Minun tarinani 04.10.2024

Kaksossiskot Sara ja Noora alkoivat yllättäen riidellä, kun toinen heistä tuli raskaaksi – ”En enää olisi kaikista tärkein”

Sara ja Noora olivat aina kuvitelleet saavansa lapset yhtä aikaa. Kun toinen identtisistä kaksosista tuli raskaaksi, vaikutti odotus siskosten väleihin tavalla, joka yllätti heidät täysin. Lopulta neuvolassa esitettiin ratkaiseva kysymys.

Teksti
Anniina Rintala
Kuvat
Sara ja Noora Aarnio

Kun on aloittanut elämänsä jakamalla kohdun ja siitä edespäin lähes kaiken elämässä kaksossiskonsa kanssa, on raskaaksi tuleminen hyvin erityistä aikaa – sattumankauppaa kuitenkin on, milloin se onnistuu.

Sara ja Noora Aarnio, 33, ovat lapsesta asti eläneet elämää tiiviisti lähekkäin. Päiväkodissa he leikkivät samassa ryhmässä ja peruskoulussa opiskelivat samalla luokalla, kuten vielä lukiossakin. Niin harrastukset kuin kaveritkin olivat yhteisiä.

Aikuisinakin Saralle ja Nooralle on ollut tärkeää olla mahdollisimman lähellä toista. Noora muutti aina lähelle Saraa – välillä siskoksilla oli jopa samasta kerrostalorapusta asunnot. Poikkeuksen teki vain puolivuotinen, kun Sara asui Mikkelissä.

– Se oli kamalaa. En olisi halunnut olla niin kaukana Noorasta, Sara muistelee.

Identtisiä kaksoissiskoksia on erottanut oikeastaan vain se, että Sara löysi 26-vuotiaana seurustelukumppanin. Vuonna 2017 hän tapasi Henrikin. Nooralla sen sijaan ei noihin aikoihin ollut pitkäaikaista suhdetta.

Henrikin tapaaminen ei kuitenkaan saanut siskoksia erkaantumaan toisistaan. He viettivät edelleen kaiken mahdollisen ajan yhdessä toistensa seurasta nauttien – kunnes vuonna 2018 Sara teki positiivisen raskaustestin.

Sara ja Henrik soittivat heti hämmentyneinä ja onnellisina Nooralle merenrannasta, jonne pariskunta oli ajanut saatuaan tietää raskaudesta. Noora muistaa olleensa liikuttunut ja todella onnellinen Saran puolesta.

”Olimme aina suunnitelleet, että teemme lapset samaan aikaan”

Pian iloisen uutisen jälkeen Sara ja Noora alkoivat kuitenkin riidellä ennennäkemättömällä tavalla, jota he eivät olleet koskaan aiemmin elämässään tehneet.

– Se oli meille kriisin paikka, vaikka emme sitä heti ymmärtäneet. Olimme aina suunnitelleet, että teemme lapset samaan aikaan ja että vietämme vanhempainvapaata yhdessä, Noora kertoo.

Jo silloin, kun Sara ja Henrik olivat päättäneet alkaa yrittää lasta, Sara oli tuntenut tarvetta käydä asioita päässään läpi.

– Tiesin, että Noora ei ole hetkeen saamassa lasta ja että meillä tulee olemaan pitkään erilainen elämäntilanne. Se tuntui kurjalta, vaikka olen sitä mieltä, että meillä on oltava omat elämämme ja omat juttumme. Tajusin, että en voi ajatella tätä asiaa Nooran kautta, Sara pohtii.

Nooralle tilanne otti koville. Pienet asiat paisuivat suuriksi kiistoiksi: riitaa aiheutti esimerkiksi se, pitäisivätkö Sara ja Henrik vauvan sukupuolenpaljastusjuhlat ensin Henrikin vai kaksosten perheen luona.

Onneksi neuvolan terveydenhoitaja kysyi Saralta kaksi kuukautta ennen laskettua aikaa, miten kaksossisko on suhtautunut vauvauutiseen.

Sara ja Noora havahtuivat siihen, että riitojen takana oli huoli siitä, että jotakin suurta on tulossa heidän väliinsä. Molemmat itkivät vuolaasti, kun vyyhti alkoi selvitä.

– Tajusin, että kiukutteluni johtui siitä, että ymmärsin, että en enää olisi Saralle kaikista tärkein, vaikka Sara oli edelleen minulle ykköstyyppi, Noora sanoo.

Asian tiedostaminen laukaisi kireän tunnelman siskosten väliltä. Viimein Noorakin saattoi alkaa todella iloitsemaan Saran raskaudesta.

Sara muistelee lämmöllä loppuraskautta, kun Henrik ja Noora molemmat hieroivat hänen jalkojaan. Noora oli jälleen hänen puolellaan, kuten aina aiemmin elämässä.

Lapsetkaan eivät aina tunnista, kumpi on kyseessä

Kun Livia-vauva saapui maailmaan toukokuussa 2019, riensi Noora oitis synnytyssairaalaan tapaamaan uutta tulokasta.

– En ikinä unohda sitä hetkeä, kun tapasin Livian ensimmäisen kerran. Katselin ihmeissäni, miten upea hän onkaan.

Noora oli tiiviisti osana vauva-arkea. Hän nukkui Saran ja Henrikin vuokrakaksion sohvalla useampana yönä ja hyssytteli Liviaa monesti, jotta vanhemmat saisivat lepohetkiä.

– Asetelma tuli meiltä hyvin luonnostaan. Emme ikinä sopineet asiasta – se vain tuntui oikealta, Sara pohtii.

Eräänä aamuna Noora nousi tyynnyttelemään Liviaa, joka oli herännyt ennen äitiään. Livia jokelteli onnellisena Nooran sylissä. Kun Sara heräsi ja tuli Nooran ja Livian luo, lapsi oli selvästi hämmennyksissään.

– Hän katsoi vuoroin minua ja vuoroin Saraa suu auki. Hän oli selvästi olettanut olevansa äitinsä sylissä, Noora kertoo.

Lopulta hämmennyksestä selvittyään Livia ojensi käsiään Saraa kohti. Lapsi tunnisti äitinsä.

Nykyään Saralla ja Henrikillä on kaksi lasta. Perheen kuopus, kolmevuotias Linus, kysyy usein äidin ja tätinsä kanssa ollessaan, kumpi on kyseessä.

– Hän tulee luokse ja kysyy, että oletko mun äiti vai täti. Välillä yritämme juksata häntä, mutta hän tajuaa nopeasti kumpi meistä on oikeasti kyseessä, Sara kertoo.

Sara ymmärsi siskonsa raskauden puolesta lauseesta

Siskon perheellistyminen sai Nooran kaipaamaan omaa perhettä ja puolisoa. Välillä olo oli huolestunut: löytyisikö sopivaa kumppania milloinkaan?

Yllättäen kaksi vuotta sitten hän kohtasi Ossin. Se tapahtui juuri silloin, kun Noora oli päättänyt, että ei surisi asiaa vaan keskittyisi omiin harrastuksiinsa ja muihin mieluisiin asioihin elämässä.

Ossikin toivoi saavansa lapsia. Vuoden seurustelun jälkeen molemmille oli selvää, että he haluaisivat niitä yhdessä.

Ossi oli metsästysreissulla, kun Noora alkoi epäillä olevansa raskaana. Hän teki testin viideltä aamuyöstä. Aamupäivällä hän soitti jännittyneenä Saralle.

– Sain kysytyksi Saralta vain, onko hän yksin. Sisko alkoi kiljua ja onnitella vuolaasti. Hän ymmärsi puolesta lauseesta, mistä on kyse.

Kaikki yhteinen on parasta

Vasta kun Noora alkoi odottaa omaa lasta, hän tunsi ymmärtävänsä kunnolla, mitä Sara oli käynyt läpi.

– Sara on ollut matkallani äidiksi valtavan suuri tuki. Valitettavasti en voinut olla sitä täysin hänelle, sillä en ollut vielä kokenut äitiyttä itse.

Molemmista tuntui huojentavalta, että synnytyksen hetkellä heillä olisi toisensa, jos puoliso ei jostain syystä pääsisikään mukaan synnytykseen.

– Me molemmat koimme, että haluamme synnyttää puolison kanssa, mutta muistan silti toivoneeni, että voisimme puhua videopuhelua läpi synnytyksen, Sara kertoo.

Nyt kun molemmat ovat äitejä, yhteistä aikaa ei ole samalla tavalla kuin aiemmin. Välimatka on pidempi kuin koskaan aiemmin – siskokset asuvat 20 minuutin automatkan päässä toisistaan.

– Puhumme videopuheluita joka päivä. Kun tapaamme, teemme arkisia asioita yhdessä: käymme kahvilla, kauppakeskuksessa tai kynsihuollossa. Ne ovat meille todella erityisiä hetkiä. Ei ole väliä mitä teemme, yhdessä oleminen on aina ihanaa, Noora kertoo.

Haastatteluhetkelläkin he istuvat tiiviisti vierekkäin sohvalla, Sara Nooran kainalossa.

Kotien välimatka ei onneksi haittaa, sillä Nooralla on nyt oma koti ja perhe, jonka parissa hänen on hyvä olla. Siskokset tapaavat toistensa lapsia edelleen erityisen mielellään, vaikka Nooran Nils-vauva onkin vielä liian pieni osallistumaan Saran lasten leikkeihin.

Noora kertoo Saralle, että heidän tätinsä ehdotti siskoksille paritaloon muuttamista, mutta pohti samalla ääneen, olisiko se sittenkin liian tiivistä asumista.

Kumpaakin naurattaa, sillä Sarasta ja Noorasta se olisi ennen muuta mahtavaa ja loistava idea. Ehkä heillä vielä joku päivä on yhteinen talo, jossa molempien perheille on oma puoli.

Sarasta ja Noorasta kuulee, että vuosien takainen kireä ajanjakso on mennyttä aikaa.

Tukeakseen ja levittääkseen tietoisuutta kaksosten perheellistymisestä siskokset päättivät alkaa äänittää podcast-jaksoja, joissa he juttelevat avoimesti kaksosuudesta. Kaksoset-podcast on kuunneltavissa ilmaiseksi muun muassa Spotifyssa.

– Olemme kuulleet kaksosista, joilla välit ovat hiipuneet kokonaan perheellistymisen myötä. Asiat kannattaa selvittää, sillä kaksossisaruus on suuri voimavara, ja usein myös tärkein tuki tulee juuri omalta kaksoselta.

Jaa oma kokemuksesi

Kaupallinen yhteistyö

Kokeile Kaksplussan laskureita

X