Uudenlaista arkea on nyt jonkin aikaa takana ja ajattelin tulla kertomaan miten meillä on lähtenyt sujumaan. Johan tässä melkein vuoden pyöritin arkea yksin, joten ei ihan helppo juttu ollut tajuta, että sitä pyörittää nyt jälleen kaksi.
Olin innoissani, kun kuulin mieheni reissuhommien loppuvan. Olisi ihanaa, kun toinen on kotona auttamassa varsinkin iltaisin. Pääsisin käymään kaupassa yksinäni ja viemään lapsia harrastuksiin, ilman että pienimpiä tarvitsee ottaa mukaan. Noh, miehellä on välillä ollut täälläkin päin pitkiä työpäiviä, ettei se ihan aina ole onnistunut.
Ensin koko arki meni ihan sekaisin, tai minulla meni, tuskin muilla. Koitin jälleen muuttaa rytmejäni niin, että nyt voisin aloittaa kaiken tekemisen myöhemmin, Välillä unohdin sen ja esimerkiksi ruoat ja lasten hammaspesut oli hoidettu paljon aikaisemmin. Jotenkaan en hei tajunnut, ettei siihen kaikkeen menekään niin paljon aikaa kun teemme asiat yhdessä nopeammin. Ripustelin eräs päivä pyykkiä vauva sylissä, kunnes mies sanoi, että voi ottaa vauvan niin sujuu ehkä helpommin. Olin vain tottunut hoitamaan senkin vauvan kanssa, joten se tuli automaattisesti.
Olin tottunut hoitamaan kaiken yksin, joten välillä hieman ärsytti, että nyt kaikki menee ihan mönkään
Vuoden aikana sitä oli kehittänyt niin sopivan rytmin ja tekemään asiat just omalla tavalla, että kieltämättä hieman ärsytti, että nyt se kaikki menee ihan mönkään. Kesti oman aikansa, että itse aloin taas tekemään asioita edes jotenkin sillä vanhalla tavalla. Viikko siinä meni, kun purin hammasta ja samalla olin niin onnellinen, että se toinen on siinä. Tosi hämärää, mutta kuulemma aika yleistä tuntea niin, että toinen tuli laittamaan koko pakan sekaisin.
Huomasin myös, että ruokakauppaan menee taas huomattavasti enemmän rahaa ja käyn siellä useammin, kuin edes tarvisi. Ehkä siksi, että se on niin helppoa. Iltaisin televisiosta koitetaan löytää kanava, mitä molemmat tahtoo katsoa ja ainahan sellaista ei edes löydy. Outoa, kun tuossa sai pitkän ajan päättää mitä sitä iltaisin katsoo. Olen myös voinut jättää talon lämmityshommat miehelleni ja on muuten ihanaa, kun joku muu hoitaa öljyn hakemiset sun muut.
Lapset ovat olleet innoissaan, kun isi on kotona. He viettävätkin nyt paljon aikaa isin kanssa ja varsinkin pojat ovat touhuamassa ihan kaikkea isin mukana. On kyllä ihanaa, kun isi näkee lapsia nykyään taas enemmän ja lapset tietysti isäänsä. Ja kyllähän mäkin tykkään, että oma puoliso on kotona.
Mutta lopulta tämä uudenlainen arki lähti pyörimään aika mukavasti. Ei olla palattu ihan siihen vanhaan arkeen, vaan tämä on jokin sekoitus sitä vanhaa ja sitä minun yksin pyörittämää arkea. Tämä tuntuu toimivalta ja tästä on sitten tarvittaessa helppo lähteä pyörittämään kaikkea taas yksin, mikäli reissuhommat vielä jatkuvat.
Kommentit (4)
Kiva kuulla, että olet saanu miehen takas kotiin! 🙂
Kyllä sitä itsekkin odottaa, että talo on valmis ja raksa aika ohi. Alkaa yh elämä kyllästyttää.
<3 Ihana kuva! Ihanaa syksyä teille.
Kiitos ja samaa sinne.♥
Varmasti. Toivotaan, että saatte talon pian valmiiksi.♥