Lapsettomuus 22.02.2022 Päivitetty 28.08.2023

Inseminaatio on tavallinen hoitokeino lapsettomuudessa, mutta sen onnistumisprosentti voi yllättää

Inseminaation todennäköisyys onnistua on noin 10–15 prosenttia hoitokertaa kohden. Onnistumiseen vaikuttavat sperman laatu, toimenpiteen ajoitus sekä naisen ikä.

Teksti
Maria Mäkituomas
Kuvat
iStock

Inseminaatio on hedelmöityshoito, joka voidaan toteuttaa joko parin omilla tai tarvittaessa lahjoitetuilla siittiöillä.

”Omasta takaa” hoitoon tarvitaan vähintään kohtu, toimivat munasarjat sekä vähintään yksi toimiva munanjohdin. Niinpä inseminaatiolla voidaan hoitaa paitsi erilaisia pariskuntia, myös itsellisiä naisia.

Lue myös: Yksin vauvaa odottanut Kira, 40: En aio kieltää lastani puhumasta isästä, jota emme tunne

Inseminaatiossa siittiöitä ruiskutetaan suoraan kohtuonteloon. Ennen varsinaista inseminaatiota edeltää valmisteluja, joilla varmistetaan, että naisen kuukautiskierto on oikeassa vaiheessa hoidon aikaan ja h-hetki muutenkin otollinen hedelmöittymiselle.

Milloin inseminaatio on aiheellinen?

Inseminaatio on varteenotettava hoitomuoto monenlaisissa tapauksissa.

Jos lapsettomuuden syynä on lievä spermavika, voidaan kokeilla inseminaatiota. Liikkuvia siittiöitä tulee kuitenkin olla riittävästi. Siemennesteen laatu tarkistetaan laboratoriotutkimuksilla.

Lue myös: Jo joka kahdeskymmenes vauva Suomessa syntyy hedelmöityshoidoilla

Inseminaatio on mahdollinen vaihtoehto, jos lapsettomuuden syyksi epäillään kohdunkaulan limasta johtuvia tekijöitä. Jos lapsettomuuden syytä ei tarkalleen tiedetä, inseminaatiohoitoon usein yhdistetään munarakkulan kypsytyshoito.

Inseminaatiohoidon onnistuminen edellyttää, että vähintään toisen munanjohtimen täytyy olla terve, sillä hedelmöittyminen tapahtuu munanjohtimessa.

Luovutettuja siittiöitä tarvitaan paitsi naisparien ja itsellisten naisten hoidossa, myös silloin, jos miehen siittiöt puuttuvat, ne ovat viallisia tai niitä on liian vähän.

Mikäli käytetään luovutettuja siittiöitä, lapsella on oikeus täysi-ikäisenä saada tieto luovuttajan henkilöllisyydestä. Vanhemmat eivät kuitenkaan voi saada tätä tietoa.

Inseminaatio ajoitetaan tarkasti

Inseminaatio voidaan tehdä naisen luonnollisessa kuukautiskierrossa tai silloin, kun hän käyttää hormonilääkityksenä letrotsolitabletteja.

Varsinainen hoito alkaa ovulaatiotestistä, joka tehdään kotona. Ovulaatiotesti mittaa virtsan LH-hormonin pitoisuutta. Pitoisuus on korkeimmillaan noin vuorokauden ennen ovulaatiota.

Tällöin inseminaatio tehdään 12–42 tuntia positiivisen testin jälkeen.

Jos käytetään gonadotropiinihormonihoitoja, sopiva ajankohta toimenpiteelle päätetään kaikututkimuksen perusteella. Inseminaatio toteutetaan 24–42 tuntia sen jälkeen, kun nainen on ottanut hCG-pistoksen eli koriongonadotropiinipistoksen, joka käynnistää ovulaation.

Mikäli kyseessä on mies-naispari ja hoidossa käytetään miehen omia siittiöitä, mies vie tuoreen siemennestenäytteen laboratorioon toimenpidepäivänä. Jos hoidossa käytetään luovutettuja tai muusta syystä aiemmin pakastettuja siittiöitä, ne sulatetaan samana päivänä kuin inseminaatio tehdään.

Lue myös: Näin ikä vaikuttaa naisen hedelmällisyyteen

Ennen kohtuun ruiskuttamista siemenneste pestään, jotta parhaiten liikkuvat siittiöt erottuisivat muista.

Pestyt siittiöt saadaan kohtuonteloon ohuella muovikatetrilla. Siittiöt pääsevät inseminaatiossa nopeammin munatorveen kuin suojaamattomassa yhdynnässä.

Inseminaatio itsessään kestää vain vähän aikaa, eikä se vaadi seurantaa poliklinikalla.

Onnistumisprosentti on melko alhainen

Inseminaation onnistuminen on siemennesteen laadun ja oikean ajoituksen summa. Mahdollisuus onnistua pienenee, kun nainen ikääntyy.

Onnistumisprosentti on  melko alhainen: alle 37-vuotiailla naisilla 10–15 prosenttia hoitokertaa kohden.

Terveyskirjaston tietojen mukaan alle 30-vuotiailla aloitetuista inseminaatiohoidoista liki 14 prosenttia eteni synnytykseen, mutta 40 vuotta täyttäneillä vain hieman yli kolme prosenttia.

Lue myös: Mitä kaikkien tulisi tietää lapsettomuushoidoista? 5 + 1 totuutta – Asiantuntija: ”40-vuotiaan munasolu on ollut olemassa jo 40 vuotta”

Hoitokertoja voidaan toistaa 3–4 kertaa. Jos inseminaatio ei tehoa, monissa tapauksissa voidaan harkita siirtymistä koeputkihedelmöitykseen.

Inseminaatiohoitoja tehdään Suomessa useita tuhansia vuosittain.

Lähde: Terveyskirjasto, Terveyskylä

Lue myös: Adoptioneuvonta alkoi, ja Tiia, 30, ja Riku, 36, lopettivat hedelmöityshoidot – onni hartaasti odotetusta adoptioluvasta yllätti tänä kesänä

Jaa oma kokemuksesi

Kaupallinen yhteistyö

Kokeile Kaksplussan laskureita

X