma siitä, että jos kaipaan jotain, niin löytääkö mies sen sitten täältä kotoa kaappien kätköistä. Käynnistämisestä vauvan syntymään voi mennä parikin vuorokautta ja koska nuppu tulee syntymään hieman etuajassa, niin voi olla että hän tarvitsee valohoitoa muutaman päivän ajan. Onneksi sairaalassa saa valosängyn omaan huoneeseen, niin vauvaa ei tarvitsae pitää missään lastenhoitohuoneessa. Nyt taidan mennä pesemään hiukset ja lakkaamaan varpaan kynnet. Kiitokset kaikille tsemppauksista. Seuraavan kerran kirjoittelen ehkä jo nuppu sylissä, ellen sitten tylsisty siellä sairaalassa niiden neulepuikkojen kanssa. Mies kuitenkin ottaa kannettavan sinne mukaan. Tosin muutama tietokonevapaa päivä voisi tehdä minulle ihan hyvää.
~Iida-Liina ja nuppu (vielä masussa) 37+3~
Kirjoittelenpa heti aamutuimaan, niin eipä jää sekään tekemättä. Minä olen niitä viimetipan ihmisiä, joten kaikenlaista puuhaa on vielä tälle päivälle tiedossa ennen synnärille lähtöä.
Ja ihan ensimmäisenä ONNITTELUT ANJAMARITALLE JA PERHEELLE PIKKUTYTÖSTÄ! :heart:
Kiva oli taas lukea synnytyskertomuksia. Voipi olla, että pääsen niitä seuraavaksi itse kirjoittelemaan.
Katille onnittelut onnistuneesta Pablon ultrauksesta. Nyt ei tarvitse ainakaan huolehtia siitä, että työnimeä pitäisi vaihtaa.
Mielenkiintoinen tuo rokotuskeskustelu vihurirokosta. Kun pari päivää sitten luin viestin piti sen jälkeen mennä tarkastamaan tilanne omasta rokotuskortista ja niinhän se oli, että minullekin on annettu vain yksi rokote. Ja enkä tässä raskausaikana paljon oikeastaan muualla ole ollut kuin ulkomailla.
Minä olen kyllä sairastanut vihurirokon vuonna -79, mutta vuonna -88 olen saanut sitä vastaan rokotuksen. Jos sairastettu tauti antaa suojan, niin minkä takia sen jälkeen vielä rokotetaan sitä vastaan. En nyt löydä mitään logiikkaa koko asiasta. On taidettu niitä rokotteita antaa ihan mutu-tuntumalla silloin aikoinaan.Eikös Deninalla ollut tänä viikonloppuna tiedossa häät? Onnea kovasti tulevalle rouvalle! :flower:
Tänään minulla on sitten illalla sinne sairaalaan lähtö. Tuntuu ihan hullulta lähteä synnyttämään, sillä ei minulla mikään h-hetki-olo itselläni ole. Synnytystä en kyllä ole pahemmin ehtinyt jännittämään, sillä olen pari viime päivää tehnyt yötä päivää tulevalle lapsoselle omia nettisivuja, jonne voi sitten laittaa valokuvia ja kirjoittaa tapahtumista. Olen varmaan jokseenkin kahjo, kun käytän nämä historialliset viimeiset päivät istumalla tietokonenörttinä koneen ääressä. Mieskin alkoi jo eilen illalla huomauttelemaan, että ehkä olisi syytä lopettaa, kun olin kymmenen tuntia putkeen opiskellut html-kielen saloja. Ystäväni soitti illalla kysyäkseen, olenko pakannut sairaalakassin, johon totesin vain, etten ole ehtinyt kun on ollut niin kiire.
Sairaalaan ajattelin pakata mukaan neulepuikot. Jos vaikka viimeistään siellä synnytyssalissa saisin ne rinnanlämmittimet neulottua. Tänään olisi sitten vuorossa sairaalakassin pakkausta ja masun valokuvaamista. Jotenkin on vaikea ajatella, mitä kaikkea sinne sairaalaan pitää ottaa mukaan kun en tiedä kuinka kauan siellä joutuu olemaan. Ei meiltä sairaalaan aja kuin puoli tuntia, mutta en ole yhtään varma siitä, että jos kaipaan jotain, niin löytääkö mies sen sitten täältä kotoa kaappien kätköistä. Käynnistämisestä vauvan syntymään voi mennä parikin vuorokautta ja koska nuppu tulee syntymään hieman etuajassa, niin voi olla että hän tarvitsee valohoitoa muutaman päivän ajan. Onneksi sairaalassa saa valosängyn omaan huoneeseen, niin vauvaa ei tarvitsae pitää missään lastenhoitohuoneessa. Nyt taidan mennä pesemään hiukset ja lakkaamaan varpaan kynnet. Kiitokset kaikille tsemppauksista. Seuraavan kerran kirjoittelen ehkä jo nuppu sylissä, ellen sitten tylsisty siellä sairaalassa niiden neulepuikkojen kanssa. Mies kuitenkin ottaa kannettavan sinne mukaan. Tosin muutama tietokonevapaa päivä voisi tehdä minulle ihan hyvää.
~Iida-Liina ja nuppu (vielä masussa) 37+3~